MYTRE JA EMÄALUS, OSA 13
Kanavoinut Suzanne Lie ( suzanneliephd.blogspot.com)
15.12.2012
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Mytren ylösnousemuskokemuksia 3: Emäaluksen korkeimmat ulottuvuudet
Mytre jatkaa:
Kun minut vapautettiin hologrammista Arcturuksen ylösnoustessa, oivalsin, että sisäinen haavoittunut soturini oli lopultakin parantunut. Lisäksi tunsin energiakenttäni laajentuvan kauas holosviitin ulkopuolelle, emäaluksen seitsemännen ulottuvuuden ylisielun ytimeen.
Kun astuin ylisieluun, autuuden ja ehdottoman rakkauden tunne valtasi minut. Saatoin kuitenkin havaita vain sädehtivän pilven ympärilläni ja kuulla vain hiljaisuuden. Kyllä, hiljaisuudessa oli ääni, mutta sitä ei kokenut kuuloaistilla tai selväkuuloisuudella.
Hiljaisuus koettiin täydellisen harmonian ja ykseyden värähtelynä. Itse asiassa kun aloin kalibroida havaintotapaani tähän todellisuustaajuuteen, käsitin tuntevani, että ympärilläni oli kaikki ne muotokokemukset, mitä minulla oli koskaan ollut. Itse asiassa näin JOKAISEN kehon, mitä moniulotteinen ITSENI oli käyttänyt inkarnoituessaan muotoon.
Ensin koin seitsemännen ulottuvuuden ITSENI kimaltavan valon huojuvassa ja jatkuvasti muuttuvassa muodossa. Kun moniulotteinen havaintotapani oli täysin aktivoitunut, pystyin näkemään ylisieluni tietyn komponentin myriadit ilmaisut, kun se siirtyi alempiin ulottuvuuksiin. Näin saatoin havaita tuon ITSENI ilmaisun eri ilmaisumuotoja sukupolvi toisensa jälkeen.
Jokainen ylisielusarja, joka oli kulkenut alempiin maailmoihin, tuli tuon inkarnaatiolinjan tietystä alkuunpanijasta. Tuon alkuunpanijan jälkeläiset lisääntyivät enemmän ja enemmän, kun katsoin ulottuvuusasteikkoa ja näin tuon alkuunpanijan myriadit jälkeläiset. Kolmanteen/neljänteen ulottuvuuteen mennessä oli tuhansia ilmaisumuotoja tuosta ylisielun tietystä alkuunpanijasta.
Lisäksi minulla oli monia ylisieluja. Minulla oli plejadilainen ylisielulinja, arcturuslainen ylisielulinja, ihmisylisielulinja, tau ceti -ylisielulinja, siriuslainen ylisielulinja ja myös antarialainen ylisielulinja. Sitten jokaisessa ylisielulinjassa oli monia ilmaisujen alkuunpanijoita, joilla kaikilla oli lukuisia ilmaisumuotoja, kun kunkin alkuunpanijan jälkeläiset ottivat muotoja alemmissa ulottuvuuksissa.
Lisäksi eri tähtijärjestelmien ylisielulinjan lukemattomat jälkeläiset olivat punoutuneet yhteen ulottuvuustodellisuuksissa. Esimerkiksi nykyisessä Mytre-ilmaisussani pystyin havaitsemaan plejadilaisen, arcturuslaisen, siriuslaisen ja maa-asukkaan olemusta. Aloin vasta tunnistaa ylisieluni monia eri ilmaisuja, kun tunsin löyhän seitsemännen ulottuvuuden kehoni päästävän irti muodostaan.
Koin valtavan energiasyöksyn, ikään kuin olisin vaihtanut valoa nopeampaan vauhtiin ilman mitään tunnetta liikkeestä. Se oli hyvin ainutkertainen kokemus. Tiesin, että kiihdytin kovasti, mutta ei ollut aikaa eikä paikkaa merkkinä siitä, miten nopeasti kuljin tai minne olin menossa. Siksi vain rentouduin tähän upeaan tunteeseen.
Sitten tuo tunne loppui aivan yhtä nopeasti, kuin se oli alkanut. Vaistomaisesti tiesin, että olin sulautunut nyt-hetken ykseyteen 8.-10. ulottuvuuksien ryhmätietoisuudessa. Tunsin arcturuslaisten toivottavan minut tervetulleeksi omalle emäalusalueelleen.
Olin täydellisessä ykseydessä, arcturuslaisen tietoisuuden rajattomissa ilmaisumuodoissa. "Tiesin" (mikä on ainoa tapa, millä voin tulkita tämän kommunikointimuodon 3D-kielelle) heidän muistuttavan minulle, että tässä taajuudessa oli muitakin energiaelämänvirtoja kuin arcturuslaiset.
Pystyin tuntemaan nuo erilaiset energiakuviot, jotka punoutuivat yhteen arcturuslaisten energiakuvioiden kanssa hyvin samaan tapaan, kuin instrumentit sekoittuvat orkesterissa. Jokainen energiakuvio oli selkeä, kuitenkin täysin yhteenpunoutunut kokonaisuuteen. Täydellinen vapaus muodosta ja täydellinen ykseys kosmisen tietoisuuden kanssa oli melkein enemmän, kuin tietoisuuteni pystyi omaksumaan.
Toisaalta itseni erottaminen tästä energiakentästä näytti mahdottomalta, mitä se tosiaan oli. Toisin sanoen, EN ollut erossa siitä. Kuitenkin "tiesin", että voisin muuttaa havaintopolttopisteeni alempiin todellisuustaajuuksiin, sitten kun olin valmis. En kuitenkaan pystynyt kuvittelemaan, että olisin koskaan valmis lähtemään tästä kokemuksesta.
"Kun olet muistanut tämän ITSESI ilmaisun, sinun ei koskaan tarvitse unohtaa sitä. Siis ellet palaa kolmannen/neljännen ulottuvuuden maailmaan. Tuon todellisuustaajuuden ympärillä oleva sähkömagneettikenttä vaimentaa pääsyäsi näihin korkeampiin muistoihin. Tämä sähkömagneettipalomuuri suojelee alempia maailmoja informaatiolta, mikä aiheuttaisi kirjaimellisesti oikosuluin heidän aivoissaan."
Kyllä, nyt ymmärsin, miksi minun oli päästettävä irti soturi-ITSESTÄNI, ennen kuin voisin resonoida tähän todellisuustaajuuteen.
"Oletko valmis vierailemaan emäaluksen 11.-12. ulottuvuuden ilmaisussa? Sanomme vierailemaan, koska energiakenttäsi ei ole valmis enempään kuin vain kuristamaan tähän taajuuteen."
"Kyllä", sanoin vähän liian itsevarmasti.
Välittömästi olin "alun sisällä", koska tämä ainoa sana, mitä voin kuvitella käyttäväni. Tunsin itseni vedettävän miljooniksi ja miljardeiksi antimateriaosiksi, jotka pyörivät ykseydessä ja samanaikaisesti räjähtivät toisiinsa. Jokaisella räjähdyksellä syntyi universumi.
Missä tahansa todellisuudessa kävinkin, se oli sisälläni, yläpuolellani, takanani, mutta kuitenkaan minulla ei ollut muotoa. Minulla ei ollut substanssia, ei tietämistä. Olin olemassaolo, mitä ei ollut vielä luotu ja lopun alku, mikä oli valmis. Kaikki nämä aistimukset olivat musertavia ja tietoisuuteni oli määrittelemätön. Tämä kokemus herätti kunnioitusta, mutta kadotin kaiken tunteen ITSESTÄ.
Yhtäkkiä tunsin Arcturuslaisen sisälläni, samalla kun olin itse myös sen sisällä. Kaikki alkoi pyöriä nopeammin ja nopeammin. Hiljaisuudesta tuli niin äänekästä, että kuurouduin, ja valosta niin kirkasta, etten voinut nähdä. Laajennuin ja supistuin, samalla kun pysyin täysin paikallani. Pystyin tuntemaan, että vilahdin pois koko todellisuudesta - sitten olin poissa.
***
Avasin hitaasti silmäni ja löysin itseni huoneestani, Arcturuslaisen ja Mytrian vartioidessa kehoani. Räpsyttelin muutaman kerran, hymyilin ja sanoin: "Olen vielä elossa!"
-----------
Kanavoinut Suzanne Lie ( suzanneliephd.blogspot.com)
15.12.2012
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Mytren ylösnousemuskokemuksia 3: Emäaluksen korkeimmat ulottuvuudet
Mytre jatkaa:
Kun minut vapautettiin hologrammista Arcturuksen ylösnoustessa, oivalsin, että sisäinen haavoittunut soturini oli lopultakin parantunut. Lisäksi tunsin energiakenttäni laajentuvan kauas holosviitin ulkopuolelle, emäaluksen seitsemännen ulottuvuuden ylisielun ytimeen.
Kun astuin ylisieluun, autuuden ja ehdottoman rakkauden tunne valtasi minut. Saatoin kuitenkin havaita vain sädehtivän pilven ympärilläni ja kuulla vain hiljaisuuden. Kyllä, hiljaisuudessa oli ääni, mutta sitä ei kokenut kuuloaistilla tai selväkuuloisuudella.
Hiljaisuus koettiin täydellisen harmonian ja ykseyden värähtelynä. Itse asiassa kun aloin kalibroida havaintotapaani tähän todellisuustaajuuteen, käsitin tuntevani, että ympärilläni oli kaikki ne muotokokemukset, mitä minulla oli koskaan ollut. Itse asiassa näin JOKAISEN kehon, mitä moniulotteinen ITSENI oli käyttänyt inkarnoituessaan muotoon.
Ensin koin seitsemännen ulottuvuuden ITSENI kimaltavan valon huojuvassa ja jatkuvasti muuttuvassa muodossa. Kun moniulotteinen havaintotapani oli täysin aktivoitunut, pystyin näkemään ylisieluni tietyn komponentin myriadit ilmaisut, kun se siirtyi alempiin ulottuvuuksiin. Näin saatoin havaita tuon ITSENI ilmaisun eri ilmaisumuotoja sukupolvi toisensa jälkeen.
Jokainen ylisielusarja, joka oli kulkenut alempiin maailmoihin, tuli tuon inkarnaatiolinjan tietystä alkuunpanijasta. Tuon alkuunpanijan jälkeläiset lisääntyivät enemmän ja enemmän, kun katsoin ulottuvuusasteikkoa ja näin tuon alkuunpanijan myriadit jälkeläiset. Kolmanteen/neljänteen ulottuvuuteen mennessä oli tuhansia ilmaisumuotoja tuosta ylisielun tietystä alkuunpanijasta.
Lisäksi minulla oli monia ylisieluja. Minulla oli plejadilainen ylisielulinja, arcturuslainen ylisielulinja, ihmisylisielulinja, tau ceti -ylisielulinja, siriuslainen ylisielulinja ja myös antarialainen ylisielulinja. Sitten jokaisessa ylisielulinjassa oli monia ilmaisujen alkuunpanijoita, joilla kaikilla oli lukuisia ilmaisumuotoja, kun kunkin alkuunpanijan jälkeläiset ottivat muotoja alemmissa ulottuvuuksissa.
Lisäksi eri tähtijärjestelmien ylisielulinjan lukemattomat jälkeläiset olivat punoutuneet yhteen ulottuvuustodellisuuksissa. Esimerkiksi nykyisessä Mytre-ilmaisussani pystyin havaitsemaan plejadilaisen, arcturuslaisen, siriuslaisen ja maa-asukkaan olemusta. Aloin vasta tunnistaa ylisieluni monia eri ilmaisuja, kun tunsin löyhän seitsemännen ulottuvuuden kehoni päästävän irti muodostaan.
Koin valtavan energiasyöksyn, ikään kuin olisin vaihtanut valoa nopeampaan vauhtiin ilman mitään tunnetta liikkeestä. Se oli hyvin ainutkertainen kokemus. Tiesin, että kiihdytin kovasti, mutta ei ollut aikaa eikä paikkaa merkkinä siitä, miten nopeasti kuljin tai minne olin menossa. Siksi vain rentouduin tähän upeaan tunteeseen.
Sitten tuo tunne loppui aivan yhtä nopeasti, kuin se oli alkanut. Vaistomaisesti tiesin, että olin sulautunut nyt-hetken ykseyteen 8.-10. ulottuvuuksien ryhmätietoisuudessa. Tunsin arcturuslaisten toivottavan minut tervetulleeksi omalle emäalusalueelleen.
Olin täydellisessä ykseydessä, arcturuslaisen tietoisuuden rajattomissa ilmaisumuodoissa. "Tiesin" (mikä on ainoa tapa, millä voin tulkita tämän kommunikointimuodon 3D-kielelle) heidän muistuttavan minulle, että tässä taajuudessa oli muitakin energiaelämänvirtoja kuin arcturuslaiset.
Pystyin tuntemaan nuo erilaiset energiakuviot, jotka punoutuivat yhteen arcturuslaisten energiakuvioiden kanssa hyvin samaan tapaan, kuin instrumentit sekoittuvat orkesterissa. Jokainen energiakuvio oli selkeä, kuitenkin täysin yhteenpunoutunut kokonaisuuteen. Täydellinen vapaus muodosta ja täydellinen ykseys kosmisen tietoisuuden kanssa oli melkein enemmän, kuin tietoisuuteni pystyi omaksumaan.
Toisaalta itseni erottaminen tästä energiakentästä näytti mahdottomalta, mitä se tosiaan oli. Toisin sanoen, EN ollut erossa siitä. Kuitenkin "tiesin", että voisin muuttaa havaintopolttopisteeni alempiin todellisuustaajuuksiin, sitten kun olin valmis. En kuitenkaan pystynyt kuvittelemaan, että olisin koskaan valmis lähtemään tästä kokemuksesta.
"Kun olet muistanut tämän ITSESI ilmaisun, sinun ei koskaan tarvitse unohtaa sitä. Siis ellet palaa kolmannen/neljännen ulottuvuuden maailmaan. Tuon todellisuustaajuuden ympärillä oleva sähkömagneettikenttä vaimentaa pääsyäsi näihin korkeampiin muistoihin. Tämä sähkömagneettipalomuuri suojelee alempia maailmoja informaatiolta, mikä aiheuttaisi kirjaimellisesti oikosuluin heidän aivoissaan."
Kyllä, nyt ymmärsin, miksi minun oli päästettävä irti soturi-ITSESTÄNI, ennen kuin voisin resonoida tähän todellisuustaajuuteen.
"Oletko valmis vierailemaan emäaluksen 11.-12. ulottuvuuden ilmaisussa? Sanomme vierailemaan, koska energiakenttäsi ei ole valmis enempään kuin vain kuristamaan tähän taajuuteen."
"Kyllä", sanoin vähän liian itsevarmasti.
Välittömästi olin "alun sisällä", koska tämä ainoa sana, mitä voin kuvitella käyttäväni. Tunsin itseni vedettävän miljooniksi ja miljardeiksi antimateriaosiksi, jotka pyörivät ykseydessä ja samanaikaisesti räjähtivät toisiinsa. Jokaisella räjähdyksellä syntyi universumi.
Missä tahansa todellisuudessa kävinkin, se oli sisälläni, yläpuolellani, takanani, mutta kuitenkaan minulla ei ollut muotoa. Minulla ei ollut substanssia, ei tietämistä. Olin olemassaolo, mitä ei ollut vielä luotu ja lopun alku, mikä oli valmis. Kaikki nämä aistimukset olivat musertavia ja tietoisuuteni oli määrittelemätön. Tämä kokemus herätti kunnioitusta, mutta kadotin kaiken tunteen ITSESTÄ.
Yhtäkkiä tunsin Arcturuslaisen sisälläni, samalla kun olin itse myös sen sisällä. Kaikki alkoi pyöriä nopeammin ja nopeammin. Hiljaisuudesta tuli niin äänekästä, että kuurouduin, ja valosta niin kirkasta, etten voinut nähdä. Laajennuin ja supistuin, samalla kun pysyin täysin paikallani. Pystyin tuntemaan, että vilahdin pois koko todellisuudesta - sitten olin poissa.
***
Avasin hitaasti silmäni ja löysin itseni huoneestani, Arcturuslaisen ja Mytrian vartioidessa kehoani. Räpsyttelin muutaman kerran, hymyilin ja sanoin: "Olen vielä elossa!"
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.