Plejadilaisia kanavoinut Suzanne Lie ( suzanneliephd.blogspot.com)
30.12.2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Sandyn syntymäpäiväuni
Sandy puhuu:
Heräsin suoloiseen suudelmaan, kun kuulin Jasonin sanovan: "Hyvää syntymäpäivää, rakkaani." Minulta vei hetken herätä, kun näin mitä upeinta unta. Kun lopulta olin tarpeeksi hereillä avatakseni silmät, näin Jasonin rakastavat kasvot.
"Voi Jason", sanoin. "Näin juuri mitä upeinta unta. Voinko kertoa sen sinulle, ennen kuin unohdan."
"Ole hyvä vaan", Jason sanoi ja nousi vähän ylemmäs nähdäkseen minut kuunnellessaan.
"No", aloitin katsellessani kattoon, jotten eksyisi. En halunnut unohtaa tätä unta. "Uni alkoi tunteella Arcturuslaisen virtaavasta olemuksesta. Se sanoi minulle: "Hyvää syntymäpäivää. Tänään annan sinulle muistamisenlahjan. Toisin sanoen, et unohda."
"En ollut varma, mitä Arctruslainen tarkoitti sillä, mutta se kuulosti upealta lahjalta. Ennen kuin ehdin pohtia Arcturuslaisen lahjan merkitystä, hämmästyttävä näky/kokemus tuli tietoisuuteeni. Olin Arcturuslaisessa käytävässä. Siinä ei ollut värejä ja päätuntemuksenani oli erittäin nopea liike. Käytävä näytti kaartuvan vasemmalle ja sitten oikealle.
"Muutaman kerran Käytävä näytti melkein pysähtyvän ja siinä oli kummallinen pullistuma - ikään kuin joku tulisi tai poistuisi. Sitten se jatkoi samaa liikettä. Se oli erittäin mielenkiintoista, koska pystyin näkemään Käytävän sekä yläpuolelta että sisältä. Kenties minulla oli moniulotteinen näkökyky?
"Sitten perspektiivistäni yläpuolelta ja sisältä aloin nähdä erittäin korkean lumihuippuisen vuoren. Sana "Mt. Shasta" tuli mieleeni, mutta tiesin myös, että näitä erityisvuoria oli monia. Tiesin myös, että ne olivat jotenkin yhdessä toisiinsa maansisäisillä tunneleilla.
"Matkustin tietoisuudessani ja olin jotenkin Käytävän sisä/ulkopuolella, samalla kun kuljin vuorta kohti. Tullen paljon korkeammalta lähestyin vähitellen vuorenhuippua. Yhtäkkiä kuljin ehdottomasti tietoisuudessani ja näin jotain, mikä näytti puhtaalta valotemppeliltä vuorenhuipulla.
"Kuitenkin päästessäni lähemmäs vuorenhuippua, se muuttui upeaksi laaksoksi. Tiesin silloin, ettei tämä ole fyysinen maailma, ja muistin Arcturuslaisen sanoneen: "Menet uudelle maapallolle." Luulen unohtaneeni tuon toteamuksen, kun se näytti liian hyvältä ollakseen totta. Miten kolmannen ulottuvuuden toteamus se onkaan!", sanoin ja nauroimme Jasonin kanssa, mutta palasin tarinaani, etten unohtaisi.
"Kun pääsin huipulle ja tunsin Arcturslaisen rinnallani, näimme temppelin olevan kauniin laakson kruunu. "Tervetuloa Shamballaan", Arcturuslainen sanoi sellaisella intonaatiolla, että se antaa minulla lahjan. Ja miten upea lahja se olikaan. Laaksossa oli pieniä viljelmiä ja onnellisia ihmisiä, jotka työstivät rakastavasti maata. Eläimet, ihmiset, keijut ja enkelit hoitivat viljaa. Näkymä sai sydämeni halkeamaan ilosta.
"Kun tietoisuutemme - minulla ei ollut vieläkään muotoa - tuli temppelin sisäänkäynnille, laskeuduin jokseenkin ihmismuotoon. Arcturuslainen kannusti minua kulkemaan rappuja ylös ja astumaan temppeliin yksin. Portaat olivat kultaiset ja temppeli kimalsi valkoisia, helmenvalkoisia, vaaleanpunaisia ja violetteja valosäteitä. Kultaiset portaat johtivat kultaiselle ovelle, mikä avautui hitaasi lähestyessäni.
"En nähnyt, mitä temppelin sisällä oli, mutta jotenkin tiesin, että se oli sydämeni toive. Kun astuin ovesta, minua tervehti kuva valtavasta punapuumetsästä. Sydämeni melkein halkesi ilosta. Hiljaisuus oli täydellistä ja jokainen valtava puu näytti lähettävän minulle ehdotonta rakkautta.
"Kun kävelin metsään, näin keskuspuun, mikä vaikutti kutsuvan minua. Kävelin valtavalle juuristolle ja näin ikään kuin vanhanaikaisen kellarinoven. Tämä ovi muistutti minua ensimmäisestä lapsuuskodistani. Rakastin tuota taloa ja minua kiehtoi kellarinovi, mikä makasi melkein maata pitkin ollen samalla taloa vasten. Kun kävelin tätä ovea kohti, se avautui itsestään.
"Katsoin sisään ja näin mukavan makuupaikan, joten astuin pieneen koppiin ja menin makuulle lämpimälle ja kodikkaalle pöydälle/sängylle. Ovi sulkeutui hitaasi, mutta samalla muuttui ikkunaksi. Mukavasta paikastani katselin puunlatvoja ja selkeää sinistä taivasta.
"Hitaasti lämmin punainen valoi tuli koppiini ja keskittyi ensimmäisestä chakrasta jalkoihin. Punainen valo tuntui pehmeältä ja lämpimältä ja näytti parantavan minut solutasolla.
"Sitten sain tuntemuksen liikkumisesta yhden pykälän valtavan puunrungon ympäri. Tällä kertaa valo oli oranssi ja keskittyi toiseen chakraan. Tunsin oranssin valon liikkuvan taas solutasolle parantamaan ja harmonisoimaan tuon alueen muodostani. En tiennyt, minkä kanssa harmonisoiduin, mutta toivoin sen olevan viides ulottuvuus.
"Tunsin nyt menetelmän. Pyörähdin taas vasemmalle ja toivotin tervetulleeksi keltaisen valon kolmanteen chakraan. Tällä valolla oli melkoisesti parantamista ennen harmonisoitumista, joten rentouduin prosessiin. Muistan, miten usein olin ottanut negatiivisia ajatuksia ja tunteita toisilta kykenemättä suodattamaan niitä ulos. Tuon ajatuksen myötä tunsin ehdottoman rakkauden luovan hehkumuurin, minkä läpi vain rakkaus ja valo voivat virrata.
"Olin valmis nyt sydänchakran käsittelyyn. Siirryin taas vasemmalle ja tunsin lämpimän vihreän valon näyttävän minulle "vihreää" rakkaudessa elämiselle. Vau, mikä ajatus! Oivalsin yhtäkkiä, miten paljon olin suojellut itseäni. Sitten tunsin Arcturuslaisen sydämessäni ja itkin ilosta. Tapa sai minut miettimään, miten saatoin ansaita tuon kunnian, mutta vihreä valo ei sallinut tuon ajatuksen pohtimista.
"Tuon negatiivisen ajatustukoksen myötä oivalsin välittömästi ilmentämisvoiman, mikä oli lukittuna sydämeeni ja korkeaan sydämeeni. Tunsin vastuuaallon, mikä olisi voinut olla ylivoimainen, ellen olisi yhtä aikaa tuntenut Arcturuslaista sisälläni. Kyllä, Arcturuslainen oli sisälläni.
""Olet myös ITSESI sisällä", kuulin korkean sydämeni sanovan. Oliko korkealla sydämelläni ääni? "Vain jos kuuntelet", se vastasi, kun vihreä valo kimalsi vaaleanpunaista säihkettä. Halusin yhdistyä lisää korkeaan sydämeen, mutta tunsin siirtyväni taas vasemmalle.
"Ihana taivaansininen valo siirtyi kurkkuchakraan ja aloin nyyhkyttää. En tiedä, miksi itkin, mutta itkin ja itkin ja itkin. Miten kaikki tämä suru on voinut juuttunut kurkkuuni? "Koska et osannut puhua ITSESTÄSI käsin", korkea sydän vastasi. Tämä korkean sydämen kommunikointi oli hämmästyttävää. Voisinko oikeasti vain esittää itselleni kysymyksen ja saada vastauksen. "Kyllä!", tuli välitön vastaus. Yhtäkkiä ymmärsin, että ollakseni täysin harmoniassa viidennen ulottuvuuden ITSENI kanssa, minun täytyisi puhua omaa totuuttani.
"Tuo ajatus siirsi minua taas vasemmalle ja indigonvärinen valomeri täytti otsachakran. Tunsin välittömästi harmonisoitumisen kolmannen silmän ja korkean sydämen välillä. Se siirtyi helposti viidenteen ulottuvuuteen, kun siirryin taas vasemmalle.
"Minua tervehti violetti valovälähdys, mikä syöksyi kruunuchakraan ja täytti epämääräisen muotoni autuudella ja ehdottomalla rakkaudella. Samanaikaisesti havaintoni laajentuivat kopin, puun, metsän, temppelin, laakson ja vuoren yli.
"Kaikki nämä liikehavainnot tapahtuivat nyt-hetkessä ja virtasivat valo- ja rakkauskudelmaksi. Valosta tuli taikamatto ja rakkauteni sinua kohtaan, rakas Jason, ohjasi minut Kotiin. Juuri ennen paluuta luoksesi kuulin Arcturuslaisen kuiskaavan sydämeeni: "Nyt et unohda koskaan!"
Jason kaappasi minut syliinsä ja kuiskasi korvaani: "Olen niin onnellinen, kun palasit luokseni."
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.