ELÄMÄ UUDESSA MAAPALLOSSA, OSA 2 - MONIULOTTEISENA OLEMINEN
Plejadilaisia kanavoinut Suzanne Lie ( suzanneliephd.blogspot.com)
1.11.2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Mytrian puhuu:
Kun virtasimme suuren sisäisen järven pintaa pitkin, muistimme Arcturuslaisen viimeisen viestin: "Menkää sinne ja päästäkää irti." Koska tämä oli ensimmäinen tilaisuutemme pohtia näitä sanoja, oivalsimme, että "päästää irti" voisi merkitä monia asioita. Kun ylitimme järven, joka oli piilotettuna syvälle jonkin maataajuuden ytimeen, viileän veden usva tanssi löyhän "jalkaesityksemme" yli. Silloin meidän oli päästettävä irti kaikista entisistä muotorajoituksista.
Kehomme oli vähän humanoidi, mutta se näytti muuttuvan ja leijuvan joka ajatuksestamme ja tunteestamme. Pystyimme tuntemaan Mytren ja Mytrian hallitsevaksi olemukseksemme, mutta arcturuslaisuutemme säteili meihin valoa, mikä antoi suurta tyyneyttä ja itseluottamusta. Tunsimme myös syvällä sisällämme Sandyn ja Jasonin, kolmannen ulottuvuuden ilmaisumme.
Siksi tiesimme, että meidän oli päästettävä irti vanhasta rajoittuneesta identiteettiajattelustamme. Mikä parasta, tunsimme sisällämme kasvavaa rauhallista suloisuutta, mikä näytti lisääntyvän ollessamme näiden suurten olentojen seurassa. Samaan aikaan pystyimme tuntemaan yhden osamme, luultavasti Jason/Sandy-osan, mikä pelkäsi sallia tuon suloisuuden kasvaa.
Nykyisestä tietoisuustilasta emme voineet kuvitella, miksi pelkäisimme olla suloinen, mutta sitten ihmisitsemme heitti meille etäisen pelkomuiston. Tämä lyhyt pelkokokemus oli niin voimakas ja häiritsevä, että putosimme melkein veteen. Onneksi kaksi olentoa takanamme kallistui eteenpäin ja piti meitä välissään.
"Se on vain vanha jäämä elämästänne maan pinnalla", he kuiskasivat meille yhteen ääneen. Itse asiassa heidän äänensä meni suoraa sydämeen ja paransi äkillisen pelkomuiston. Kyllä, meidän täytyisi ehdottomasti päästää irti pelosta. Tuon ajatuksen myötä johtaja sädetti meidät välittömästi valtavalle kristallille sisäjärven vastarannalla.
Meitä ohjattiin telepaattisesti seisomaan kristallin edessä ja sallimaan sydämemme yhdistyä siihen. "Autan teitä", johtaja sanoi. Emme tienneet, miksi tarvitsisimme johtajan apua kristallin katsomisessa, ennen kuin tunsimme ensimmäisen energiasyöksyn räjähtävän sydämeen. Valoräjähdys oli niin valtava, että jos johtaja ei olisi seisonut suoraan takanamme, olisimme lentäneet taaksepäin järveen.
"Ensin minun täytyy auttaa teitä maadoittamaan tämä korkeampi taajuus Gaiaan, jotta tämä energiataajuus ei pakahduta teitä. Nimittäin tämä kristalli on yksi uuden maan kulmakivistä. Gaia suojeli teitä ytimen, Äiti Kristallin, energialta, koska se tiesi, että te ette olleet valmis integroitumaan tuohon värähtelyyn. Viemme teidät neljälle kulmakivikristallille ja sitten voitte palata ytimeen yhdistymään Äiti Kristallin kanssa. Mutta ensin haluaisimme teidän tapaavan lemurialaisen yhteisömme."
Ajattelimme, että tietysti nämä upeat ihmiset olivat muinaisia lemurialaisia.
"Kyllä", johtaja vastasi ajatukseemme. "Minut tunnetaan nimellä Lemurion, mikä on asemani titteli. Nimemme eivät ole kuitenkaan enää sanoja, vaan taajuuskuvioita jotka tunnistetaan laajentuneella havaintotavallamme. Sitten kun olette valmis, opetamme teille, miten näitä energiakuvioita luetaan. Tämä taito on hyödyllinen, sitten kun menette pinnalle, muuntuvan maapallon myriadeihin versioihin."
"Kiitos", sanoimme. "Arvostaisimme sitä todella. Meidän on kuitenkin löydettävä ensin Gaian lapsi. Meitä käskettiin suojelemaan sitä ja nyt emme edes löydä sitä. Seurasimme sitä tietämättä ytimeen, missä se kiipesi Äiti Kristallin sisällä. Se kuitenkin kipitti pois. Gaia sanoi, että meidän on seurattava sitä."
"Kyllä", Lemurion sanoi. "Olette kunnioitettujen joukossa."
"Kunnioitettujen?", kysyimme.
"Olette niiden ensimmäisten joukossa, jotka ilmestyivät Arcturuslaisesta käytävästä auttamaan Gaiaa päästämään irti matalammista taajuuksista ja keskittymään ainoastaan korkeampiin taajuuksiin. Näin kalibroitte havaintonne sisältämään Gaian moniulotteisen maan korkeammat ulottuvuudet. Pystytte edelleen havaitsemaan alemmat maailmat, mutta kun totutte uuden maan tunteeseen, alennatte havaintokenttäänne vain auttaaksenne niitä, jotka pyytävät apua."
Järkytyimme valtavasta vastuustamme. Itse asiassa Sandy/Jasonimme järkyttyi, Mytre/Mytriamme tunsi kunnioitusta ja Arcturuslaisellemme se oli normaalikokemus. Aloimme vähitellen tottua näiden ITSEN kolmen eri taajuuden tunteeseen samassa NYT-hetkessä.
"Totuttelette edelleen olemaan moniulotteinen", Lemurion sanoi vastaten taas ajatuksiimme.
"Kyllä, Mytrian, olemme kaikki täysin telepaattisia täällä. Näin ollen kaikki kokevat jokaisen ajatuksen ja tunteen samassa NYT-hetkessä." Taas kerran Lemurionin kommunikointi oli samanaikaista ajatustemme kanssa.
"Tällainen kommunikointitapa vaatii teiltä vähän totuttelua. Itse asiassa Sandy/Jason-osaltanne vie jonkin aikaa tottua. Tiesittekö, että he ovat edelleen kahtena erillisenä ihmisenä fyysisellä maapallolla?"
"Tarkoitatko rinnakkaistodellisuudessa?", kysyimme.
"Se ei ole tarkkaan ottaen rinnakkaistodellisuus viidennen ulottuvuuden ykseytemme perspektiivistä. Fyysinen Sandy ja Jason ovat samassa todellisuudessa kuin te, Mytrian, mutta eri ulottuvuudessa. Rinnakkaistodellisuudet ovat samassa taajuudessa/ulottuvuudessa, mutta eri aikajanalla. Aivan kuten Mytre-, Mytria- ja Arcturuslainen-osanne ovat korkeammissa ulottuvuuksissa, Sandy ja Jason ovat fyysisessä todellisuudessa tällä aikajanalla, mikä on muuntumassa moniulotteiseksi todellisuudeksi.
"Kuitenkin silloin kun havaitsette heidät viidennen ulottuvuuden perspektiivistä ja ylempää kuten nyt, ei ole aikaa. Näin ollen ei ole muuntumisprosessia, koska se on aina ollut. Kun menette pinnalle, kohtaatte muuntuvan maapallon myriadeja versioita. Näin tapahtuu, koska kaaos edeltää muutosta."
"Ai", sanoimme heikosti. "Meidän on ehdottomasti päästettävä irti kolmannen ulottuvuuden ajattelustamme."
"Kyllä", Lemurion hymyili. Hymy ei kuitenkaan ollut hänen kasvoillaan, jotka olivat liian kirkkaat nähtäväksi. Hymy oli tunne, mikä tuli hänen aurastaan.
"Erinomaista!", Lemurion vastasi ajatuksiimme. "Ymmärrätte todellista säteilykieltämme."
Aloimme ymmärtää säteilykieltä tai todellisuudessa muistaa sen, mutta Sandy/Jason oli hyvin hämmentynyt. Tämä moniulotteisuuskokemus oli uutta myös Mytrelle ja Mytrialle, koska he/me työskentelimme fyysisen ihmisilmaisumme kanssa erillisenä henkilönä.
Nyt sisäinen Sandy/Jason-ilmaisumme on moniulotteisen ITSEMME kollektiivin sisällä. Toisaalta Lemurion oli kertonut meille, että Sandy/Jasonista oli toinen versio, mikä ei ollut integroitunut tähän ITSEEN. Tämä informaatio hämmensi meitä.
Lemurion vastasi välittömästi ajatuksiimme sanomalla: "Rakas Mytrian, ymmärrämme, että teillä on paljon integroitavaa kaikissa ITSENNE taajuuksissa. Siksi viemme teidät suoraan keskusasutukseemme."
"Keskusasutukseen?", kysyimme.
"Meillä on monia asutuksia, kuten teidän kaupunkinne, jotka ovat Gaian sisämaan eri alueilla ja eri taajuuksissa. Aloitamme viemällä teidät juhlamenoihin, jotka suunnitellaan teidän kunniaksenne."
"Meidän kunniaksemme? Miksi?"
"Te ja muut kaltaisemme olette hyvin tärkeitä uuden maan vakauttamisessa. Muttei puhuta siitä nyt. Teidän on aika levätä ja huvitella."
Vilauksessa meidät sädetettiin valtavaan kaupunkiin, mitä he kutsuivat "asutukseksi". Emme olleet tiedostaneet valokehohengitystämme, mutta nähdessämme tämän asutuksen loiston, hengitimme sisään yllättyneenä. Oliko tämä uskomaton paikka ollut koko ajan jalkojemme alla?
"Aivan, mutta se ei ole aina ollut yhtä loistava. Monien teidän vuosienne jälkeen meidän lemurialainen yhteiskuntamme tuhoutui täysin. On vaikeaa laskea sitä aikaa, jotka olimme pinnalla, koska olimme ajattomassa viidennen ulottuvuuden maailmassa. Siksi pinta-asukkailla on monia eri päivämääriä sivilisaatiomme luomisesta ja loppumisesta.
"Johtajamme näkivät mahdollisen todellisuuden täydellisestä tuhoutumisestamme ja yrittivät valppaasti välttää sen. Syklimme oli kuitenkin loppunut ja meidän täytyi tulla maan sisään löytääksemme turvaa. Tämä on kuitenkin toisen NYT-hetken tarina. Olkaa hyvä ja seuratkaa meitä juhlaan."
-----------
Plejadilaisia kanavoinut Suzanne Lie ( suzanneliephd.blogspot.com)
1.11.2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Mytrian puhuu:
Kun virtasimme suuren sisäisen järven pintaa pitkin, muistimme Arcturuslaisen viimeisen viestin: "Menkää sinne ja päästäkää irti." Koska tämä oli ensimmäinen tilaisuutemme pohtia näitä sanoja, oivalsimme, että "päästää irti" voisi merkitä monia asioita. Kun ylitimme järven, joka oli piilotettuna syvälle jonkin maataajuuden ytimeen, viileän veden usva tanssi löyhän "jalkaesityksemme" yli. Silloin meidän oli päästettävä irti kaikista entisistä muotorajoituksista.
Kehomme oli vähän humanoidi, mutta se näytti muuttuvan ja leijuvan joka ajatuksestamme ja tunteestamme. Pystyimme tuntemaan Mytren ja Mytrian hallitsevaksi olemukseksemme, mutta arcturuslaisuutemme säteili meihin valoa, mikä antoi suurta tyyneyttä ja itseluottamusta. Tunsimme myös syvällä sisällämme Sandyn ja Jasonin, kolmannen ulottuvuuden ilmaisumme.
Siksi tiesimme, että meidän oli päästettävä irti vanhasta rajoittuneesta identiteettiajattelustamme. Mikä parasta, tunsimme sisällämme kasvavaa rauhallista suloisuutta, mikä näytti lisääntyvän ollessamme näiden suurten olentojen seurassa. Samaan aikaan pystyimme tuntemaan yhden osamme, luultavasti Jason/Sandy-osan, mikä pelkäsi sallia tuon suloisuuden kasvaa.
Nykyisestä tietoisuustilasta emme voineet kuvitella, miksi pelkäisimme olla suloinen, mutta sitten ihmisitsemme heitti meille etäisen pelkomuiston. Tämä lyhyt pelkokokemus oli niin voimakas ja häiritsevä, että putosimme melkein veteen. Onneksi kaksi olentoa takanamme kallistui eteenpäin ja piti meitä välissään.
"Se on vain vanha jäämä elämästänne maan pinnalla", he kuiskasivat meille yhteen ääneen. Itse asiassa heidän äänensä meni suoraa sydämeen ja paransi äkillisen pelkomuiston. Kyllä, meidän täytyisi ehdottomasti päästää irti pelosta. Tuon ajatuksen myötä johtaja sädetti meidät välittömästi valtavalle kristallille sisäjärven vastarannalla.
Meitä ohjattiin telepaattisesti seisomaan kristallin edessä ja sallimaan sydämemme yhdistyä siihen. "Autan teitä", johtaja sanoi. Emme tienneet, miksi tarvitsisimme johtajan apua kristallin katsomisessa, ennen kuin tunsimme ensimmäisen energiasyöksyn räjähtävän sydämeen. Valoräjähdys oli niin valtava, että jos johtaja ei olisi seisonut suoraan takanamme, olisimme lentäneet taaksepäin järveen.
"Ensin minun täytyy auttaa teitä maadoittamaan tämä korkeampi taajuus Gaiaan, jotta tämä energiataajuus ei pakahduta teitä. Nimittäin tämä kristalli on yksi uuden maan kulmakivistä. Gaia suojeli teitä ytimen, Äiti Kristallin, energialta, koska se tiesi, että te ette olleet valmis integroitumaan tuohon värähtelyyn. Viemme teidät neljälle kulmakivikristallille ja sitten voitte palata ytimeen yhdistymään Äiti Kristallin kanssa. Mutta ensin haluaisimme teidän tapaavan lemurialaisen yhteisömme."
Ajattelimme, että tietysti nämä upeat ihmiset olivat muinaisia lemurialaisia.
"Kyllä", johtaja vastasi ajatukseemme. "Minut tunnetaan nimellä Lemurion, mikä on asemani titteli. Nimemme eivät ole kuitenkaan enää sanoja, vaan taajuuskuvioita jotka tunnistetaan laajentuneella havaintotavallamme. Sitten kun olette valmis, opetamme teille, miten näitä energiakuvioita luetaan. Tämä taito on hyödyllinen, sitten kun menette pinnalle, muuntuvan maapallon myriadeihin versioihin."
"Kiitos", sanoimme. "Arvostaisimme sitä todella. Meidän on kuitenkin löydettävä ensin Gaian lapsi. Meitä käskettiin suojelemaan sitä ja nyt emme edes löydä sitä. Seurasimme sitä tietämättä ytimeen, missä se kiipesi Äiti Kristallin sisällä. Se kuitenkin kipitti pois. Gaia sanoi, että meidän on seurattava sitä."
"Kyllä", Lemurion sanoi. "Olette kunnioitettujen joukossa."
"Kunnioitettujen?", kysyimme.
"Olette niiden ensimmäisten joukossa, jotka ilmestyivät Arcturuslaisesta käytävästä auttamaan Gaiaa päästämään irti matalammista taajuuksista ja keskittymään ainoastaan korkeampiin taajuuksiin. Näin kalibroitte havaintonne sisältämään Gaian moniulotteisen maan korkeammat ulottuvuudet. Pystytte edelleen havaitsemaan alemmat maailmat, mutta kun totutte uuden maan tunteeseen, alennatte havaintokenttäänne vain auttaaksenne niitä, jotka pyytävät apua."
Järkytyimme valtavasta vastuustamme. Itse asiassa Sandy/Jasonimme järkyttyi, Mytre/Mytriamme tunsi kunnioitusta ja Arcturuslaisellemme se oli normaalikokemus. Aloimme vähitellen tottua näiden ITSEN kolmen eri taajuuden tunteeseen samassa NYT-hetkessä.
"Totuttelette edelleen olemaan moniulotteinen", Lemurion sanoi vastaten taas ajatuksiimme.
"Kyllä, Mytrian, olemme kaikki täysin telepaattisia täällä. Näin ollen kaikki kokevat jokaisen ajatuksen ja tunteen samassa NYT-hetkessä." Taas kerran Lemurionin kommunikointi oli samanaikaista ajatustemme kanssa.
"Tällainen kommunikointitapa vaatii teiltä vähän totuttelua. Itse asiassa Sandy/Jason-osaltanne vie jonkin aikaa tottua. Tiesittekö, että he ovat edelleen kahtena erillisenä ihmisenä fyysisellä maapallolla?"
"Tarkoitatko rinnakkaistodellisuudessa?", kysyimme.
"Se ei ole tarkkaan ottaen rinnakkaistodellisuus viidennen ulottuvuuden ykseytemme perspektiivistä. Fyysinen Sandy ja Jason ovat samassa todellisuudessa kuin te, Mytrian, mutta eri ulottuvuudessa. Rinnakkaistodellisuudet ovat samassa taajuudessa/ulottuvuudessa, mutta eri aikajanalla. Aivan kuten Mytre-, Mytria- ja Arcturuslainen-osanne ovat korkeammissa ulottuvuuksissa, Sandy ja Jason ovat fyysisessä todellisuudessa tällä aikajanalla, mikä on muuntumassa moniulotteiseksi todellisuudeksi.
"Kuitenkin silloin kun havaitsette heidät viidennen ulottuvuuden perspektiivistä ja ylempää kuten nyt, ei ole aikaa. Näin ollen ei ole muuntumisprosessia, koska se on aina ollut. Kun menette pinnalle, kohtaatte muuntuvan maapallon myriadeja versioita. Näin tapahtuu, koska kaaos edeltää muutosta."
"Ai", sanoimme heikosti. "Meidän on ehdottomasti päästettävä irti kolmannen ulottuvuuden ajattelustamme."
"Kyllä", Lemurion hymyili. Hymy ei kuitenkaan ollut hänen kasvoillaan, jotka olivat liian kirkkaat nähtäväksi. Hymy oli tunne, mikä tuli hänen aurastaan.
"Erinomaista!", Lemurion vastasi ajatuksiimme. "Ymmärrätte todellista säteilykieltämme."
Aloimme ymmärtää säteilykieltä tai todellisuudessa muistaa sen, mutta Sandy/Jason oli hyvin hämmentynyt. Tämä moniulotteisuuskokemus oli uutta myös Mytrelle ja Mytrialle, koska he/me työskentelimme fyysisen ihmisilmaisumme kanssa erillisenä henkilönä.
Nyt sisäinen Sandy/Jason-ilmaisumme on moniulotteisen ITSEMME kollektiivin sisällä. Toisaalta Lemurion oli kertonut meille, että Sandy/Jasonista oli toinen versio, mikä ei ollut integroitunut tähän ITSEEN. Tämä informaatio hämmensi meitä.
Lemurion vastasi välittömästi ajatuksiimme sanomalla: "Rakas Mytrian, ymmärrämme, että teillä on paljon integroitavaa kaikissa ITSENNE taajuuksissa. Siksi viemme teidät suoraan keskusasutukseemme."
"Keskusasutukseen?", kysyimme.
"Meillä on monia asutuksia, kuten teidän kaupunkinne, jotka ovat Gaian sisämaan eri alueilla ja eri taajuuksissa. Aloitamme viemällä teidät juhlamenoihin, jotka suunnitellaan teidän kunniaksenne."
"Meidän kunniaksemme? Miksi?"
"Te ja muut kaltaisemme olette hyvin tärkeitä uuden maan vakauttamisessa. Muttei puhuta siitä nyt. Teidän on aika levätä ja huvitella."
Vilauksessa meidät sädetettiin valtavaan kaupunkiin, mitä he kutsuivat "asutukseksi". Emme olleet tiedostaneet valokehohengitystämme, mutta nähdessämme tämän asutuksen loiston, hengitimme sisään yllättyneenä. Oliko tämä uskomaton paikka ollut koko ajan jalkojemme alla?
"Aivan, mutta se ei ole aina ollut yhtä loistava. Monien teidän vuosienne jälkeen meidän lemurialainen yhteiskuntamme tuhoutui täysin. On vaikeaa laskea sitä aikaa, jotka olimme pinnalla, koska olimme ajattomassa viidennen ulottuvuuden maailmassa. Siksi pinta-asukkailla on monia eri päivämääriä sivilisaatiomme luomisesta ja loppumisesta.
"Johtajamme näkivät mahdollisen todellisuuden täydellisestä tuhoutumisestamme ja yrittivät valppaasti välttää sen. Syklimme oli kuitenkin loppunut ja meidän täytyi tulla maan sisään löytääksemme turvaa. Tämä on kuitenkin toisen NYT-hetken tarina. Olkaa hyvä ja seuratkaa meitä juhlaan."
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.