PLEJADIEN YLÖSNOUSEMUS, OSA 5 - AJASTA VAPAUTUMINEN
 
Kanavoinut Suzanne Lie ( suzanneliephd.blogspot.com)
6.8.2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Mytre puhuu:
 
Päätimme Franquoxin kanssa näyttää ryhmälle, että olimme ystäviä. Franquoix siirsi oman leirinsä omani viereen. Hymyilin, kun leiri oli unessa, ja menin temppeliin Mytrian luo. Itse asiassa aloimme muodostaa aitoa ystävyyssuhdetta. Franquoix oli Jackalin lisäksi ainoa, jolle puhuin huolistani. Ensisijainen huoleni oli viidennen ulottuvuuden todellisuustaajuutemme vakiinnuttaminen, koska yhteisömme värähteli edelleen vain viidennen ulottuvuuden kynnyksellä. Ryhmämme yhtenäisyys ei ollut riittävän vahva luodakseen tarvittavan ykseystietoisuuden, jotta yhteisömme voitaisiin maadoittaa täysin viidennen ulottuvuuden värähtelyyn.
 
Franquoix osoittautui olleen salaa dragoniaanien henkisten veljeskuntien korkea pappi. Itse asiassa hän oli psyykkisesti tiennyt, että yritämme ylösnousemusta, ja liittynyt seuraamme auttamaan, ei tunkeutumaan. Dragoniaanijoukot eivät tietenkään tienneet hänen salaisesta tehtävästään. Franquoix oli itse asiassa jäsenenä dragoniaanien henkisessä veljeskunnassa, mikä salaa teki töitä galaktisen sodan lopettamiseksi.
 
Franquoix ja minä aloimme tavata juuri ennen aamunkoittoa samassa paikassa, missä olimme ystävystyneet. Kun katselimme auringon hitaasti kirkastavan horisontin, keskustelimme mielen hallinnasta, rauhan löytämisestä sydämeemme ja siitä, miten saattaisimme loppuun tämän ylösnousemusprosessin. Franquoixin tieto muinaiskirjoituksista sai aikaan upeita keskusteluja ja oivalsimme, että muinaisopetuksemme olivat hyvin samanlaisia.
 
Keskustelimme myös niistä reaktioista, joita toisilla oli hänen läsnäolostaan. Päätimme antaa kaikkien oppia elämään sen tosiasian kanssa, että vanhasta vihollisestamme oli nyt tullut sellainen, jonka kanssa voi olla ystävä. Oivalsimme, että äkillinen "vihollisen" ilmestyminen oli yksi monista vihkimyksistä, joita tarvitsimme tietoisuutemme vakiinnuttamiseksi viidenteen ulottuvuuteen ja sen yli.
 
Teidän, että tarinani juonen mukaan vaikuttaa siltä, että oli kulunut päiviä sen jälkeen, kun olin palannut kotimaailmaani. Kuitenkin ajan laskeminen sekä suuri osa todellisuuskokemuksistamme on suoraan suhteessa havaitsijan tietoisuuteen. Ensimmäisen leirin jäsenet jotka olivat tietoisesti ja syvässä ykseydessä työskennelleet Mytrian ja Almonin kanssa Violetin temppelin nostamiseksi, olivat kokeneet monia muuntumisoireita ennen ylösnousemusta.
 
He olivat jo laajentaneet tietoisuutena ja omaksuneet viidennen ulottuvuuden laajentuneen havaintotapansa. Näin ollen he, Frannquoix ja minä elimme ajattomassa nyt-hetkessä. Koimme auringonnousun ja -laskun merkkeinä, että oma tietoisuutemme vaihtoi tiedostamisjaksosta toiseen. Itse asiassa tämän ryhmän jäsenillä ei ollut lainkaan ongelmaa Franquoixin hyväksymissä, koska pelko- ja erillisyystavasta oli päästetty irti.
 
Toisaalta ne jotka oli tuotu tänne kylästä - paitsi kylän temppelissä työskennelleet - eivät olleet valmistautuneet tähän kokemukseen. Alycialla joka palveli kylän temppelissä, oli ollut psyykkinen yhteys Mytriaan ja hän oli jakanut tuon kommunikoinnin temppelin jäsenten kanssa.
 
Alyciasta oli tullut nainen ja häntä valmisteltiin korkeaksi papittareksi ja violetin liekin pitäjäksi. Kun liityin Mytrian seuraan, minulla oli tilaisuus myös uudistaa suhteeni tyttäreni kanssa. Näin hänessä äitiään, mutta myös itseäni. Alycia olisi voimakas johtaja yhteisöllemme. Hänen johtajuuttaan tarvittaisiin, sitten kun saimme valmiiksi ylösnousemusprosessimme.
 
Näin, että "dragoniaanivihollisen" ulkonäkö oli haaste niiden kollektiivitietoisuudelle, jotka edelleen hautoivat pelkoa. Kun ihmiset päästivät irti sisäisestä pelkotavastaan, heillä ei ollut Franquoixiin liittyvää pelkoa. Vähitellen ihmiset alkoivat puhua hänen kanssaan, erityisesti ne jotka kävivät Violetissa temppelissä muuntamassa vanhoja pelkomallejaan.
 
Meillä oli aina ollut enemmän naisia kuin miehiä yhteisössämme ja useat näistä naisista olivat hyvin kiinnostuneita olemaan tekemisissä Franquoixin kanssa. Hän oli erittäin ystävällinen, mutta täysin kiinnostumaton. Hänen viisautensa kertoi hänelle, että oli aivan liian aikaista olla intiimissä suhteessa humanoidinaisen kanssa.
 
Silloin kolme dragoniaania lisää - kaksi naista ja yksi mies - löysi leiripaikkamme. He olivat salaa katselleet meitä ja tarkkailleet, miten monet ryhmästämme olivat tekemisissä heidän komentajansa Franquoixin kanssa. Lopulta he tulivat luoksemme, kun katselimme Franquoixin kanssa auringon nousemista horisontin ylle.
 
"Lopultakin päätitte tulla ulos piilosta", oli Franquoixin tyyni vastaus.
 
Kolme dragoniaania näytti yllättyneeltä, kuten minäkin. Tuolloin oivalsin täysin, ettei mikään jäänyt koskaan huomaamatta Franquoixilta. Tästä taidosta tulisi hyvin hyödyllinen jatkuvasti kasvavalle yhteisöllemme. Franquoix ja minä nousimme tervehtimään, kun esittäydyttiin. He kertoivat meille, että kylässä oli vielä kaksi soturia lisää. He kaikki olivat seuranneet suuremmassa aluksessa lähellä Franquoixin alusta.
 
Heidän oli määrä odottaa, kunnes heidän johtajansa lävisti suojakupolimme, mutta kun he näkivät johtajansa yhtäkkiä häviävän, he kiihdyttivät etsimään tätä. Shannel, nainen joka vaikutti tuon aluksen kapteenilta, sanoi:
 
"Tiedän, että meidän piti odottaa sinua, mutta olimme huolissamme ja seurasimme sinua sinne, mikä näytti jonkinlaiselta pilveltä. Kun menimme pilveen, yksi miehistöjäsenemme yksinkertaisesti hävisi. Meillä ei ollut mitään vastausta siihen, mutta olimme liian mukana tapahtumassa huolestuaksemme mistään muusta kuin siitä, että luultavasti törmäsimme planeettaan. Olimme menettäneet aluksemme hallinnan, joten odotimme urheasti kuolemaamme. Kuitenkin osuessamme maahan näytimme "vilahtavan pois" tuosta todellisuudesta.
 
"Yhtäkkiä huomasimme seisovamme turvallisesti maankamaralla. Näimme kylän etäällä ja menimme suoraan sinne tutkimaan. Kylä oli autio, mutta jätimme sinne kaksi soturia etsiessämme sinua. Meillä ei ollut aavistustakaan, mitä meille oli tapahtunut. Aluksemme ja kaikki aseemme näyttivät hävinneen. Siksi teimme nämä alkukantaiset keihäät kivistä ja kepeistä."
 
Franquoix vastasi: "Laskekaa aseenne, koska täällä ei taistella. Olemme löytäneet itsemme korkeammasta todellisuustaajuudesta, sillä tämä yhteisö on tosiaan ylösnoussut korkeampaan ulottuvuuteen."
 
"Franquoix, tiesikö miehistösi, että yritimme ylösnousta?", kysyin.
 
Franquoixin ilme tuli niin lähellä hymyä, mitä olin nähnyt, ja hän vastasi: "Tämä miehistö on opiskellut alaisuudessani suuren osan ajasta. Kun keksimme, mihin pyritte, yritimme onnistuneesti liittyä seuraanne. Nyt meillä kaikilla on alkanut uusi matka."
 
Kyläläiset olivat kyenneet sopeutumaan Franquoixiin, mutta kun kolme "vihollista" lisää tuli leiriimme ja näitä seurasi pian vielä kaksi, suurin vihkimyksemme alkoi. Almonin ja Mytrian oli aika liittyä seuraamme temppelin ulkopuolella, kun tarvitsin kaiken avun, mitä voisin saada. Olin kovin kiitollinen Shinariuksen avusta, mutta ihmisillä oli hyvin läheinen suhde Almoniin ja Mytriaan.
 
Vakiinnuttaaksemme yhteisömme viidennen ulottuvuuden värähtelyyn, elämän mittaisesta pelkotavasta taistella galaktisessa sodassa tai juosta sitä pakoon oli päästettävä irti. Näin ollen ne kyläläiset jotka eivät olleet samalla tavalla valmistautuneet kuin leirin ensimmäiset jäsenet, tarvitsisivat kaiken avun, mitä voisimme antaa, vaihtaakseen vanhasta uuteen.
 
Tietysti niin kauan kun pelkoa oli edes tiedostamattomassa mielessämme, se huuhtoutuisi elämämme pintaan aina, kun viholliseksi havaittu ilmestyi esiin. Kun laskettiin kaksi kylän dragoniaania mukaan, "vihollisia" oli kuusi. Olimme kriisipisteessä, silloin kun Mytria, Almon, Elohim Alcyone ja Arcturuslainen tulivat leiriimme mukaan. Elohim Alcyone ja Arcturuslainen astuivat esiin roihuavassa valokehossaan ja sanovat yhteen ääneen:

"Tietäkää, että ainoa vihollisenne on oma pelkonne! Tässä uudessa maailmassa mikä elää tässä nyt-hetkessä, olette todellisuutenne luojia. Olette luoneet todellisuusversion, missä "vihollinen" on ilmestynyt esiin, koska ette ole puhdistaneet sisäistä vihollistanne. Viidennen ulottuvuuden todellisuudestanne on myriadeja versioita, mutta tämä aikajana on kaikkein vakain.
 
"Näin ollen olemme tulleet tälle aikajanalle auttamaan teitä luomaan moniulotteisen todellisuusmatriisinne. Kun jokainen luo oman moniulotteisen yksilömatriisinsa, liitytte yhteen luomaan moniulotteisen ryhmämatriisinne. Luomalla näitä matriiseja tietoisesti luotte välttämättömän ykseystietoisuuden uuden maailmanne vakiinnuttamiseksi.
 
"Tämän ykseyden ja vakauden voimalla voitte kaikki uskoa siihen korkeampaan todellisuustaajuuteen, mikä ympäröi teitä, ja havaita sen. Sitten yhtenä ja yhtenäisenä ryhmänä voitte vapautua ajasta ja astua viidennen ja ylempien ulottuvuuksien nyt-hetkeen."
 
-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.