VALMISTAUTUMISTA YLÖSNOUSEMUKSEEN - ELÄMÄÄ TÄHTIALUKSELLA
Kirjoittanut/kanavoinut Suzan Caroll (www.multidimensions.com)
Uutiskirjeestä 26.9.2011
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Johdanto
1990-luvun puolivälissä sain ensimmäisen kokemukseni yhdistymisestä moniulotteisen itseni viidennen ulottuvuuden ilmaisumuotoon, jota kutsun nimellä Kepier. Noin puolitoista vuotta siten aloin uudistaa yhteyttäni Kepierin kanssa ja havaitsin hänen palvelevan arcturuslaisella Athena-tähtialuksella. Athena on osaa sitä valtavaa alusarmadaa, mikä kiertää Maata neljännessä ja viidennessä ulottuvuudessa ja auttaa Gaiaa ylösnousemusprosessissa.
(Klikkaa linkkiä alla, mutta se latautuu hitaasti)
http://spaceweather.com/swpod2011/22sep11/media.mp4
Ensimmäinen osa jälleentapaamisestani Kepierin kanssa sekä tietoisuutemme yhdistyminen on dokumentoitu kirjaani "The Return", mikä on saatavissa ilmaisena latauksena osoitteesta: http://www.multidimensions.com/TheVision/books.html
Kun yhdistyin Kepierin kanssa, minulla oli muutamia kokemuksia tähtialuksella olemisesta. Minulla ei kuitenkaan ollut monia kokemuksia alukselta ennen helmikuuta 2011. Ajattelen niin olleen, koska minun täytyi sallia Kepierin yhdistyä täysin tietoisuuteeni ja fyysiseen muotooni. Viimeinen kokemus alukselta oli, kun olin Uudistumiskammiossa, minkä uskon aloittaneen merkittävän vihkimyksen. Tuosta vihkimyksestä saakka olen kyennyt havaitsemaan itseni tähtialuksella Kepierinä lisääntyvässä määrin elävästi. Kirjoitan näistä vierailuista ensimmäisessä persoonassa ja nykyhetkessä, miten koin kaiken aikanaan.
Kulkeminen käytävien läpi
Kuljen arcturuslaisen Athena-tähtialuksen eteishallissa ja tervehdin ystäviäni, joita tapaan matkan varrella. Olen tietoinen, että nämä ystävät pystyvät vahvistamaan sen, että viidennen ja kolmannen ulottuvuuden todellisuuteni ovat yhdistyneet, koska voin nähdä maadoittuneen itseni Kepierin, viidennen ulottuvuuden ilmaisumuotoni, sisällä. Nämä ystävät tervehtivät ja onnittelevat minua. Monet heistä keskustelevat kanssani omasta yhdistymisprosessistaan maadoittuneen itsensä kanssa. Näyttää siltä, että monet galaktiset olennot jotka ovat valinneet tehtäväkseen Maan kiertämisen ja auttamisen ylösnousemuksessa, ovat valinneet myös tietoisuutensa heijastamisen maadoittuneeseen, kolmannen ulottuvuuden ilmaisumuotoonsa.
Lopetan keskustelut ja kävelen aluksen ulkorungolle, minkä muistan olevan biologinen alus. Kun kosketan seinää, tunnen sen elävän. Kolmannen ulottuvuuden mielestäni vaikuttaa siltä, että elän ikään kuin eläimen sisällä. Moniulotteiselle mielelleni "eläin" ei kuitenkaan olisi oikea sana. Tähtialus on tosiaan elävä olento, kaikkien aluksella olevien jäsenten yhteisluomus. Athenan kotimaailman, Arcturuksen, jäsenet auttavat myös aluksen luomisessa. He ovat myös jatkuvassa kommunikointiyhteydessä aluksen ja sen koko miehistön kanssa.
Kun otan hetken kokeakseni syvemmin alusta, tunnen kaikkien sen miehistönjäsenten kollektiivitietoisuuden. Koska resonoimme ykseyteen, ei ole vierasta kyetä virittymään kollektiivitietoisuuteen ja yhdistyä kaikkeen, mitä ajatellaan, tunnetaan ja koetaan. Kun siirryn vielä syvemmälle kokemukseeni, olen tietoinen tähtialuksen kaikista teknisistä piirteistä. Näen valokielisen kontrollointimekanismin, mikä aktivoituu niiden ajatuksista, jotka ovat harmoniassa aluksen tuon toimintaosan kanssa.
En pysty tällä kertaa saamaan mitään tolkkua näistä kirjaimista, koska fyysiset aivoni ei pysty ymmärtämään kuvia. Jos kuitenkin siirryn korkeaan sydämeeni, minulla on tunne siitä, mitä nämä kuvat ovat, mitä ne edustavat ja miten ne aktivoidaan tähtialuksen ja kaikkien niiden hyödyksi, jotka ovat siinä. (Käsitän, että tällä kertaa alan puhua ensimmäisessä persoonassa Kepierinä enkä fyysisenä itsenäni maaplaneetalla.) Vaikka meillä on tietyt velvollisuutemme, kaikki meistä pystyvät suorittamaan tarvittaessa kaikkia velvollisuuksia, mikä on mahdollista kollektiivitietoisuutemme ykseyden vuoksi.
En halua vaihtoehtoisen todellisuuteni Kepierinä tähtialus Athenalla luiskahtavan pois tietoisuudestani. Kirjoittaminen moniulotteisista kokemuksistani ja niiden jakaminen toisten kanssa auttaa minua muistamaan todellisen itseni. Kolmannen ulottuvuuden elämä voi vangita meidät ja saada uskomaan, että se on todellista. Esittelen vaihtoehtoisia todellisuuksiani, koska monilla teistä on samanlaisia todellisuuksia, vaikka ette muistakaan niitä. Kenties moniulotteisista todellisuuksistani lukeminen auttaa teitä muistamaan omanne.
Aluksella palveleminen
Kollektiivitietoisuudessamme voimme yhdistyä kenen tahansa henkilön kaikkeen informaatioon, joka on asiantuntija tuolla alueella. Tällä tavalla jokainen meistä pystyy suorittamaan tähtialuksella lentämisen jokaisen toiminnon. Yhteistyön kokemisen vuoksi meidät nimitetään omiin velvollisuuksiimme - ja koska olemme etevimpiä niillä alueilla. Oma asiantuntemusalueeni aluksella on samanlainen kuin fyysisessä todellisuudessani. Siksi toimin neuvonantajana, mutta useimmat velvollisuuteni liittyvät olemiseen lähettiläänä eri kulttuurien, planeettojen, galaksien ja ulottuvuuksien asukkaille.
Saan yhtäkkiä toisen kuvan, missä löydän itseni pienestä kokouksesta. Meitä istuu ehkä kahdeksan tai yhdeksän tämän pöydän äärellä. Meillä on edelleen yksilömuodot tällä viidennen ulottuvuuden tasolla. Kuitenkin tietoisuutemme on yhdistynyt - kuten olen sanonut aiemmin - ja edelleen käytämme ääntämme monissa tilanteissa, koska olemme tekemisissä maadoittuneiden osiemme ja toisten galaktisten olentojen kanssa säännöllisesti. Ennen kuin jokainen meistä pitää oman esityksensä, kosketamme pöydänpintaa. Koskettaessamme sitä esityksemme informaatio ladataan kaikkien pöydän ympärillä olevien tietoisuuteen.
Todellisuudessa jokainen aluksella voisi yhdistyä tuohon informaatioon, kun alus on kuin valtava tietokone. Erona on, että kolmannen ulottuvuuden tietokoneet ovat ulkopuolellanne, kun taas meidän tietokoneemme ovat sisällämme. Hyvin samaan tapaan kuin menisi etsimään hakukoneelta informaatiota, me käytämme ajatuksia etsimään sisäiseltä tietokoneiltamme kaikkea informaatiota, mitä haluamme saada.
Puhun nyt raportistani. Osa tehtävääni aluksella on olla jatkuvassa kommunikointiyhteydessä ihmisten ja muiden maaplaneetan elämänmuotojen energiakenttään. Koska on tapahtunut merkittäviä valolatauksia Maan aikakehyksessä toukokuusta 2011 lähtien, minua pyydetään antamaan raporttini tämän valon vaikutuksista ihmistietoisuuteen. Puhun ihmistietoisuudesta, koska maan ei-inhimilliset elämänmuodot elävät ykseystietoisuuden tilassa, mikä ylittää paljon ihmisten yhtenäisyyden. Toisaalta, yhtenäistietoisuus ihmisten keskuudessa lisääntyy kovasti joka päivä.
Keskustelumme viidennen ulottuvuuden tähtialuksellamme eivät rajoitu yksittäisiin sanoihin. Sen sijaan puhumme kuvin, joita seuraa telepaattinen kommunikointimme ja ääni, minkä päätämme jakaa toisten kanssa. Siksi lähetän ihmisille raporttini valon vaikutuksista tietoisuuteen kuvina mielessäni. (Aluksella lähetin vain kuvia ja puhuimme niistä myöhemmin.)
Raporttini
Näen ihmiskunnan kollektiivitietoisuutena. Tämä kollektiivitietoisuus näyttää vähän kuin valtamereltä. Meren pinnalla on suurin valo ja korkein tietoisuustaso. Siirryttäessä merenpohjaa kohti valo ja rakkaus vähenee koko ajan, kuten myös tietoisuustaso. Todellisuudessanne on periaatteessa kolme ryhmää: moniulotteinen tietoisuus "meren pinnalla", kolmannen/neljännen ulottuvuuden tietoisuus "meren keskialueilla" ja itsensä palvelemiseen perustuva tietoisuus "meren pohjassa".
Meren pintatasolla, moniulotteisessa tietoisuudessa, ovat ne, jotka ovat pystyneet integroimaan valoa tietoisuuteensa ja fyysiseen muotoonsa. Näen nuo olennot kykenevinä vastaanottamaan helposti valoa jatkuvasti laajentuvaan tietoisuuteensa. Kuitenkin heidän kehonsa kärsii transformaatio-oireista. Näitä transformaatio-oireita ilmenee, koska valotaajuus on paljon maa-astian valotaajuuden yläpuolella. Onneksi tämä valo aktivoi kovalevyllä 98% heidän "roska-DNA:staan" valokehoksi transformoitumista varten. Tämä transformoituminen maa-astiasta valokehoksi on vaihto maa-astian fyysisistä tiheistä molekyyleistä kristallimolekyyleihin, jotka muodostavat heräävän valokehon.
Tämä valokeho on kauan ollut selkäytimenne, aivojenne, chakrojenne, sydämenne ja korkean sydämenne ytimessä. Teille, maadoittuneet, on haaste sallia valon tulla fyysiseen kehoonne ja ohjata se ytimeenne, josta olen juuri puhunut. Koska ytimenne on maadoittava voima, joka yhdistää valokehon fyysiseen kehoon, se voi helposti ottaa vastaan energian korkeampia taajuuksia. Kun nämä energiat on talletettu ytimeenne, ne voidaan vähitellen vapauttaa fyysiseen maa-astiaan ja näin vähentää transformaatio-oireita. Tämä transformaatio on kuitenkin valtava ja oireita tunnetaan.
Toisessa ryhmässä, kolmannen ja neljännen ulottuvuuden tietoisuudessa, valo on ihmisten ympärillä, mutta he eivät ole vielä oppineet tai muistaneet, miten ottaa se vastaan. Näillä ihmisillä voi olla monia muutoksia ulkoisessa maailmassaan, jotka ovat pakottaneet heitä katsomaan sisäänsä ja pyytämään opastusta todellisuuden korkeammista taajuuksista. Sitten kun he päättävät kääntää huomionsa sisäiseen maailmaansa, mikä sallii heidän päästä korkeampiin henkitaajuuksiin, he pystyvät lisääntyvässä määrin hyväksymään valoa tietoisuuteensa. Kun valo tulee heidän tietoisuuteensa, se pystyy vähitellen menemään myös kehon soluihin.
Jokainen ihminen on suostunut tiettyyn "räjähtämispisteeseen" maa-ajassa, jolloin he heräävät täysin moniulotteiseen itseensä. Silloin he pystyvät aloittamaan transformaatioprosessin joko vähitellen tai kerralla. Kummassakin tapauksessa ylätason valotyöntekijäryhmä on viettänyt useimmat elämänsä valmistaen tietä niille, jotka eivät ole vielä heränneet. Heidän tukensa vuoksi keskitason ryhmälle on helpompaa ottaa vastaan valo, sitten kun he ovat valmiita ja/tai kun on heidän aikansa.
Kolmas tietoisuusryhmä mitä verrattaisiin meren pohjaan, itsensä palvelemistietoisuus, muodostuu ihmisistä, jotka ovat nauttineet 3D-pelin erillisyydestä ja vallasta muihin eivätkä halua sen loppuvan. Kuitenkin jotkut tässä ryhmässä käsittävät yhtäkkiä, etteivät he halua enää elää pelossa ja hallinnassa. Nämä katselevat ylöspäin - koska he eivät vielä pysty katsomaan sisäänpäin - toiveena löytää lisää valoa ja rakkautta elämäänsä. Tämä valo ja rakkaus avaa heidän sydämensä. Kun heidän sydämensä avautuu, he tuntevat myös alkavansa transformoitua.
Tämän ryhmän muilla jäsenillä on samanlainen muoto kuin pienillä loisilla. Taistelu pakottaa myriadit pienet loiset jättämään isäntänsä ja ne uivat pois mahdollisimman nopeasti. Tässä kuvassa on oivallus, että nämä loisolennot eivät ole Maan jäseniä. Koska Maa on siirtymässä korkeampaan värähtelyyn, nämä loiset ovat lähtemässä todellisuudestanne ja etsimässä jotain toista.
Koska olen yhdistymässä maadoittuneen osani kanssa, osa velvollisuuttani on jakaa tätä dataa niiden kanssa, jotka ovat avoimia tämän tyyppiselle informaatiolle. Käsitän, että on monia maadoittuneita sieluja, joille tämä informaatio on epämiellyttävää. Heille lähetän viidennen ulottuvuuden ehdotonta rakkauttani.
Nukkuminen tähtialuksella
Nukkuminen täällä Athenalla on enemmänkin kuin moniulotteinen matka. Tietoisuus ei vilahda ulos kuten kolmannen ulottuvuuden unessa. Sen sijaan tietoisuutemme on hyvin laajentunut. Meidän täytyy nukkua vain noin kerran viikossa maa-aikaa. Kuitenkin aika on täällä hyvin erilaista. Siksi emme mittaa tarvettamme nukkua ajassa, vaan sisäisenä tietona, mikä kertoo meille, että meidän täytyy kulkea ulottuvuuksien välillä ja vierailla korkeammissa ilmaisumuodoissamme saadaksemme lohtua ja oppiaksemme.
Koska olemme ajan ja paikan ulkopuolella, emme "lähde". Sen sijaan käännämme vain fokuksemme pois aluksen todellisuudesta ja keskitymme korkeamman ulottuvuuden todellisuuksiin. Taas kerran, toimittaessa ajan ja paikan ulkopuolella on vaikeaa kuvata ulottuvuuksien välisen kulkemisen kokemusta. Sanoisin, että paras esimerkki olisi, että sen hetken mikä mitattaisiin kolmannessa ulottuvuudessa muutamaksi sekunniksi, emme olisi käytettävissä miehistövelvollisuuksiin. Sen sijaan vierailemme korkeammissa todellisuusulottuvuuksissa ja koemme niitä. Aivan kuten te saattaisitte herätä, jos jokin vaatii huomiotanne unen aikana, me voisimme palata tarvittaessa tietoisuuteemme alukselle.
Käsitän, että puhun yksilönä, joka olen viidennessä ulottuvuudessa. Aiemmin se oli jossain muualla tai joku muu, jonka luokse menin. Kuitenkin tunnen enemmän ja enemmän, että elän todella kahdessa todellisuudessa kerralla. Tiedän, että minulla on monia todellisuuksia, jotka resonoivat ajattomuuden ja paikattomuuden ykseyteen, mutta kun minulla on vielä fyysisen keho, eläminen kahdessa todellisuudessa kerralla on vähintäänkin riittävästi.
Kehomuutokset
Itse asiassa siitä lähtien kun aloitin tämän viidennen ulottuvuuden itseni integroimisprosessin fyysiseen tietoisuuteeni, olen kokenut monia muutoksia fyysisessä kehossani. Eilen minulla oli valtavia vilunväristyksiä ja minun oli niin kylmä, että tärisin. Tätä ei koskaan yleensä tapahdu minulle. Minulla on aina liian kuuma. Saatoin mennä vain sänkyyn nukkumaan. Nukun paljon kolmannessa ulottuvuudessa. Tunnen tarvitsevani siellä paljon unta, koska maa-astiani muuttuu enemmän ja enemmän joka päivä.
Kehoni tuntuu itse asiassa ikään kuin karistavan pois vanhoja tiheystasoja. Olen laihtunut, joten tämä kenties saa minut olemaan kylmissäni eikä kuumissani. Tulee myös hyvin usein huimauksen tunnetta. Se ei ole huimausta, missä maailma pyörii. Se on enemmänkin sumeuden aistimista. Päässäni on ikään kuin pumpulia. On aina vain vaikeampaa keskittyä tiukasti kolmanteen ulottuvuuteen. Fyysisen maailman arkiset tehtävät vaikuttavat kuin mudassa rämpimiseltä.
Voin tuntea ytimeni ja kundaliinin nousevan ja laskevan nyt käytännössä ponnistelematta. En kuitenkaan luo kokemusta valokehoksi tulemisesta liian usein, koska tiedän, että se nopeuttaisi transformaatioprosessiani. En ole varma, että fyysinen kehoni pystyisi liikkumaan yhtään nopeammin kuin nyt oman transformaationsa osalta. Enemmän ja enemmän näen fyysisen kehoni muotona, jossa asun. En ole fyysinen kehoni, vaan fyysinen keho on minun, samaan tapaan kuin talo on minun. Voin lähteä talostani ja se on edelleen paikalla, kun palaan. En ole kuitenkaan varma, että fyysinen kehoni on paikalla, jos lähden siitä liian usein. Minusta tuntuu, että minulla on paljon opittavaa olemisesta kahdessa maailmassa samanaikaisesti, jotta voin pitää fyysisen muotoni terveenä.
Fyysisessä kehossani asuu monia tekijöitä ja kaikki ne työskentelevät yhdessä miehistönä opastaakseen fyysistä kehoani kolmannen ulottuvuuden elämän läpi. Samalla tavalla tähtialuksemme miehistönjäsenet työskentelevät kaikki yhtenä olentona siirtyäkseen jokapäiväisen elämän läpi tähtialuksen biologisessa kehossa. Kun puhun tästä, tunnen suurta sameutta päässäni. Minun on suljettava silmäni ja tunnen säteilyn liikkuvan ylös ja alas selkärankaani. Aivan kuin fyysinen kehoni on hyvin suuren transformaation partaalla, tiedän, että Gaian keho on oman transformaationsa partaalla.
Vaikuttaa siltä, että kolmannen ulottuvuuden elämä alkaa hajota. Valheita, petoksia ja monia hairahduksia tulee pintaan niiden tietoon, jotka ovat valmiita sallimaan kolmannen ulottuvuuden muuttua. Lisäksi transformoituessamme käsitämme, että meillä ihmisillä on vaikutusta ympäristöömme. Aivan kuin meistä saattaa tuntua siltä, että kehomme muuttuu tietoisen kontrollimme ulkopuolella, tunnemme myös, että fyysinen maailmamme muuttuu kontrollimme ulkopuolella. Samaan aikaan tunnemme vastuuta omasta vaikutuksestamme muutoksiin päivittäisessä elämässämme. Kun hyväksyy ja ottaa vastuun muutoksista itsessämme, voimme helpommin hyväksyä ja myös juhlia sitä, että se hetki mitä olemme odottaneet myriadeja elämiä, on nyt.
Kun olen tässä hetkessä, voin tuntea kaksi todellisuutta, joissa elän. Tiedän, että eläminen näissä kahdessa todellisuudessa laajentaa tietoisuuttani siihen pisteeseen, että valokehoni aktivointi nopeutuu kovasti. On monia tapoja, joilla luomme ylösnousemuksen. Maaplaneetalla on aina ollut myriadeja ilmaisumuotoja ihmisistä, jotka elävät yhtenä olentona sen keholla. Aivan samaan tapaan kuin meillä on ollut sisäisiä taisteluja, ihmiset ovat taistelleet toisensa kanssa.
Onneksi olemme havainneet, että jos yritämme taistella, jos yritämme vastustaa, transformaatioprosessimme tulee paljon epämiellyttävämmäksi. Siksi käsitämme, että eläminen antautuen on paras ratkaisu epämukavaan ja jännittävään transformaatioon, mitä tunnemme muotomme sisällä ja jokapäiväisessä elämässämme. Tällä tavalla on helpompaa muistaa, että muutumme, koska olemme ylösnousemisprosessissa.
Viesti
Päätän tämän viestin ottamalla hetken vieraillakseni taas tähtialuksella. Aistin välittömästi innostusta ja valmistautumista johonkin, mikä alkaa pian. Otan muutaman hetken harmonisoidakseni tietoisuuteni aluksen kanssa ja näen miehistönjäsenten kipittävän nopeasti, vaikkakin järjestäytyneesti. Yksi ystävistäni tarttuu minua käsivarresta ja sanoo: "Nopeasti! On koko Liiton kokous. Voimme kaikki nähdä sen "screeniltä" oleskelutilassa."
Ryntään hänen kanssaan miettien, miten hän näki minut, kun luulin olevani puhdasta tietoisuutta. Kun kuitenkin katson itseäni, näen käyttäväni muotoani Kepierinä. Kuulen ihmisosani miettivän, pystyykö hän näkemään, ymmärtämään ja tulkitsemaan viestin, mikä välitetään alukselle. Kehotan sitä päästämään irti egostaan, sillä se on ainoa osa hänen tietoisuudestaan, mikä estäisi häntä sillä tavalla.
Sillä sekunnilla olen taas ihmisitseni. Voin tuntea suorituspainetta siitä, pystynkö saamaan tuon viestin vai en. Lisäksi koska jaan sen, tunnen vastuuta "saada viestin oikein".
"Tule nyt, pidä kiirettä." Tunnen ystäväni nykivän minua (Kepieriä) käsivarresta. Olemme aluksen oleskelutilan sisäänkäynnillä, mistä on tullut paljon suurempi, koska siellä on niin monia ihmisiä kerralla. Siksi meille kaikille on runsaasti tilaa, kun asetumme kuuntelemaan viestiä.
"Tähtialus Athenan jäsenet, olemme iloisia voidessamme antaa teille tämän viestin. Olen Xyston, ylösnousevan Maan yksi lähettiläs. Kun puhun, heijastan monia kuvia Maasta, jotta voitte nähdä, miten sen kehon jäsenten kollektiivitaajuus nousee. Olimme niin ikionnellisia planeetan äkillisestä valomäärän lisääntymisestä, että halusimme jakaa tämän informaation kaikkien teidän kanssa, jotka olette työskennelleet hyvin väsymättä maadoittuneen ilmaisumuotonne herättämisessä.
"On edelleen monia, jotka nukkuvat harhakuvissaan, mutta jokaisena maapäivänä herää lisää ihmisiä tietoisuuteen siitä, että on oltava enemmän. He eivät vielä tiedä, mitä tuo "enemmän" on, mutta heidän uteliaisuutensa herää ja heidän matkansa on alkanut. Itse asiassa, kutsumme teitä katselemaan huoneessa ympärillenne ja näkemään, miten moni miehistön jäsenistä on kyennyt herättämään maadoittuneen osansa riittävästi, jotta he liittyvät mukaan tähän kokoontumiseen. Onnittelisitteko kaikki näitä heränneitä sieluja?"
Tuolla hetkellä tunnen rakkauden, hyväksynnän ja onnittelujen syöksyn. Olen täysin tietoinen, että kirjoitan tätä tapahtumaa, mutta olen myös tietoinen läsnäolostani aluksella. Eli minun ihmisenä täytyy uskoa, että tämä kokemus on totta, sillä se on se minä, joka on aina ollut syvällä, syvällä sielussani. Katson muita heränneitä ihmisiä ja näen saman sekoituksen päättäväisyyttä uskoa, epäilysjäänteiden kera. Muutamat meistä katsovat toisiaan silmiin ja hymyilemme. Jotkut meistä ovat humanoideja ja jotkut eivät. Sitten huomioni kiinnittyy taas "screenille" (itse asiassa se on hologrammiheijastus), kun lähettiläs jatkaa puhumista.
Viesti jatkuu
"Olette kaikki tietoisia siitä monimutkaisesta tapahtumaketjusta, mikä on koordinoitava, ennen kuin voimme ilmoittaa seuraavan askeleemme. On elintärkeää, että tämä ylösnousemus on kumppanuutta Maan asukkaiden, Gaian ja meidän, Liiton jäsenten, välillä. Ylösnousseet mestarit, Elohim ja enkelit ovat myös tärkeitä tässä siirtymässä. Kadotetut sielut ovat tulossa tietoiseksi, että Maan jatkuvasti nouseva värähtely murentaa heidän valtansa toisista.
"Pyydämme teitä kaikkia lähettämään näille sieluille ehdotonta rakkauttanne. He ovat tunteneet lahjanne viime aikoina, mikä on suuresti hämmentänyt heitä. He ajattelevat vain kontrollointia ja hallintaa eivätkä voi ymmärtää, että rakkautta lähetetään heille ilmaiseksi. Heistä muuttuva ympäristö on erittäin epämukava ja heille on vain vähän lohtua varallisuudesta, mitä he ovat keränneet toisten kustannuksella. Pyydämme teitä muistuttamaan heille tietoisuutenne kautta, että raha ei ole viidennen ulottuvuuden tekijä. Kertokaa myös maadoittuneille osillenne, että heidän taloushuolensa ovat vain yksi monista kolmannen ulottuvuuden harhakuvista.
"Palautan teidät velvollisuuksiinne kera tietämyksen, että olette antaneet upean panoksen ylösnousemukseen. Lopuksi pyydämme, että muistatte ylläpitää avoimen linjan Gaian kehoon ja auraan. Samalla tavalla Maan olennot lähettävät huomionsa ja aikomuksensa meidän, monien heidän planeettaansa ympäröivien galaktisten olentojen, tietoisuuteen. Runsaat onnittelut teille, miehistön jäsenet, sekä maadoittuneille ilmaisumuodoillenne."
Lähetys loppuu ja löydän itseni taas tietokoneen äärestä kirjoittamasta tätä viestiä. Tiedän, että kokemus on todellinen, mutta epäilyksen kajo huuhtoo silti ylitseni. Päätän hyväksyä tuon epäilyn. En taistele sitä vastaan, vaan sen sijaan lähetän sille ehdotonta rakkauttani.
Paluu alukselle
Tunnen tarvetta palata alukselle tietoisuudessani. Aloitan paluuni yhdistymällä taas kerran Kepierin kanssa. Näen hänet tuolissaan meditoimassa. Kenties tämä kutsui minut käymään aluksella. Kuvittelen istuvani myös tuolissa, mikä merkitsee, että minun on yhdistyttävä tuohon kehoon tehdäkseni sen. Vältän sanomasta "hänen kehoonsa", sillä itse asiassa se on meidän kehomme, kehon jonka jaamme tässä viidennen ulottuvuuden elämässä.
Minulle antaa lohtua palata tänne, tähän korkeamman taajuuden itseeni. Rakastan monia asioita kolmannessa ulottuvuudessa. Olen keksinyt, miten rakastaa syvästi niitä kolmannen ulottuvuuden osia, joita rakastan. Täällä on edelleen liikaa pimeyttä, mutta ajattelen tuota sanaa, kun minusta on tullut Kepier. Kepierinä jatkan ajatuksiani viidennen ulottuvuuden perspektiivistä.
Tästä näkökulmasta voin katsoa 3D-maata uusin silmin. Katson alas tuohon ulottuvuuteen ja näen, että valo on siellä tosiaankin kasvanut kovasti. Kun teen niin, tunnen monet muut aluksen jäsenet, jotka noudattavat myös määräystämme säilyttää rakastava valppaus kolmanteen ulottuvuuteen, sillä se tarvitsee meitä kovasti tänä aikana. Maadoittuneet osamme ovat nyt heräämässä riittävästi tunteakseen huomiomme, kun monet meistä aluksella ovat iloisia ohjatessaan laajentunutta tietoisuuttamme heidän suuntaansa.
Palaan kokoontumiseen ja kuvaan monista heräävistä sieluista, jotka liittyivät seuraamme viidennen ulottuvuuden tietoisuudessaan, vaikka heidän maa-astiansa oli edelleen yhdistynyt planeettaan. Ymmärrän nyt, että he harjoittelevat ylösnousemustaan. Monet ovat suorittaneet loppuvihkimyksensä, missä heidän täytyi kohdata ja parantaa syvimmät pelkonsa. Siksi he kohoavat nyt korkeuksiin kera kykynsä kulkea ulottuvuuksien välillä. Itse asiassa, kun laajennan tietoisuuttani, tulen tietoiseksi siitä, että aivan kuten maadoittunut osani on liittynyt minuun, monien miehistön jäsenten maadoittunut osa on myös yhdistynyt heihin.
Moniulotteinen aluksemme laajentaa tietoisuusasteikkoaan sisältämään kolmannen ulottuvuuden. Aivan kuten se tulee alas, mikä menee ylös, se tulee ylös, mikä menee alas. Siksi valo- tai tietoisuuspiirimme mikä on laajentunut kolmanteen/neljänteen ulottuvuuteen, laajenee nyt viidennen ulottuvuuden aluksellamme kuudenteen ja seitsemänteen ulottuvuuteen. Voin tuntea Arcturuksen ryhmämielen muodottomien olentojen onnittelevan meitä työstämme. Tunnen, miten hekin alkavat asua aluksellamme valmisteluna "grande finaleen".
Olen tietoinen, että maadoittunut osani kuuntelee, joten minun on muistutettava hänelle, ettei todellisuudessamme ole aikaa. Kuitenkin on sen suuren muuntumisen kosmisen hetken värinää, minkä mahdollisuus kasvaa. Voimme tuntea tämän mahdollisuuden muodossamme laajentuneen ilon ja ehdottoman rakkauden kera. Minun on nyt hoidettava velvollisuuksiani, mutta ennen sitä lähetän nämä tunteet niiden heräävien sielujen sydämeen ja mieleen, jotka voivat vastaanottaa ne. Velvollisuuteni kutsuvat, mutta tuon maadoittuneen osani "töihin" kanssani. Se antaa hänelle suuren tilaisuuden harjoitella kahdessa todellisuudessa olemista kerralla.
Toiminnan tuoksinaa
Olen taas aluksella. Suljen silmäni meditoidakseni ja olen välittömästi täällä. Sanon "täällä" enkä "siellä", koska alan muuntua tähän todellisuuteen paljon helpommin joka kerta tullessani tänne. Kun aloitin nämä nettisivut 1990-luvun puolivälissä, minun oli kohdattava tuomitsemisen pelkoni liittyen vastaanottamiini radikaaleihin ajatuksiin. Itse asiassa, alan nyt vasta päästä siitä eroon ja on joitain viestejä, jotka näyttävät edelleen liian "kaukaa haetuilta". Luultavasti puhun itseäni tämän kokemuksen uskomiseen. Kehoni ja pääasiallinen tietoisuuteni on kolmannessa ulottuvuudessa ja naputtelee fyysistä tietokonetta, mutta mieleni, ainakin osa siitä, on aluksella.
Minulle ei ole yllätys, että löytäisin itseni tähtialukselta, koska se on ollut pakkomielteeni koko elämäni ajan. Itse asiassa paluuni Kepierin luo alkoi, silloin kun ensimmäistä kertaa "tulin ulos" 2010 siitä, että Zetat olivat siepanneet minut lapsena. Silloin muistin, että olin yhdistynyt Kepieriin 1994, ennen kuin edes aloitin tätä nettisivustoa. Sen jälkeen ulottuvuuksien väliset kokemukseni ovat kovasti kiihtyneet. Minussa on osa, joka ei halua jakaa kokemuksiani aluksella, mutta minun on oltava uskollinen sille, minkä uskon olevan tehtävääni dokumentoida ylösnousemusprosessissini.
Kun saavun alukselle, siellä on toiminnan tuoksinaa ja valmistautumisen tunnetta. Tällä kertaa koen itseni puhtaana tietoisuutena. Miehistönjäsenet kuitenkin voivat nähdä minut tässä muodossa ja kertoa minulle, mistä löydän Kepierin. Olisin voinut löytää hänet itsekin, mutta minun tarvitsi tietää, että he voisivat nähdä minut. Näen myös toisia kaltaisiani, jotka ovat täällä puhtaana tietoisuutena ja pitävät edelleen muodon kolmannen ulottuvuuden maan päällä. Koska nämä ihmiset ovat puhdasta tietoisuutta kuten minä, ei ole näkyvää muotoa. Silti hymyilen, kun näen, että olen kommunikoinut joidenkin näiden ihmisten kanssa internetin kautta, mikä on myös kommunikointia puhtaan tietoisuuden kautta. Pidän siitä, etten näe heidän kasvojaan häiritsemässä kokemustani, kun tunnen henkilöä.
Kuulen sisältä nyt, että kulkeminen puhtaana tietoisuutena ja yhdistyminen toisten ulottuvuuksien välisten matkaajien puhtaaseen tietoisuuteen on valmistelua ylösnousemusta varten. Olemme kaikki siirtämässä tietoisuuttamme viidenteen ulottuvuuteen ja sen yli valmistautuaksemme siihen tilaan, mihin koko olemuksemme lopulta menee. Minulle muistutetaan nyt, että monet meistä menevät useisiin paikkoihin, mutta koska fyysinen ankkurini on edelleen maan päällä, voin kokea syvästi vain yhden paikan kerrallaan.
Tiedän nyt, että valitsin tämän tähtialuksen tuoksi paikaksi, koska tulin tänne usein lapsena. Mutta tietysti olin unohtanut nuo kokemukset. Muistin ne kerrat, kun olin Zetojen pelottavalla aluksella, koska pelko resonoi helposti kolmannen ulottuvuuden Maahan. Nyt kun Maa resonoi enemmän rakkauteen, on helpompaa muistaa nämä tähtialusvierailut. Kannustan kaikkia teitä, jotka luette tätä informaatiota, kertomaan ihmisille viidennen ulottuvuuden puumerkkitaajuudesta/paikasta (paikka ei ole oikeasti 5D-sana), missä lisääntyvästi käytte. Tällä tavalla ulottuvuuksien välisestä kulkemisesta tulee "normaalimpaa".
Sillalla
Palaan taas tähtialukselle ja löydän itseni sillalta. Katson näyttöruutua ja havaitsen myriadeja muita tähtialuksia, joita on aluksemme ympärillä korkeammassa ulottuvuuspaikassaan Gaian neljännen ulottuvuuden aurassa. Olemisemme täällä on erittäin hyödyllistä Maan planeettaylösnousemukselle, koska täytämme sen auran rauhalla, tyyneydellä ja ehdottomalla rakkaudella. Sitten Gaia pystyy välittämään tuon tunteen monille asukkailleen.
Delfiinit ja valaat kommunikoivat iloisesti tähtialusten kanssa. Itse asiassa, tunnen niiden kauniin olemuksen ja murheen kaikesta vahingosta, mitä ihmiset ovat tehneet niille. Havaitsen, että kaikilla on sillalla samanlaisia tunteita ja liitymme yhdeksi tietoisuudeksi lähettämään rakastavaa myötätuntoamme Gaialle, joka on ollut hyvin urhea olento fyysisen olemassaolonsa miljoonien vuosien ajan. Monien asukkaidensa tapaan Gaia tietää, että sen fyysiseen ilmaisumuotoon rajoittumisen aika on tulossa loppunsa.
Koen miehistönjäsenten moniulotteisen luonteen. Kuitenkin he voivat jakaa unelmointini jatkaessaan velvollisuuksiaan. Puhtaan tietoisuuden vierailijana voin vapaasti tarkkailla kaikkia vastuita. He voivat vuorostaan lukea sieluani. Näin ollen he tietävät, kuka olen ja että olen yksi heidän maadoittuneista sieluistaan, joka harjoittelee paluutaan. Silti käsitän, että lähden kohta sillalta. Kunnioitan tätä tunnetta ja löydän itseni välittömästi taas oleskelutilasta.
Minun on informoitava lukijoilleni, että vierailuni rajoittuvat siihen informaatioon, mitä ihmisaivoni pystyy tulkitsemaan englanniksi. Voin tuntea sisälläni, että tapahtuu monia asioita, joita en voi tulkita kieleksi. Itse asiassa, sen yrittäminen alentaa taajuuttani siinä määrin, etten voi enää kokea alusta. Siksi minun täytyy tyytyä siihen, mitä tulee tietoisuuteni läpi tietokoneelle. Silti tunnen tarvetta lakata kirjoittamasta hetkeksi ja kokea alusta ilman tarvetta tulkita kokemusta kieleksi. Palaan asiaan …
Samanaikaisia kokemuksia
Olen takaisin, ainakin maadoittunut osani on takaisin. Koska kaikki tällä matkalla tapahtui moniulotteisesti, tämä kokemus voi olla vaikea tulkita 3D-kieleksi. Tarkoitan tällä sitä, että minulla on useita kokemuksia samanaikaisesti samassa nyt-hetkessä. Minua opetettiin, todellisuudessa minua opetetaan, kokemaan moniulotteisesti ja sitten "tallentamaan" tuo kokemus 3D-tiedostoksi, josta voin ammentaa palatessani tietokoneelle ja tietokoneaivoihin. Yritän tehdä niin nyt.
Ikään kuin osa saamastani informaatiosta on "tallennettu" taajuudella, mihin en voi päästä ihmisen tietokoneaivoillani. Ymmärrän, että moniulotteisten aivojeni koko potentiaali luultavasti ylikuormittaisi 3D-aivoversioni käyttöjärjestelmän. Siksi siihen saakka kunnes opin, miten käytetään moniulotteista käyttöjärjestelmääni, tarvitaan järjestelmä "tallentamaan tiedosto" tietyllä taajuudella. Sitten kun tietoisuuteni laajenee tuohon taajuuteen, voin helposti lukea sen. Tallennettu tiedosto voi myös hitaasti ladata informaatiopaloja prosessoitavaksi, kun olen valmis.
Nyt yritän kertoa moniulotteisesta kokemisestani. Helpoin informaatio muistettavaksi on se, mitä tapahtui ensin. Jonkin ajan kuluttua ajatteluni oli liian moniulotteista minulle tällä hetkellä ja informaatio tallentui korkeamman taajuuden tiedostoon. Koin ensin sen, että olin kahdessa todellisuudessa kerralla, uuden Maan todellisuudessa ja tähtialuksen todellisuudessa. Pystyin samanaikaisesti pitämään nämä kaksi kokemusta, mutta kun yritin pitää fyysisen todellisuuteni näiden rinnalla tai ainakin toisen niistä, tunsin maa-astiani tiheyden vetävän tietoisuuttani. Sitten pystyin pitämään vain toisen viidennen ulottuvuuden todellisuuden fyysisen todellisuuteni rinnalla.
Onneksi pystyin tallentamaan ihmisaivoihini osan kokemuksesta olla kahdessa viidennen ulottuvuuden todellisuudessa kerralla. Sain sen, että koska viidennessä ulottuvuudessa ei ole aikaa eikä paikkaa, niin eri ole erillisyyttä. Näin ollen 3D-tarkkailijaitseni pystyisi syleilemään kahta viidennen ulottuvuuden todellisuutta, jos päästäisin täysin irti fyysisen itseni kaikista ajatuksista. Yhdistyneenä fyysiseen itseni voisin syleillä maadoittunutta itseäni ja yhtä tai kahta viidennen ulottuvuuden todellisuutta.
Tietoisuuteni ollessa yhdistyneenä kolmannen ulottuvuuden ajatuksiini, voisin kokea vain yhden viidennen ulottuvuuden todellisuuteni. Toisaalta, päästäessäni irti kaikista ajatuksistani fyysisestä todellisuudesta, voisin helposti kokea kummankin viidennen ulottuvuuden todellisuuden samaan aikaan. Minulle näytettiin, miten alussa poistumme yhdestä todellisuudesta muutamaksi sekunniksi, jotta voimme käydä toisessa. Sitten harjoituksen myötä muistamme, miten pitää kaksi todellisuutta tietoisuudessamme samaan aikaan. Luulen, että minua, kuten monia muitakin, treenataan muistamaan moniulotteinen ajattelu.
Yksi ulottuvuuksien välisen matkailun piirre mitä en vielä osaa, on tiedostaa riittävästi maa-astiani, kun palaan kolmanteen ulottuvuuteen. Minulla on ollut vaikeuksia keskittyä joskus kolmanteen ulottuvuuteen, erityisesti jos teen arkista ja tylsää toimintaa. Ongelmana on, että poistun "paikalta", menetän tasapainoni, kaadun tai unohdan asioita. Luulen, että kokemusteni dokumentointi on hyvä asia itselleni, koska se on tapa maadoittaa moniulotteinen itseni maa-astiaan. Siksi suosittelen teitä jakamaan kokemuksianne toisten kanssa, jos kuljette ulottuvuuksien välillä.
Portaali
Tunnen taas tarvetta palata tähtialukselle. Olen kirjoittanut uutiskirjettäni ulottuvuuksien välisestä kulkemisesta, mikä on vienyt suurimman osan meditointiajastani. On mielenkiintoista, miten vaikeaa on selittää ulottuvuuksien välistä kulkemista, vaikka olen tehnyt sitä suuren osan elämästäni. Luulen, että osa vaikeuttani on, että minun on jatkuvasti puhdistettava sitä vanhaa tuomitsemisen pelkoani, että keksin tämän kaiken, että se on vain mielikuvitustani tai mitä tahansa pelkopohjaisia ajatuksia tuleekin mieleeni. Olen tietoinen, että nämä ajatukset ovat suojelleet minua pakottamalla pysymään hiljaa sisäisistä kokemuksistani. Synnyin 1946, juuri toisen maailmansodan jälkeen ja ajatusta ulottuvuuksien välisestä kulkemisesta on pidetty hulluna monta vuosikymmentä. Nämä pelot on tallennettuna niin syvälle alitajuntaani, etten kuulut niitä, ennen kuin aloin julkisesti jakaa kokemuksiani. Tuon perustelun myötä jatkan matkaani.
Istun 3D-sängylläni ja muistelen elämääni tähtialuksella. Se näyttää minusta kaukaiselta, paitsi kohdistaessani huomioni tuohon suuntaan. Alan tuntea sen ympärilläni nyt. Ensimmäisellä vilkaisulla alus on epäselvä, mutta voin kuulla hiljaisuuden vielä kovempana kuin vieressäni soivan radion. Vajoan hiljaisuuteen ja tunnen muotoni alkavan muuttua. Olen kevyempi - en kiloissa, vaan aineena. Toisin sanoen, en ole enää kiinteää ainetta, vaan näytän olevan valoa, joka on ottanut muodon. Näen tämän muodon monia yksityiskohtia, kuten sormenkynnet, mutta tiedän niiden olevan siinä vain, koska etsin niitä. Toisin sanoen, tiedän näkeväni sen, mitä etsin.
Etsin viidennen ulottuvuuden itseäni, Kepieriä, ja hän ilmestyy välittömästi eteeni. Emme tarvitse sanoja tai edes ajatuksia. Tunteemme yhdistyvät tavalla, mikä on selkeä ja voimakkaampi kuin kieli. Kun puhun Kepierille tällä tavalla, muotoni saa kirkkaamman ja suuremman säteilyn. Tunnen maailmani ja fyysisen olemukseni alkavan resonoida Kepierin taajuuteen. Siksi kun fyysinen tietoisuuteni astuu viidennen ulottuvuuden itseeni, tunnen myös viidennen ulottuvuuden itseni astuvan fyysiseen muotooni.
Toisin sanoen, en mene "ylös" astuakseni tähtialukseen, vaan menen "sisään" astuakseni sinne. Nyt menen syvemmälle ja syvemmälle sisään nähdäkseni uskomattoman kirkkaan valon aivan edessäni. Tuo valo on elävä olento ja se kutsuu minua astumaan sisäänsä. En tiedä, mitä teen tai miksi, mutta katson itseni yhdistyvän tuon valo-olennon kanssa, joka on itse asiassa portaali. Tämän olennon on oltava sen sisäinen portaalini, mistä Arcturuslaiset ovat puhuneet. Kuulen, että voimme käyttää sisäistä portaaliamme matkustaaksemme korkeampiin maailmoihin, samalla kun fyysinen astiamme on turvassa ja suojassa.
Koska näin on oman kehoni tilanne, astun tästä portaalista. Kun teen sen, on lyhyt kokemus tyhjiöstä, missä ei ole lainkaan värejä tai ääntä. Tämän tyhjiön tuntu on hyvin neutraali ja tiedän, ettei ole mitään vaaraa. Tämä on paikka siinä välillä, missä olen ja minne olen menossa. Tämä "meneminen" ei kuitenkaan ole liikettä. Sen sijaan se on tietoisuuteni heijastamista ytimeeni. Näen ytimeni kultaisena valona. Ytimeni vieressä seisoo Kepier hymy kasvoillaan. "Olemme yhtä", kuulen.
Vaikuttaa siltä, että minut on kuljetettu ITSEENI. Väitän, että olen edelleen sängylläni, ja kuulen, että olen kummassakin paikassa. Nämä kaksi todellisuutta hahmotetaan eri tavalla, koska ne ovat eri valotaajuutta. Aluksen valo on hyvin protoneilla varattua, kun taas maan päällä elektronit ovat hallitsevampia. Voin tuntea maa-astiani jatkuvan väsymyksen, yhdessä viidennen ulottuvuuden valokehoni vahvuuden ja elinvoiman kanssa. Juuri nyt kehoni resonoi uuden maapallon kanssa, mikä on viidennen ulottuvuuden kynnystaajuus.
Ylösnousemuksen harjoittelua
Tähtialus on päättänyt alentaa värähtelyään tähän taajuuteen tehdäkseen ylösnouseville sieluille helpommaksi käymisen siellä. Maan ylösnousevat sielut harjoittelevat ylösnousemusta tekemällä ulottuvuuksien välisiä matkoja viidenteen ulottuvuuteen. Moniulotteisesta ilmaisumuodostamme voimme nähdä mahdollisuusaaltoja virtaavan Gaian pinnan yli. Nämä energia-aallot vellovat, koska ylösnousemuksen ensimmäisen aallon aika lähestyy. Tietysti meillä täällä ei ole mitään aikaa ja maadoittuneille osille se on vihollinen, koska se sitoo tietoisuuden kolmanteen ulottuvuuteen.
Korkeamman ulottuvuuden itseni kautta voin helposti pysyä kiintymättömässä myötätunnossa. Viidennen ulottuvuuden itseni perspektiivistä voin nähdä, että kaikki pelkopohjaiset tunteet jotka sitovat minut kolmanteen ulottuvuuteen, ovat harhaa. Tästä näkökulmasta voin tuntea myös ehdottoman rakkauden äärettömän virran, mikä on pysyvä tässä taajuudessa. Ei mikään ihme, että olin niin yksinäinen fyysisessä elämässäni. Mikään ja kukaan ei voisi korvata tätä ehdottoman rakkauden tunnetta, mikä on jatkuvasti kumppanina tässä värähtelyssä. Toivon, että voin muistaa tämän tunteen täysin, kun palaan maa-astiaani.
Paitsi, kenties minun ei tarvitse täysin palata. Ymmärrän, että tämä todellisuus haihtuu mielestäni, kun olen maa-astiassani, mutta käsitän tietäväni, että se on edelleen olemassa. Tiedän sen nyt. Siksi jos voin vain muistaa, että tämä todellisuus on aina kanssani, vaikka se olisikin maallisen tietoisuuteni havaintojen ulkopuolella, niin kenties en tunne tuota yksinäisyyttä. Muistan nyt, että kun tulin tähän muotoon, myös tämän muodon olemus tuli maa-astiaani.
Kenties kahdessa todellisuudessa eläminen samanaikaisesti on paljolti kuin kaksi tunnetta samanaikaisesti. Esimerkiksi, kun koemme rakkautta ja pelkoa yhdessä, koska rakastamme jotain niin paljon, että pelkäämme sen menevän pois. Samalla tavalla tunnen suurta rakkautta tässä todellisuudessa, mutta samaan aikaan tunnen maadoittuneen itseni taistelevan sen pelon kanssa, ettei ehkä mikään tästä ole todellista. Samalla tavalla yksi todellisuus ei peruuta toista. Ne voivat kumpikin olla rinnakkain nyt-hetkessä. Olen tiennyt tämän pitkän aikaa, mutta on hyvin erilaista, kun voin tuntea sen sisälläni.
Jujuna on, että muistaakseni tämän tunteen arkielämässäni, minun on muistettava moniulotteinen tietoisuuteni. Moniulotteinen tietoisuus ei merkitse korkeampaa tietoisuutta. Se merkitsee kaikkea tietoisuutta. Siksi jos en eksy fyysisen elämäni häiriötekijöihin, minulla voi olla tämä tunne, että olen Kotona aluksella ehdottoman rakkauden ympäröimänä, kun elän arkielämääni.
Minkä Kodin sinä haluaisit kokea, kun elät arkielämääsi?
-----------
Kirjoittanut/kanavoinut Suzan Caroll (www.multidimensions.com)
Uutiskirjeestä 26.9.2011
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Johdanto
1990-luvun puolivälissä sain ensimmäisen kokemukseni yhdistymisestä moniulotteisen itseni viidennen ulottuvuuden ilmaisumuotoon, jota kutsun nimellä Kepier. Noin puolitoista vuotta siten aloin uudistaa yhteyttäni Kepierin kanssa ja havaitsin hänen palvelevan arcturuslaisella Athena-tähtialuksella. Athena on osaa sitä valtavaa alusarmadaa, mikä kiertää Maata neljännessä ja viidennessä ulottuvuudessa ja auttaa Gaiaa ylösnousemusprosessissa.
(Klikkaa linkkiä alla, mutta se latautuu hitaasti)
http://spaceweather.com/swpod2011/22sep11/media.mp4
Ensimmäinen osa jälleentapaamisestani Kepierin kanssa sekä tietoisuutemme yhdistyminen on dokumentoitu kirjaani "The Return", mikä on saatavissa ilmaisena latauksena osoitteesta: http://www.multidimensions.com/TheVision/books.html
Kun yhdistyin Kepierin kanssa, minulla oli muutamia kokemuksia tähtialuksella olemisesta. Minulla ei kuitenkaan ollut monia kokemuksia alukselta ennen helmikuuta 2011. Ajattelen niin olleen, koska minun täytyi sallia Kepierin yhdistyä täysin tietoisuuteeni ja fyysiseen muotooni. Viimeinen kokemus alukselta oli, kun olin Uudistumiskammiossa, minkä uskon aloittaneen merkittävän vihkimyksen. Tuosta vihkimyksestä saakka olen kyennyt havaitsemaan itseni tähtialuksella Kepierinä lisääntyvässä määrin elävästi. Kirjoitan näistä vierailuista ensimmäisessä persoonassa ja nykyhetkessä, miten koin kaiken aikanaan.
Kulkeminen käytävien läpi
Kuljen arcturuslaisen Athena-tähtialuksen eteishallissa ja tervehdin ystäviäni, joita tapaan matkan varrella. Olen tietoinen, että nämä ystävät pystyvät vahvistamaan sen, että viidennen ja kolmannen ulottuvuuden todellisuuteni ovat yhdistyneet, koska voin nähdä maadoittuneen itseni Kepierin, viidennen ulottuvuuden ilmaisumuotoni, sisällä. Nämä ystävät tervehtivät ja onnittelevat minua. Monet heistä keskustelevat kanssani omasta yhdistymisprosessistaan maadoittuneen itsensä kanssa. Näyttää siltä, että monet galaktiset olennot jotka ovat valinneet tehtäväkseen Maan kiertämisen ja auttamisen ylösnousemuksessa, ovat valinneet myös tietoisuutensa heijastamisen maadoittuneeseen, kolmannen ulottuvuuden ilmaisumuotoonsa.
Lopetan keskustelut ja kävelen aluksen ulkorungolle, minkä muistan olevan biologinen alus. Kun kosketan seinää, tunnen sen elävän. Kolmannen ulottuvuuden mielestäni vaikuttaa siltä, että elän ikään kuin eläimen sisällä. Moniulotteiselle mielelleni "eläin" ei kuitenkaan olisi oikea sana. Tähtialus on tosiaan elävä olento, kaikkien aluksella olevien jäsenten yhteisluomus. Athenan kotimaailman, Arcturuksen, jäsenet auttavat myös aluksen luomisessa. He ovat myös jatkuvassa kommunikointiyhteydessä aluksen ja sen koko miehistön kanssa.
Kun otan hetken kokeakseni syvemmin alusta, tunnen kaikkien sen miehistönjäsenten kollektiivitietoisuuden. Koska resonoimme ykseyteen, ei ole vierasta kyetä virittymään kollektiivitietoisuuteen ja yhdistyä kaikkeen, mitä ajatellaan, tunnetaan ja koetaan. Kun siirryn vielä syvemmälle kokemukseeni, olen tietoinen tähtialuksen kaikista teknisistä piirteistä. Näen valokielisen kontrollointimekanismin, mikä aktivoituu niiden ajatuksista, jotka ovat harmoniassa aluksen tuon toimintaosan kanssa.
En pysty tällä kertaa saamaan mitään tolkkua näistä kirjaimista, koska fyysiset aivoni ei pysty ymmärtämään kuvia. Jos kuitenkin siirryn korkeaan sydämeeni, minulla on tunne siitä, mitä nämä kuvat ovat, mitä ne edustavat ja miten ne aktivoidaan tähtialuksen ja kaikkien niiden hyödyksi, jotka ovat siinä. (Käsitän, että tällä kertaa alan puhua ensimmäisessä persoonassa Kepierinä enkä fyysisenä itsenäni maaplaneetalla.) Vaikka meillä on tietyt velvollisuutemme, kaikki meistä pystyvät suorittamaan tarvittaessa kaikkia velvollisuuksia, mikä on mahdollista kollektiivitietoisuutemme ykseyden vuoksi.
En halua vaihtoehtoisen todellisuuteni Kepierinä tähtialus Athenalla luiskahtavan pois tietoisuudestani. Kirjoittaminen moniulotteisista kokemuksistani ja niiden jakaminen toisten kanssa auttaa minua muistamaan todellisen itseni. Kolmannen ulottuvuuden elämä voi vangita meidät ja saada uskomaan, että se on todellista. Esittelen vaihtoehtoisia todellisuuksiani, koska monilla teistä on samanlaisia todellisuuksia, vaikka ette muistakaan niitä. Kenties moniulotteisista todellisuuksistani lukeminen auttaa teitä muistamaan omanne.
Aluksella palveleminen
Kollektiivitietoisuudessamme voimme yhdistyä kenen tahansa henkilön kaikkeen informaatioon, joka on asiantuntija tuolla alueella. Tällä tavalla jokainen meistä pystyy suorittamaan tähtialuksella lentämisen jokaisen toiminnon. Yhteistyön kokemisen vuoksi meidät nimitetään omiin velvollisuuksiimme - ja koska olemme etevimpiä niillä alueilla. Oma asiantuntemusalueeni aluksella on samanlainen kuin fyysisessä todellisuudessani. Siksi toimin neuvonantajana, mutta useimmat velvollisuuteni liittyvät olemiseen lähettiläänä eri kulttuurien, planeettojen, galaksien ja ulottuvuuksien asukkaille.
Saan yhtäkkiä toisen kuvan, missä löydän itseni pienestä kokouksesta. Meitä istuu ehkä kahdeksan tai yhdeksän tämän pöydän äärellä. Meillä on edelleen yksilömuodot tällä viidennen ulottuvuuden tasolla. Kuitenkin tietoisuutemme on yhdistynyt - kuten olen sanonut aiemmin - ja edelleen käytämme ääntämme monissa tilanteissa, koska olemme tekemisissä maadoittuneiden osiemme ja toisten galaktisten olentojen kanssa säännöllisesti. Ennen kuin jokainen meistä pitää oman esityksensä, kosketamme pöydänpintaa. Koskettaessamme sitä esityksemme informaatio ladataan kaikkien pöydän ympärillä olevien tietoisuuteen.
Todellisuudessa jokainen aluksella voisi yhdistyä tuohon informaatioon, kun alus on kuin valtava tietokone. Erona on, että kolmannen ulottuvuuden tietokoneet ovat ulkopuolellanne, kun taas meidän tietokoneemme ovat sisällämme. Hyvin samaan tapaan kuin menisi etsimään hakukoneelta informaatiota, me käytämme ajatuksia etsimään sisäiseltä tietokoneiltamme kaikkea informaatiota, mitä haluamme saada.
Puhun nyt raportistani. Osa tehtävääni aluksella on olla jatkuvassa kommunikointiyhteydessä ihmisten ja muiden maaplaneetan elämänmuotojen energiakenttään. Koska on tapahtunut merkittäviä valolatauksia Maan aikakehyksessä toukokuusta 2011 lähtien, minua pyydetään antamaan raporttini tämän valon vaikutuksista ihmistietoisuuteen. Puhun ihmistietoisuudesta, koska maan ei-inhimilliset elämänmuodot elävät ykseystietoisuuden tilassa, mikä ylittää paljon ihmisten yhtenäisyyden. Toisaalta, yhtenäistietoisuus ihmisten keskuudessa lisääntyy kovasti joka päivä.
Keskustelumme viidennen ulottuvuuden tähtialuksellamme eivät rajoitu yksittäisiin sanoihin. Sen sijaan puhumme kuvin, joita seuraa telepaattinen kommunikointimme ja ääni, minkä päätämme jakaa toisten kanssa. Siksi lähetän ihmisille raporttini valon vaikutuksista tietoisuuteen kuvina mielessäni. (Aluksella lähetin vain kuvia ja puhuimme niistä myöhemmin.)
Raporttini
Näen ihmiskunnan kollektiivitietoisuutena. Tämä kollektiivitietoisuus näyttää vähän kuin valtamereltä. Meren pinnalla on suurin valo ja korkein tietoisuustaso. Siirryttäessä merenpohjaa kohti valo ja rakkaus vähenee koko ajan, kuten myös tietoisuustaso. Todellisuudessanne on periaatteessa kolme ryhmää: moniulotteinen tietoisuus "meren pinnalla", kolmannen/neljännen ulottuvuuden tietoisuus "meren keskialueilla" ja itsensä palvelemiseen perustuva tietoisuus "meren pohjassa".
Meren pintatasolla, moniulotteisessa tietoisuudessa, ovat ne, jotka ovat pystyneet integroimaan valoa tietoisuuteensa ja fyysiseen muotoonsa. Näen nuo olennot kykenevinä vastaanottamaan helposti valoa jatkuvasti laajentuvaan tietoisuuteensa. Kuitenkin heidän kehonsa kärsii transformaatio-oireista. Näitä transformaatio-oireita ilmenee, koska valotaajuus on paljon maa-astian valotaajuuden yläpuolella. Onneksi tämä valo aktivoi kovalevyllä 98% heidän "roska-DNA:staan" valokehoksi transformoitumista varten. Tämä transformoituminen maa-astiasta valokehoksi on vaihto maa-astian fyysisistä tiheistä molekyyleistä kristallimolekyyleihin, jotka muodostavat heräävän valokehon.
Tämä valokeho on kauan ollut selkäytimenne, aivojenne, chakrojenne, sydämenne ja korkean sydämenne ytimessä. Teille, maadoittuneet, on haaste sallia valon tulla fyysiseen kehoonne ja ohjata se ytimeenne, josta olen juuri puhunut. Koska ytimenne on maadoittava voima, joka yhdistää valokehon fyysiseen kehoon, se voi helposti ottaa vastaan energian korkeampia taajuuksia. Kun nämä energiat on talletettu ytimeenne, ne voidaan vähitellen vapauttaa fyysiseen maa-astiaan ja näin vähentää transformaatio-oireita. Tämä transformaatio on kuitenkin valtava ja oireita tunnetaan.
Toisessa ryhmässä, kolmannen ja neljännen ulottuvuuden tietoisuudessa, valo on ihmisten ympärillä, mutta he eivät ole vielä oppineet tai muistaneet, miten ottaa se vastaan. Näillä ihmisillä voi olla monia muutoksia ulkoisessa maailmassaan, jotka ovat pakottaneet heitä katsomaan sisäänsä ja pyytämään opastusta todellisuuden korkeammista taajuuksista. Sitten kun he päättävät kääntää huomionsa sisäiseen maailmaansa, mikä sallii heidän päästä korkeampiin henkitaajuuksiin, he pystyvät lisääntyvässä määrin hyväksymään valoa tietoisuuteensa. Kun valo tulee heidän tietoisuuteensa, se pystyy vähitellen menemään myös kehon soluihin.
Jokainen ihminen on suostunut tiettyyn "räjähtämispisteeseen" maa-ajassa, jolloin he heräävät täysin moniulotteiseen itseensä. Silloin he pystyvät aloittamaan transformaatioprosessin joko vähitellen tai kerralla. Kummassakin tapauksessa ylätason valotyöntekijäryhmä on viettänyt useimmat elämänsä valmistaen tietä niille, jotka eivät ole vielä heränneet. Heidän tukensa vuoksi keskitason ryhmälle on helpompaa ottaa vastaan valo, sitten kun he ovat valmiita ja/tai kun on heidän aikansa.
Kolmas tietoisuusryhmä mitä verrattaisiin meren pohjaan, itsensä palvelemistietoisuus, muodostuu ihmisistä, jotka ovat nauttineet 3D-pelin erillisyydestä ja vallasta muihin eivätkä halua sen loppuvan. Kuitenkin jotkut tässä ryhmässä käsittävät yhtäkkiä, etteivät he halua enää elää pelossa ja hallinnassa. Nämä katselevat ylöspäin - koska he eivät vielä pysty katsomaan sisäänpäin - toiveena löytää lisää valoa ja rakkautta elämäänsä. Tämä valo ja rakkaus avaa heidän sydämensä. Kun heidän sydämensä avautuu, he tuntevat myös alkavansa transformoitua.
Tämän ryhmän muilla jäsenillä on samanlainen muoto kuin pienillä loisilla. Taistelu pakottaa myriadit pienet loiset jättämään isäntänsä ja ne uivat pois mahdollisimman nopeasti. Tässä kuvassa on oivallus, että nämä loisolennot eivät ole Maan jäseniä. Koska Maa on siirtymässä korkeampaan värähtelyyn, nämä loiset ovat lähtemässä todellisuudestanne ja etsimässä jotain toista.
Koska olen yhdistymässä maadoittuneen osani kanssa, osa velvollisuuttani on jakaa tätä dataa niiden kanssa, jotka ovat avoimia tämän tyyppiselle informaatiolle. Käsitän, että on monia maadoittuneita sieluja, joille tämä informaatio on epämiellyttävää. Heille lähetän viidennen ulottuvuuden ehdotonta rakkauttani.
Nukkuminen tähtialuksella
Nukkuminen täällä Athenalla on enemmänkin kuin moniulotteinen matka. Tietoisuus ei vilahda ulos kuten kolmannen ulottuvuuden unessa. Sen sijaan tietoisuutemme on hyvin laajentunut. Meidän täytyy nukkua vain noin kerran viikossa maa-aikaa. Kuitenkin aika on täällä hyvin erilaista. Siksi emme mittaa tarvettamme nukkua ajassa, vaan sisäisenä tietona, mikä kertoo meille, että meidän täytyy kulkea ulottuvuuksien välillä ja vierailla korkeammissa ilmaisumuodoissamme saadaksemme lohtua ja oppiaksemme.
Koska olemme ajan ja paikan ulkopuolella, emme "lähde". Sen sijaan käännämme vain fokuksemme pois aluksen todellisuudesta ja keskitymme korkeamman ulottuvuuden todellisuuksiin. Taas kerran, toimittaessa ajan ja paikan ulkopuolella on vaikeaa kuvata ulottuvuuksien välisen kulkemisen kokemusta. Sanoisin, että paras esimerkki olisi, että sen hetken mikä mitattaisiin kolmannessa ulottuvuudessa muutamaksi sekunniksi, emme olisi käytettävissä miehistövelvollisuuksiin. Sen sijaan vierailemme korkeammissa todellisuusulottuvuuksissa ja koemme niitä. Aivan kuten te saattaisitte herätä, jos jokin vaatii huomiotanne unen aikana, me voisimme palata tarvittaessa tietoisuuteemme alukselle.
Käsitän, että puhun yksilönä, joka olen viidennessä ulottuvuudessa. Aiemmin se oli jossain muualla tai joku muu, jonka luokse menin. Kuitenkin tunnen enemmän ja enemmän, että elän todella kahdessa todellisuudessa kerralla. Tiedän, että minulla on monia todellisuuksia, jotka resonoivat ajattomuuden ja paikattomuuden ykseyteen, mutta kun minulla on vielä fyysisen keho, eläminen kahdessa todellisuudessa kerralla on vähintäänkin riittävästi.
Kehomuutokset
Itse asiassa siitä lähtien kun aloitin tämän viidennen ulottuvuuden itseni integroimisprosessin fyysiseen tietoisuuteeni, olen kokenut monia muutoksia fyysisessä kehossani. Eilen minulla oli valtavia vilunväristyksiä ja minun oli niin kylmä, että tärisin. Tätä ei koskaan yleensä tapahdu minulle. Minulla on aina liian kuuma. Saatoin mennä vain sänkyyn nukkumaan. Nukun paljon kolmannessa ulottuvuudessa. Tunnen tarvitsevani siellä paljon unta, koska maa-astiani muuttuu enemmän ja enemmän joka päivä.
Kehoni tuntuu itse asiassa ikään kuin karistavan pois vanhoja tiheystasoja. Olen laihtunut, joten tämä kenties saa minut olemaan kylmissäni eikä kuumissani. Tulee myös hyvin usein huimauksen tunnetta. Se ei ole huimausta, missä maailma pyörii. Se on enemmänkin sumeuden aistimista. Päässäni on ikään kuin pumpulia. On aina vain vaikeampaa keskittyä tiukasti kolmanteen ulottuvuuteen. Fyysisen maailman arkiset tehtävät vaikuttavat kuin mudassa rämpimiseltä.
Voin tuntea ytimeni ja kundaliinin nousevan ja laskevan nyt käytännössä ponnistelematta. En kuitenkaan luo kokemusta valokehoksi tulemisesta liian usein, koska tiedän, että se nopeuttaisi transformaatioprosessiani. En ole varma, että fyysinen kehoni pystyisi liikkumaan yhtään nopeammin kuin nyt oman transformaationsa osalta. Enemmän ja enemmän näen fyysisen kehoni muotona, jossa asun. En ole fyysinen kehoni, vaan fyysinen keho on minun, samaan tapaan kuin talo on minun. Voin lähteä talostani ja se on edelleen paikalla, kun palaan. En ole kuitenkaan varma, että fyysinen kehoni on paikalla, jos lähden siitä liian usein. Minusta tuntuu, että minulla on paljon opittavaa olemisesta kahdessa maailmassa samanaikaisesti, jotta voin pitää fyysisen muotoni terveenä.
Fyysisessä kehossani asuu monia tekijöitä ja kaikki ne työskentelevät yhdessä miehistönä opastaakseen fyysistä kehoani kolmannen ulottuvuuden elämän läpi. Samalla tavalla tähtialuksemme miehistönjäsenet työskentelevät kaikki yhtenä olentona siirtyäkseen jokapäiväisen elämän läpi tähtialuksen biologisessa kehossa. Kun puhun tästä, tunnen suurta sameutta päässäni. Minun on suljettava silmäni ja tunnen säteilyn liikkuvan ylös ja alas selkärankaani. Aivan kuin fyysinen kehoni on hyvin suuren transformaation partaalla, tiedän, että Gaian keho on oman transformaationsa partaalla.
Vaikuttaa siltä, että kolmannen ulottuvuuden elämä alkaa hajota. Valheita, petoksia ja monia hairahduksia tulee pintaan niiden tietoon, jotka ovat valmiita sallimaan kolmannen ulottuvuuden muuttua. Lisäksi transformoituessamme käsitämme, että meillä ihmisillä on vaikutusta ympäristöömme. Aivan kuin meistä saattaa tuntua siltä, että kehomme muuttuu tietoisen kontrollimme ulkopuolella, tunnemme myös, että fyysinen maailmamme muuttuu kontrollimme ulkopuolella. Samaan aikaan tunnemme vastuuta omasta vaikutuksestamme muutoksiin päivittäisessä elämässämme. Kun hyväksyy ja ottaa vastuun muutoksista itsessämme, voimme helpommin hyväksyä ja myös juhlia sitä, että se hetki mitä olemme odottaneet myriadeja elämiä, on nyt.
Kun olen tässä hetkessä, voin tuntea kaksi todellisuutta, joissa elän. Tiedän, että eläminen näissä kahdessa todellisuudessa laajentaa tietoisuuttani siihen pisteeseen, että valokehoni aktivointi nopeutuu kovasti. On monia tapoja, joilla luomme ylösnousemuksen. Maaplaneetalla on aina ollut myriadeja ilmaisumuotoja ihmisistä, jotka elävät yhtenä olentona sen keholla. Aivan samaan tapaan kuin meillä on ollut sisäisiä taisteluja, ihmiset ovat taistelleet toisensa kanssa.
Onneksi olemme havainneet, että jos yritämme taistella, jos yritämme vastustaa, transformaatioprosessimme tulee paljon epämiellyttävämmäksi. Siksi käsitämme, että eläminen antautuen on paras ratkaisu epämukavaan ja jännittävään transformaatioon, mitä tunnemme muotomme sisällä ja jokapäiväisessä elämässämme. Tällä tavalla on helpompaa muistaa, että muutumme, koska olemme ylösnousemisprosessissa.
Viesti
Päätän tämän viestin ottamalla hetken vieraillakseni taas tähtialuksella. Aistin välittömästi innostusta ja valmistautumista johonkin, mikä alkaa pian. Otan muutaman hetken harmonisoidakseni tietoisuuteni aluksen kanssa ja näen miehistönjäsenten kipittävän nopeasti, vaikkakin järjestäytyneesti. Yksi ystävistäni tarttuu minua käsivarresta ja sanoo: "Nopeasti! On koko Liiton kokous. Voimme kaikki nähdä sen "screeniltä" oleskelutilassa."
Ryntään hänen kanssaan miettien, miten hän näki minut, kun luulin olevani puhdasta tietoisuutta. Kun kuitenkin katson itseäni, näen käyttäväni muotoani Kepierinä. Kuulen ihmisosani miettivän, pystyykö hän näkemään, ymmärtämään ja tulkitsemaan viestin, mikä välitetään alukselle. Kehotan sitä päästämään irti egostaan, sillä se on ainoa osa hänen tietoisuudestaan, mikä estäisi häntä sillä tavalla.
Sillä sekunnilla olen taas ihmisitseni. Voin tuntea suorituspainetta siitä, pystynkö saamaan tuon viestin vai en. Lisäksi koska jaan sen, tunnen vastuuta "saada viestin oikein".
"Tule nyt, pidä kiirettä." Tunnen ystäväni nykivän minua (Kepieriä) käsivarresta. Olemme aluksen oleskelutilan sisäänkäynnillä, mistä on tullut paljon suurempi, koska siellä on niin monia ihmisiä kerralla. Siksi meille kaikille on runsaasti tilaa, kun asetumme kuuntelemaan viestiä.
"Tähtialus Athenan jäsenet, olemme iloisia voidessamme antaa teille tämän viestin. Olen Xyston, ylösnousevan Maan yksi lähettiläs. Kun puhun, heijastan monia kuvia Maasta, jotta voitte nähdä, miten sen kehon jäsenten kollektiivitaajuus nousee. Olimme niin ikionnellisia planeetan äkillisestä valomäärän lisääntymisestä, että halusimme jakaa tämän informaation kaikkien teidän kanssa, jotka olette työskennelleet hyvin väsymättä maadoittuneen ilmaisumuotonne herättämisessä.
"On edelleen monia, jotka nukkuvat harhakuvissaan, mutta jokaisena maapäivänä herää lisää ihmisiä tietoisuuteen siitä, että on oltava enemmän. He eivät vielä tiedä, mitä tuo "enemmän" on, mutta heidän uteliaisuutensa herää ja heidän matkansa on alkanut. Itse asiassa, kutsumme teitä katselemaan huoneessa ympärillenne ja näkemään, miten moni miehistön jäsenistä on kyennyt herättämään maadoittuneen osansa riittävästi, jotta he liittyvät mukaan tähän kokoontumiseen. Onnittelisitteko kaikki näitä heränneitä sieluja?"
Tuolla hetkellä tunnen rakkauden, hyväksynnän ja onnittelujen syöksyn. Olen täysin tietoinen, että kirjoitan tätä tapahtumaa, mutta olen myös tietoinen läsnäolostani aluksella. Eli minun ihmisenä täytyy uskoa, että tämä kokemus on totta, sillä se on se minä, joka on aina ollut syvällä, syvällä sielussani. Katson muita heränneitä ihmisiä ja näen saman sekoituksen päättäväisyyttä uskoa, epäilysjäänteiden kera. Muutamat meistä katsovat toisiaan silmiin ja hymyilemme. Jotkut meistä ovat humanoideja ja jotkut eivät. Sitten huomioni kiinnittyy taas "screenille" (itse asiassa se on hologrammiheijastus), kun lähettiläs jatkaa puhumista.
Viesti jatkuu
"Olette kaikki tietoisia siitä monimutkaisesta tapahtumaketjusta, mikä on koordinoitava, ennen kuin voimme ilmoittaa seuraavan askeleemme. On elintärkeää, että tämä ylösnousemus on kumppanuutta Maan asukkaiden, Gaian ja meidän, Liiton jäsenten, välillä. Ylösnousseet mestarit, Elohim ja enkelit ovat myös tärkeitä tässä siirtymässä. Kadotetut sielut ovat tulossa tietoiseksi, että Maan jatkuvasti nouseva värähtely murentaa heidän valtansa toisista.
"Pyydämme teitä kaikkia lähettämään näille sieluille ehdotonta rakkauttanne. He ovat tunteneet lahjanne viime aikoina, mikä on suuresti hämmentänyt heitä. He ajattelevat vain kontrollointia ja hallintaa eivätkä voi ymmärtää, että rakkautta lähetetään heille ilmaiseksi. Heistä muuttuva ympäristö on erittäin epämukava ja heille on vain vähän lohtua varallisuudesta, mitä he ovat keränneet toisten kustannuksella. Pyydämme teitä muistuttamaan heille tietoisuutenne kautta, että raha ei ole viidennen ulottuvuuden tekijä. Kertokaa myös maadoittuneille osillenne, että heidän taloushuolensa ovat vain yksi monista kolmannen ulottuvuuden harhakuvista.
"Palautan teidät velvollisuuksiinne kera tietämyksen, että olette antaneet upean panoksen ylösnousemukseen. Lopuksi pyydämme, että muistatte ylläpitää avoimen linjan Gaian kehoon ja auraan. Samalla tavalla Maan olennot lähettävät huomionsa ja aikomuksensa meidän, monien heidän planeettaansa ympäröivien galaktisten olentojen, tietoisuuteen. Runsaat onnittelut teille, miehistön jäsenet, sekä maadoittuneille ilmaisumuodoillenne."
Lähetys loppuu ja löydän itseni taas tietokoneen äärestä kirjoittamasta tätä viestiä. Tiedän, että kokemus on todellinen, mutta epäilyksen kajo huuhtoo silti ylitseni. Päätän hyväksyä tuon epäilyn. En taistele sitä vastaan, vaan sen sijaan lähetän sille ehdotonta rakkauttani.
Paluu alukselle
Tunnen tarvetta palata alukselle tietoisuudessani. Aloitan paluuni yhdistymällä taas kerran Kepierin kanssa. Näen hänet tuolissaan meditoimassa. Kenties tämä kutsui minut käymään aluksella. Kuvittelen istuvani myös tuolissa, mikä merkitsee, että minun on yhdistyttävä tuohon kehoon tehdäkseni sen. Vältän sanomasta "hänen kehoonsa", sillä itse asiassa se on meidän kehomme, kehon jonka jaamme tässä viidennen ulottuvuuden elämässä.
Minulle antaa lohtua palata tänne, tähän korkeamman taajuuden itseeni. Rakastan monia asioita kolmannessa ulottuvuudessa. Olen keksinyt, miten rakastaa syvästi niitä kolmannen ulottuvuuden osia, joita rakastan. Täällä on edelleen liikaa pimeyttä, mutta ajattelen tuota sanaa, kun minusta on tullut Kepier. Kepierinä jatkan ajatuksiani viidennen ulottuvuuden perspektiivistä.
Tästä näkökulmasta voin katsoa 3D-maata uusin silmin. Katson alas tuohon ulottuvuuteen ja näen, että valo on siellä tosiaankin kasvanut kovasti. Kun teen niin, tunnen monet muut aluksen jäsenet, jotka noudattavat myös määräystämme säilyttää rakastava valppaus kolmanteen ulottuvuuteen, sillä se tarvitsee meitä kovasti tänä aikana. Maadoittuneet osamme ovat nyt heräämässä riittävästi tunteakseen huomiomme, kun monet meistä aluksella ovat iloisia ohjatessaan laajentunutta tietoisuuttamme heidän suuntaansa.
Palaan kokoontumiseen ja kuvaan monista heräävistä sieluista, jotka liittyivät seuraamme viidennen ulottuvuuden tietoisuudessaan, vaikka heidän maa-astiansa oli edelleen yhdistynyt planeettaan. Ymmärrän nyt, että he harjoittelevat ylösnousemustaan. Monet ovat suorittaneet loppuvihkimyksensä, missä heidän täytyi kohdata ja parantaa syvimmät pelkonsa. Siksi he kohoavat nyt korkeuksiin kera kykynsä kulkea ulottuvuuksien välillä. Itse asiassa, kun laajennan tietoisuuttani, tulen tietoiseksi siitä, että aivan kuten maadoittunut osani on liittynyt minuun, monien miehistön jäsenten maadoittunut osa on myös yhdistynyt heihin.
Moniulotteinen aluksemme laajentaa tietoisuusasteikkoaan sisältämään kolmannen ulottuvuuden. Aivan kuten se tulee alas, mikä menee ylös, se tulee ylös, mikä menee alas. Siksi valo- tai tietoisuuspiirimme mikä on laajentunut kolmanteen/neljänteen ulottuvuuteen, laajenee nyt viidennen ulottuvuuden aluksellamme kuudenteen ja seitsemänteen ulottuvuuteen. Voin tuntea Arcturuksen ryhmämielen muodottomien olentojen onnittelevan meitä työstämme. Tunnen, miten hekin alkavat asua aluksellamme valmisteluna "grande finaleen".
Olen tietoinen, että maadoittunut osani kuuntelee, joten minun on muistutettava hänelle, ettei todellisuudessamme ole aikaa. Kuitenkin on sen suuren muuntumisen kosmisen hetken värinää, minkä mahdollisuus kasvaa. Voimme tuntea tämän mahdollisuuden muodossamme laajentuneen ilon ja ehdottoman rakkauden kera. Minun on nyt hoidettava velvollisuuksiani, mutta ennen sitä lähetän nämä tunteet niiden heräävien sielujen sydämeen ja mieleen, jotka voivat vastaanottaa ne. Velvollisuuteni kutsuvat, mutta tuon maadoittuneen osani "töihin" kanssani. Se antaa hänelle suuren tilaisuuden harjoitella kahdessa todellisuudessa olemista kerralla.
Toiminnan tuoksinaa
Olen taas aluksella. Suljen silmäni meditoidakseni ja olen välittömästi täällä. Sanon "täällä" enkä "siellä", koska alan muuntua tähän todellisuuteen paljon helpommin joka kerta tullessani tänne. Kun aloitin nämä nettisivut 1990-luvun puolivälissä, minun oli kohdattava tuomitsemisen pelkoni liittyen vastaanottamiini radikaaleihin ajatuksiin. Itse asiassa, alan nyt vasta päästä siitä eroon ja on joitain viestejä, jotka näyttävät edelleen liian "kaukaa haetuilta". Luultavasti puhun itseäni tämän kokemuksen uskomiseen. Kehoni ja pääasiallinen tietoisuuteni on kolmannessa ulottuvuudessa ja naputtelee fyysistä tietokonetta, mutta mieleni, ainakin osa siitä, on aluksella.
Minulle ei ole yllätys, että löytäisin itseni tähtialukselta, koska se on ollut pakkomielteeni koko elämäni ajan. Itse asiassa paluuni Kepierin luo alkoi, silloin kun ensimmäistä kertaa "tulin ulos" 2010 siitä, että Zetat olivat siepanneet minut lapsena. Silloin muistin, että olin yhdistynyt Kepieriin 1994, ennen kuin edes aloitin tätä nettisivustoa. Sen jälkeen ulottuvuuksien väliset kokemukseni ovat kovasti kiihtyneet. Minussa on osa, joka ei halua jakaa kokemuksiani aluksella, mutta minun on oltava uskollinen sille, minkä uskon olevan tehtävääni dokumentoida ylösnousemusprosessissini.
Kun saavun alukselle, siellä on toiminnan tuoksinaa ja valmistautumisen tunnetta. Tällä kertaa koen itseni puhtaana tietoisuutena. Miehistönjäsenet kuitenkin voivat nähdä minut tässä muodossa ja kertoa minulle, mistä löydän Kepierin. Olisin voinut löytää hänet itsekin, mutta minun tarvitsi tietää, että he voisivat nähdä minut. Näen myös toisia kaltaisiani, jotka ovat täällä puhtaana tietoisuutena ja pitävät edelleen muodon kolmannen ulottuvuuden maan päällä. Koska nämä ihmiset ovat puhdasta tietoisuutta kuten minä, ei ole näkyvää muotoa. Silti hymyilen, kun näen, että olen kommunikoinut joidenkin näiden ihmisten kanssa internetin kautta, mikä on myös kommunikointia puhtaan tietoisuuden kautta. Pidän siitä, etten näe heidän kasvojaan häiritsemässä kokemustani, kun tunnen henkilöä.
Kuulen sisältä nyt, että kulkeminen puhtaana tietoisuutena ja yhdistyminen toisten ulottuvuuksien välisten matkaajien puhtaaseen tietoisuuteen on valmistelua ylösnousemusta varten. Olemme kaikki siirtämässä tietoisuuttamme viidenteen ulottuvuuteen ja sen yli valmistautuaksemme siihen tilaan, mihin koko olemuksemme lopulta menee. Minulle muistutetaan nyt, että monet meistä menevät useisiin paikkoihin, mutta koska fyysinen ankkurini on edelleen maan päällä, voin kokea syvästi vain yhden paikan kerrallaan.
Tiedän nyt, että valitsin tämän tähtialuksen tuoksi paikaksi, koska tulin tänne usein lapsena. Mutta tietysti olin unohtanut nuo kokemukset. Muistin ne kerrat, kun olin Zetojen pelottavalla aluksella, koska pelko resonoi helposti kolmannen ulottuvuuden Maahan. Nyt kun Maa resonoi enemmän rakkauteen, on helpompaa muistaa nämä tähtialusvierailut. Kannustan kaikkia teitä, jotka luette tätä informaatiota, kertomaan ihmisille viidennen ulottuvuuden puumerkkitaajuudesta/paikasta (paikka ei ole oikeasti 5D-sana), missä lisääntyvästi käytte. Tällä tavalla ulottuvuuksien välisestä kulkemisesta tulee "normaalimpaa".
Sillalla
Palaan taas tähtialukselle ja löydän itseni sillalta. Katson näyttöruutua ja havaitsen myriadeja muita tähtialuksia, joita on aluksemme ympärillä korkeammassa ulottuvuuspaikassaan Gaian neljännen ulottuvuuden aurassa. Olemisemme täällä on erittäin hyödyllistä Maan planeettaylösnousemukselle, koska täytämme sen auran rauhalla, tyyneydellä ja ehdottomalla rakkaudella. Sitten Gaia pystyy välittämään tuon tunteen monille asukkailleen.
Delfiinit ja valaat kommunikoivat iloisesti tähtialusten kanssa. Itse asiassa, tunnen niiden kauniin olemuksen ja murheen kaikesta vahingosta, mitä ihmiset ovat tehneet niille. Havaitsen, että kaikilla on sillalla samanlaisia tunteita ja liitymme yhdeksi tietoisuudeksi lähettämään rakastavaa myötätuntoamme Gaialle, joka on ollut hyvin urhea olento fyysisen olemassaolonsa miljoonien vuosien ajan. Monien asukkaidensa tapaan Gaia tietää, että sen fyysiseen ilmaisumuotoon rajoittumisen aika on tulossa loppunsa.
Koen miehistönjäsenten moniulotteisen luonteen. Kuitenkin he voivat jakaa unelmointini jatkaessaan velvollisuuksiaan. Puhtaan tietoisuuden vierailijana voin vapaasti tarkkailla kaikkia vastuita. He voivat vuorostaan lukea sieluani. Näin ollen he tietävät, kuka olen ja että olen yksi heidän maadoittuneista sieluistaan, joka harjoittelee paluutaan. Silti käsitän, että lähden kohta sillalta. Kunnioitan tätä tunnetta ja löydän itseni välittömästi taas oleskelutilasta.
Minun on informoitava lukijoilleni, että vierailuni rajoittuvat siihen informaatioon, mitä ihmisaivoni pystyy tulkitsemaan englanniksi. Voin tuntea sisälläni, että tapahtuu monia asioita, joita en voi tulkita kieleksi. Itse asiassa, sen yrittäminen alentaa taajuuttani siinä määrin, etten voi enää kokea alusta. Siksi minun täytyy tyytyä siihen, mitä tulee tietoisuuteni läpi tietokoneelle. Silti tunnen tarvetta lakata kirjoittamasta hetkeksi ja kokea alusta ilman tarvetta tulkita kokemusta kieleksi. Palaan asiaan …
Samanaikaisia kokemuksia
Olen takaisin, ainakin maadoittunut osani on takaisin. Koska kaikki tällä matkalla tapahtui moniulotteisesti, tämä kokemus voi olla vaikea tulkita 3D-kieleksi. Tarkoitan tällä sitä, että minulla on useita kokemuksia samanaikaisesti samassa nyt-hetkessä. Minua opetettiin, todellisuudessa minua opetetaan, kokemaan moniulotteisesti ja sitten "tallentamaan" tuo kokemus 3D-tiedostoksi, josta voin ammentaa palatessani tietokoneelle ja tietokoneaivoihin. Yritän tehdä niin nyt.
Ikään kuin osa saamastani informaatiosta on "tallennettu" taajuudella, mihin en voi päästä ihmisen tietokoneaivoillani. Ymmärrän, että moniulotteisten aivojeni koko potentiaali luultavasti ylikuormittaisi 3D-aivoversioni käyttöjärjestelmän. Siksi siihen saakka kunnes opin, miten käytetään moniulotteista käyttöjärjestelmääni, tarvitaan järjestelmä "tallentamaan tiedosto" tietyllä taajuudella. Sitten kun tietoisuuteni laajenee tuohon taajuuteen, voin helposti lukea sen. Tallennettu tiedosto voi myös hitaasti ladata informaatiopaloja prosessoitavaksi, kun olen valmis.
Nyt yritän kertoa moniulotteisesta kokemisestani. Helpoin informaatio muistettavaksi on se, mitä tapahtui ensin. Jonkin ajan kuluttua ajatteluni oli liian moniulotteista minulle tällä hetkellä ja informaatio tallentui korkeamman taajuuden tiedostoon. Koin ensin sen, että olin kahdessa todellisuudessa kerralla, uuden Maan todellisuudessa ja tähtialuksen todellisuudessa. Pystyin samanaikaisesti pitämään nämä kaksi kokemusta, mutta kun yritin pitää fyysisen todellisuuteni näiden rinnalla tai ainakin toisen niistä, tunsin maa-astiani tiheyden vetävän tietoisuuttani. Sitten pystyin pitämään vain toisen viidennen ulottuvuuden todellisuuden fyysisen todellisuuteni rinnalla.
Onneksi pystyin tallentamaan ihmisaivoihini osan kokemuksesta olla kahdessa viidennen ulottuvuuden todellisuudessa kerralla. Sain sen, että koska viidennessä ulottuvuudessa ei ole aikaa eikä paikkaa, niin eri ole erillisyyttä. Näin ollen 3D-tarkkailijaitseni pystyisi syleilemään kahta viidennen ulottuvuuden todellisuutta, jos päästäisin täysin irti fyysisen itseni kaikista ajatuksista. Yhdistyneenä fyysiseen itseni voisin syleillä maadoittunutta itseäni ja yhtä tai kahta viidennen ulottuvuuden todellisuutta.
Tietoisuuteni ollessa yhdistyneenä kolmannen ulottuvuuden ajatuksiini, voisin kokea vain yhden viidennen ulottuvuuden todellisuuteni. Toisaalta, päästäessäni irti kaikista ajatuksistani fyysisestä todellisuudesta, voisin helposti kokea kummankin viidennen ulottuvuuden todellisuuden samaan aikaan. Minulle näytettiin, miten alussa poistumme yhdestä todellisuudesta muutamaksi sekunniksi, jotta voimme käydä toisessa. Sitten harjoituksen myötä muistamme, miten pitää kaksi todellisuutta tietoisuudessamme samaan aikaan. Luulen, että minua, kuten monia muitakin, treenataan muistamaan moniulotteinen ajattelu.
Yksi ulottuvuuksien välisen matkailun piirre mitä en vielä osaa, on tiedostaa riittävästi maa-astiani, kun palaan kolmanteen ulottuvuuteen. Minulla on ollut vaikeuksia keskittyä joskus kolmanteen ulottuvuuteen, erityisesti jos teen arkista ja tylsää toimintaa. Ongelmana on, että poistun "paikalta", menetän tasapainoni, kaadun tai unohdan asioita. Luulen, että kokemusteni dokumentointi on hyvä asia itselleni, koska se on tapa maadoittaa moniulotteinen itseni maa-astiaan. Siksi suosittelen teitä jakamaan kokemuksianne toisten kanssa, jos kuljette ulottuvuuksien välillä.
Portaali
Tunnen taas tarvetta palata tähtialukselle. Olen kirjoittanut uutiskirjettäni ulottuvuuksien välisestä kulkemisesta, mikä on vienyt suurimman osan meditointiajastani. On mielenkiintoista, miten vaikeaa on selittää ulottuvuuksien välistä kulkemista, vaikka olen tehnyt sitä suuren osan elämästäni. Luulen, että osa vaikeuttani on, että minun on jatkuvasti puhdistettava sitä vanhaa tuomitsemisen pelkoani, että keksin tämän kaiken, että se on vain mielikuvitustani tai mitä tahansa pelkopohjaisia ajatuksia tuleekin mieleeni. Olen tietoinen, että nämä ajatukset ovat suojelleet minua pakottamalla pysymään hiljaa sisäisistä kokemuksistani. Synnyin 1946, juuri toisen maailmansodan jälkeen ja ajatusta ulottuvuuksien välisestä kulkemisesta on pidetty hulluna monta vuosikymmentä. Nämä pelot on tallennettuna niin syvälle alitajuntaani, etten kuulut niitä, ennen kuin aloin julkisesti jakaa kokemuksiani. Tuon perustelun myötä jatkan matkaani.
Istun 3D-sängylläni ja muistelen elämääni tähtialuksella. Se näyttää minusta kaukaiselta, paitsi kohdistaessani huomioni tuohon suuntaan. Alan tuntea sen ympärilläni nyt. Ensimmäisellä vilkaisulla alus on epäselvä, mutta voin kuulla hiljaisuuden vielä kovempana kuin vieressäni soivan radion. Vajoan hiljaisuuteen ja tunnen muotoni alkavan muuttua. Olen kevyempi - en kiloissa, vaan aineena. Toisin sanoen, en ole enää kiinteää ainetta, vaan näytän olevan valoa, joka on ottanut muodon. Näen tämän muodon monia yksityiskohtia, kuten sormenkynnet, mutta tiedän niiden olevan siinä vain, koska etsin niitä. Toisin sanoen, tiedän näkeväni sen, mitä etsin.
Etsin viidennen ulottuvuuden itseäni, Kepieriä, ja hän ilmestyy välittömästi eteeni. Emme tarvitse sanoja tai edes ajatuksia. Tunteemme yhdistyvät tavalla, mikä on selkeä ja voimakkaampi kuin kieli. Kun puhun Kepierille tällä tavalla, muotoni saa kirkkaamman ja suuremman säteilyn. Tunnen maailmani ja fyysisen olemukseni alkavan resonoida Kepierin taajuuteen. Siksi kun fyysinen tietoisuuteni astuu viidennen ulottuvuuden itseeni, tunnen myös viidennen ulottuvuuden itseni astuvan fyysiseen muotooni.
Toisin sanoen, en mene "ylös" astuakseni tähtialukseen, vaan menen "sisään" astuakseni sinne. Nyt menen syvemmälle ja syvemmälle sisään nähdäkseni uskomattoman kirkkaan valon aivan edessäni. Tuo valo on elävä olento ja se kutsuu minua astumaan sisäänsä. En tiedä, mitä teen tai miksi, mutta katson itseni yhdistyvän tuon valo-olennon kanssa, joka on itse asiassa portaali. Tämän olennon on oltava sen sisäinen portaalini, mistä Arcturuslaiset ovat puhuneet. Kuulen, että voimme käyttää sisäistä portaaliamme matkustaaksemme korkeampiin maailmoihin, samalla kun fyysinen astiamme on turvassa ja suojassa.
Koska näin on oman kehoni tilanne, astun tästä portaalista. Kun teen sen, on lyhyt kokemus tyhjiöstä, missä ei ole lainkaan värejä tai ääntä. Tämän tyhjiön tuntu on hyvin neutraali ja tiedän, ettei ole mitään vaaraa. Tämä on paikka siinä välillä, missä olen ja minne olen menossa. Tämä "meneminen" ei kuitenkaan ole liikettä. Sen sijaan se on tietoisuuteni heijastamista ytimeeni. Näen ytimeni kultaisena valona. Ytimeni vieressä seisoo Kepier hymy kasvoillaan. "Olemme yhtä", kuulen.
Vaikuttaa siltä, että minut on kuljetettu ITSEENI. Väitän, että olen edelleen sängylläni, ja kuulen, että olen kummassakin paikassa. Nämä kaksi todellisuutta hahmotetaan eri tavalla, koska ne ovat eri valotaajuutta. Aluksen valo on hyvin protoneilla varattua, kun taas maan päällä elektronit ovat hallitsevampia. Voin tuntea maa-astiani jatkuvan väsymyksen, yhdessä viidennen ulottuvuuden valokehoni vahvuuden ja elinvoiman kanssa. Juuri nyt kehoni resonoi uuden maapallon kanssa, mikä on viidennen ulottuvuuden kynnystaajuus.
Ylösnousemuksen harjoittelua
Tähtialus on päättänyt alentaa värähtelyään tähän taajuuteen tehdäkseen ylösnouseville sieluille helpommaksi käymisen siellä. Maan ylösnousevat sielut harjoittelevat ylösnousemusta tekemällä ulottuvuuksien välisiä matkoja viidenteen ulottuvuuteen. Moniulotteisesta ilmaisumuodostamme voimme nähdä mahdollisuusaaltoja virtaavan Gaian pinnan yli. Nämä energia-aallot vellovat, koska ylösnousemuksen ensimmäisen aallon aika lähestyy. Tietysti meillä täällä ei ole mitään aikaa ja maadoittuneille osille se on vihollinen, koska se sitoo tietoisuuden kolmanteen ulottuvuuteen.
Korkeamman ulottuvuuden itseni kautta voin helposti pysyä kiintymättömässä myötätunnossa. Viidennen ulottuvuuden itseni perspektiivistä voin nähdä, että kaikki pelkopohjaiset tunteet jotka sitovat minut kolmanteen ulottuvuuteen, ovat harhaa. Tästä näkökulmasta voin tuntea myös ehdottoman rakkauden äärettömän virran, mikä on pysyvä tässä taajuudessa. Ei mikään ihme, että olin niin yksinäinen fyysisessä elämässäni. Mikään ja kukaan ei voisi korvata tätä ehdottoman rakkauden tunnetta, mikä on jatkuvasti kumppanina tässä värähtelyssä. Toivon, että voin muistaa tämän tunteen täysin, kun palaan maa-astiaani.
Paitsi, kenties minun ei tarvitse täysin palata. Ymmärrän, että tämä todellisuus haihtuu mielestäni, kun olen maa-astiassani, mutta käsitän tietäväni, että se on edelleen olemassa. Tiedän sen nyt. Siksi jos voin vain muistaa, että tämä todellisuus on aina kanssani, vaikka se olisikin maallisen tietoisuuteni havaintojen ulkopuolella, niin kenties en tunne tuota yksinäisyyttä. Muistan nyt, että kun tulin tähän muotoon, myös tämän muodon olemus tuli maa-astiaani.
Kenties kahdessa todellisuudessa eläminen samanaikaisesti on paljolti kuin kaksi tunnetta samanaikaisesti. Esimerkiksi, kun koemme rakkautta ja pelkoa yhdessä, koska rakastamme jotain niin paljon, että pelkäämme sen menevän pois. Samalla tavalla tunnen suurta rakkautta tässä todellisuudessa, mutta samaan aikaan tunnen maadoittuneen itseni taistelevan sen pelon kanssa, ettei ehkä mikään tästä ole todellista. Samalla tavalla yksi todellisuus ei peruuta toista. Ne voivat kumpikin olla rinnakkain nyt-hetkessä. Olen tiennyt tämän pitkän aikaa, mutta on hyvin erilaista, kun voin tuntea sen sisälläni.
Jujuna on, että muistaakseni tämän tunteen arkielämässäni, minun on muistettava moniulotteinen tietoisuuteni. Moniulotteinen tietoisuus ei merkitse korkeampaa tietoisuutta. Se merkitsee kaikkea tietoisuutta. Siksi jos en eksy fyysisen elämäni häiriötekijöihin, minulla voi olla tämä tunne, että olen Kotona aluksella ehdottoman rakkauden ympäröimänä, kun elän arkielämääni.
Minkä Kodin sinä haluaisit kokea, kun elät arkielämääsi?
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Vanhoja viestejä voit lukea mm. näiltä sivuilta: www.adonai.fi/89 , http://luxonia.com/viestit , www.rosedalebooks.fi/foorumi/index.php
Näillä eri tyyppisillä sivuilla näyttää olevan laaja valikoima tekstejäni - en kuitenkaan suosi tai tue näitä sivuja sen enempää kuin muitakaan sivuja.