John Smallman 4.7.2010
http://johnsmallman.wordpress.com/
Rakastava Isänne ei olisi koskaan luonut näin kurjaa paikkaa

Ihmiskunnalla on ollut pitkä ja kova urakka kuvitelmassa jonka se kuvitteli, rakensi ja jonka ylläpitoa se jatkaa. Ilman ihmiskunnan jatkuvaa, vapaaehtoista tukea ja aikomusta se olisi haihtunut ikuisuuksia sitten - unet ja painajaiset eivät kestä. Mutta olitte niin kuvitelman lumoissa - jonka näytitte luoneen kilpailevaksi todellisuudeksi Isänne pyhän todellisuuden rinnalle - ja voiman ja ohjauksen jota se näytti teille tarjoavan, että tulitte siitä riippuvaisiksi.

Kuvitelma on juuri sitä - kuvitelmaa. Mutta se näytti tarjoavan teille itsenäisyyden, ja kyvyn luoda ja tuhota sieluja, planeettoja, aurinkokuntia, jopa maailmankaikkeuksia, sillä hetkellä kun ajatus näistä pälkähti päähänne. Todellisuus missä teillä oli niin paljon valtaa oli vastustamaton, ja niin suljitte tietoisuudestanne rakastavan Isänne ja ikuisen olemassaolonne Hänen kanssaan - ainoan Todellisuuden - ja uppouduitte tai piilouduitte kuvitelmaanne, ja sitten jaoitte itsenne lukemattomiksi erillisiksi, yksilöllisiksi osasiksi.

Isänne oli halukkaasti antanut teille voiman ja kyvyn hallita sitä kun Hän loi teidät Yhdeksi Hänen kanssaan. Hän tiesi että käyttäisitte taitojanne rakentamaan ja ohjaamaan kuviteltua todellisuutta, koska äärettömässä viisaudessaan Hän ymmärsi, että ainoa tapa jolla hyväksyisitte pyhän ja ihmeellisen Todellisuuden jonka Hän oli teille luonut, olisi sallia teidän ikäänkuin leikkiä tulella ja polttaa itseänne. Hän myös tarjosi kaiken mitä vain voisi tarvita tunnistamaan kuvitelma siksi mikä se on - kaaoksen, hämmennyksen, tuskan ja kärsimyksen paikka - ja kykenemään lopulta lopettamaan sen tukeminen niin että heräisitte ikuisen hurmioituneen olemassaolon loistoon Liitossa Hänen kanssaan - Todellisuuteen - kun kuvitelma hajoaisi olemattomuuteen josta sen olitte rakentaneet.

Kuvitelmassa - missä lineaarinen aika näyttää peruuttamattomalta ketjulta joka liittää toisiinsa tapahtumia, jotka tuottavat lukemattomia järkyttäviä seurauksia kaikille jotka haluavat olla siellä - ei ole olemassa mitään. Se on ei-paikka, ei-todellisuus, mutta kykynne kuvitella se olemaan on niin voimakas, että nykyaikaan asti miltei kukaan teistä ei pystynyt käsittämään tätä. Nyt olette heräämässä, kyselemässä ja ymmärtämässä että teitä äärettömästi rakastava Isänne ei olisi koskaan luonut näin kurjaa paikkaa, lähettänyt teitä sinne, ja sitten jättänyt teidät, näennäisen hylättyinä ja ilman apua löytämään tienne Kotiin.

Hänen ainoa Tahtonsa teille on ikuinen onni, mutta Hän tiesi että lahjoilla joita Hän oli teille antanut - samanlaisen voiman ja luomiskyvyn kuin Hänellä - ette voisi saavuttaa onnea ja hyväksyä Hänen ääretöntä Rakkauttaan ennenkuin olisitte yrittäneet irrottautua Hänestä itse tekemäänne todellisuuteen, ja huomanneet ne suunnattomat rajoitukset jotka se teille asetti. Aluksi se oli näyttänyt loistavalta ajatukselta. Näytti siltä että niillä lahjoilla joita Hän oli teille antanut teillä ei ollut mitään tarvetta Hänelle ja voisitte elää ihmeessä ja autuudessa ilman Häntä.

Mitä ette ymmärtäneet oli, että Hän on Kaikki Mitä On - ilman Häntä ei ole mitään, ei edes tyhjää avaruutta. Joten uppouduitte yhä syvemmälle kuvitelmaan, ja kun niin teitte se muuttui yhä pienemmäksi, yhä rajoittavammaksi ja epämiellyttävämmäksi teille. Mitä pidemmälle tutkitte sitä, sen suuremmaksi kävi sen tuska ja kärsimys ja kaiken epätodellisuus. Tätä viimeistä ominaisuutta - epätodellisuutta - ette halunneet tunnustaa, joten käytitte ikuisuuksia yrittäen parantaa sitä ja saada se yhtä houkuttelevaksi tai paremmaksi kuin Taivas, Todellisuus, Ykseys Isänne kanssa.

Vihdoin alatte nähdä että se on mahdotonta. Kuinka mielikuvituksellinen, lyhytikäinen uni voisi toivoakaan olla yhtä hyvä, puhumattakaan parempi, kuin ikuisen olemassaolon ihme ja onni Jumalan pyhässä Läsnäolossa? Tämä totuus on alkanut valjeta teille, ja teitä ympäröivät nyt enkelit, oppaat ja opettajat jotka ovat halukkaasti ja rakkaudella tulleet kuvitelmaan näyttämään tietä ulos ja johtamaan teidät Kotiin - nauttimaan jälleen kerran pyhästä perinnöstänne, ikuisesta tietoisuudesta Ykseydestänne ja erottamattomuudestanne ikuisesti rakastavasta Isästänne.

Suurella rakkaudella, Saul.