John Smallman 29.9.2010
http://johnsmallman.wordpress.com/
Teistä tulee taas loistavia täysin tietoisia olentoja.

Ihmiskunta on täsmälleen kurssillaan kohti paluuta täyteen tietoisuuteen, normaaliin olotilaansa. Sen ymmärtäminen että tämä on normaali tilanne ei ole helppoa, sillä elämä kuvitelmassa, fyysisen maan päällä missä "normaali" olemassaolonne on, näyttää kestäneen ikuisuuksia, joten alle 100 vuoden keskimääräisellä eliniällänne niin pitkä ajanjakso on täysin käsittämättömän kokoinen käsittää rajoitetulla älykkyydellänne, sillä ei itse asiassa ole teille mitään merkitystä. Ja jos kuvitelma on ollut olemassa niin kauan, teidän on aivan yhtä vaikeaa uskoa että se tai elämäkokemuksenne tulisi muuttumaan lähiaikoina.

Kyllä, Maa ja aurinkokuntanne voivat romahtaa ja kuolla, mutta ne ovat äärettömän pieniä osia maailmankaikkeutta, joka näyttää käytännöllisesti katsoen äärettömältä ajassa ja avaruudessa. Siitä huolimatta te kaikki toivotte muutosta, parannusta - todellista parannusta - ympäristöönne ja rakastavaa Jumalaa selvittämään asiat ja poistamaan kaiken tuskan ja kärsimyksen.

Mistä tuo toivo ja nuo toiveet ovat lähtöisin? Jos kaikki mitä näyttää olevan olemassa on vain sattumaa täysin hengettömässä maailmankaikkeudessa, miksi teillä on ajatuksia, tunteita tai jopa oma tietoisuus? Jumala loi teidät äärettömästä Rakkaudestaan, joka ei aseta teille mitään ehtoja, ja jonka voitte vapaasti hyväksyä tai kieltää. Ja kun halusitte tehdä kuvitellun vaihtoehtoisen todellisuuden missä ajattelitte voivanne elää mitä mainioimmin ilman Häntä ja tietoisuutta Hänestä, Hän asetti sisäänne keinon poistua tuosta kuvitelmasta niin, että voisitte palata Hänen pyhään Todellisuuteensa ilman että koskaan todella eksyisitte.

Vapaaehtoisessa mutta epätodellisessa erillisyydessänne Hänestä koitte pelon tunteen, hylkäyksen tunteen joka aikojen kuluessa voimistui kun muistonne Hänestä haihtui. Mutta koska Hän oli asettanut teihin, pysyvästi, keinon päästä pois kuvitelmasta ja palata Kotiin, toivonne ei koskaan jättänyt teitä. Ajoittain se oli hyvin heikko, tuskin havaittava, mutta se on aina mukananne, nykimässä teitä kohti heräämistä, ja se pysyy mukananne kunnes sen työ on tehty ja heräätte. Isänne rakastaa teitä, Hän haluaa seuraanne ja Hän tietää että te haluatte Hänen seuraansa, sillä tietoisuus tuosta tilasta on ikuinen autuus, tila johon Hän teidät loi. Ette voi olla missään muualla koska mitään muuta ei ole olemassa, mutta voitte, kuten olette tehneet, sulkea sen pois tietoisuudestanne.

Tuo tietoisuuden puute on hajoamassa, haihtumassa pois, liukenemassa olemattomuuteen. Teistä tulee taas loistavia, täysin tietoisia äärettömän kirkkauden olentoja, täysin selvillä keitä olette - pyhän Isänne täydellisiä lapsia. Tämä tieto on aina sisällänne, sallikaa itsenne huomata se ja herätkää iloon joka on oikeutettu ja kestävä perintönne. Haluatte sitä, teillä on kaiken aikaa apua ja ohjausta, joten epäonnistuminen on mahdotonta, ja teidän tulisi juhlia tätä tietoa jokaisena olemassaolonne hetkenä.

Suurella rakkaudella, Saul.