SOTUREITA, JÄÄTELÖÄ JA PELEJÄ
Yhtä kanavoinut Sophia Love (patreon.com/Sophia Love)
15.4.2026
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Hei kaikki, toivottavasti voitte hyvin.
Tämän päivän keskustelu oli yllätys. Se oli asia, jota en koskaan pitänyt niin syvän pohdiskelun aiheena. Yksi kuitenkin halusi sitä ehdottomasti, joten tässä sitä ollaan.
Uskon, että syy tähän ajoitukseen ovat jatkuvat konfliktit ja haasteet, joita näemme maailmanlaajuisesti sekä henkilökohtaisesti. Tuntuu siltä, kuin asuisimme jo uudessa maailmassa, vaikka jalansija on epätasainen, ja puristamme tiukasti kaidetta yrittäessämme kulkea siinä.
Tämän päivän viesti palvelee muistutuksena totuudesta. Toivottavasti se palvelee sinua jollain suotuisalla tavalla ja tekee matkan vähän helpommaksi.
Tietäkää, että olette tähtipelaajia, joita kannustetaan ja joille osoitettaan suosiota kaikkialla. Olet niin paljon enemmän, kuin tiedät..
Ole lempeä itsellesi ja pidä itsestäsi hyvää huolta tämän matkan odottamattomissa ylä- ja alamäissä. Olet täällä kaikkea sitä jännitystä varten! Onnistut tässä!
Arvostan kaikkea, mitä olet.
Rakkauden ja runsaan valon kera,
Sophia
***
Tässä on Yksi.
Kiitos.
Vieraillaanpa surun luona.
Asutte nyt olemassaolon tasolla, joka kantaa tuota energiaa tarkoituksella. Se on yksi syistä, miksi tulitte. Tätä ette todennäköisesti halunneet kuulla – kuitenkin osa heräämistä on avata silmänne jokaiselle mahdollisuudelle. Sitten kun olette hereillä, ette halua enää sulkea silmiänne.
Heränneet sielut ovat päättäneet sisäisesti, että kaikki totuudet ovat näkemisen arvoisia. Piiloutuminen siltä tai sen kieltäminen, mitä on suoraan edessänne, ei enää palvele tarkoitustanne.
Jos voit, kuvittele elämä pelinä, johon osallistut. Huomaa, ettemme käyttäneet sanaa ”pelata”, koska se antaa ymmärtää, että peli ei ole vakavaa tai sitä ”pelataan” jostain vähäpätöisestä syystä, kuten viihde tai ajankulu.
Elämä on tosiaankin vakava asia. Koko elämä kaikissa muodoissaan on vakava asia.
Kun on valittu ihmiselämä maan päällä, se sisältää takuun kontrastista. Tämä on syy, miksi inkarnoituminen tänne on niin haluttu juttu. Kontrasti maan päällä on erilaista kuin mikään muu. Tämä valitaan sen ymmärryksen kera, että on tuskan, surun, murheen, menetyksen ja epätoivon mahdollisuus.
Näiden asioiden kokeminen ihmisenä on hyvin eri asia, kuin niiden katseleminen mahdollisuuksina ennen saapumista. Jälkimmäisessä tapauksessa se on samanlaista kuin katsoisi elokuvaa. Ei ihan, mutta lähellä. Elokuva voi herättää tunteita – kuitenkin elokuvan loputtua tunteetkin loppuvat.
Niin ei ole ”maan reaalielämässä”.
Tämä ei ole kidutuskammio, joka on luotu jonkun viihteeksi. Tämä on kontrastien elämä. Se on vapaan tahdon paikka. Jokaisella täällä on ollut tilaisuus toisensa jälkeen valita jotain muuta. Ainoat rajat ovat itse asetettuja.
Suru kulkee menetyksen rinnalla. Se ilmaantuu, kun jokin haluttu loppuu tai otetaan pois, tai ei jostain syystä ole enää sitä, mitä haluaisimme sen olevan.
Surua tunnetaan laajalla kirjolla … Saatat tuntea surua, kun kaunis jäätelötötterösi putoaa jalkakäytävälle. Saatat tuntea surua, kun joku josta välität, on vihainen sinulle. Saatat tuntea surua jonkin kilpailun häviämisestä, jossa menestyäksesi teit kovasti töitä. Tunnet varmasti surua, kun rakkaasi jättää sinut tai lähtee tästä elämästä.
Jos voisitte elää maan päällä tuntematta surua, useimmat teistä – jos eivät kaikki – valitsisivat sen. Se, että täällä on niin paljon surua nyt, kertoo teille, että Maa, nykytilassaan, kantaa aina surua.
Katsotaanpa surun juuria. Syy miksi surua ei tunneta samalla tavalla ennen inkarnoitumista, on, että tuosta perspektiivistä katsottaessa tiedätte täysin, että menetys on mahdoton asia.
Elämä on ikuinen. Valinnat ja elämät valitaan tiettyjen lopputulosten vuoksi. Niissä ”leikitte” menetyksen käsityksellä. ”Leikitte” myös yltäkylläisyyden ajatuksella.
Huomatkaa kuitenkin, että lauluja, elokuvia ja näytelmiä kirjoitetaan menetyksestä, tuskasta ja kyvystä tai tarpeesta voittaa niiden vaikutus elämään.
Syy, miksi Maan ihmisiä katsellaan ja pidetään arvossa niin kovasti, on heidän kykynsä navigoida omaa peliään. Silloin kun et ole ihminen, kun sinulla ei ole fyysistä elämää maan päällä, tiedät, että menetys ei ole mahdollinen ja elämä on ikuinen, ja että tuska – kaikki tuska – tulee siitä, ettei muista kumpaakaan.
Tiedät, että katselet peliä. Tiedät myös, miten se loppuu. Kun verho laskeutuu ja rooliasut riisutaan, kaikki nauravat, halaavat ja jatkavat eteenpäin.
Maan päällä tuska, menetys, suru ja pelko eivät tunnu esitykseltä. Se on yksi maaelämän kiehtovimmista puolista. Maaihmiset, te (kollektiivi), olette niin mahtavia näyttelijöitä, että näitä tunteita koetaan syvästi toisista ja toisten puolesta. Itse asiassa jotkut teistä ovat nimenneet tämän kyvyn ”myötäelämiseksi”, ja myös ne, joilla on tuo kyky suuressa määrin, ”empaateiksi”.
Maaelämä on sellainen, josta nautitaan ja joka tunnetaan monta kertaa enemmän, kuin oivallatte. On olentoja, jotka eivät ole kokeneet elämää täällä. Kuitenkin he ovat pitäneet silmällä niitä, jotka ovat, voidakseen ammentaa opin, joka tulee tuosta kokemuksesta.
Olette ehkä kuulleet, että olette ”harjoittelevia jumalia”. Termiä ”jumala” saattaa olla vaikea niellä. Jos on, voidaan käyttää sen sijaan toista sanaa, kuten ”luoja”.
Koko elämäsi, kaikki elämäsi, ja kaikki hetkesi nyt täyttävät kuppiasi. Jossain kohtaa saatat tuntea, että haluat rakentaa ns. oman ”pelilautasi”. Ne jotka tekevät niin, tekevät sen syvästä ja laajasta tietämisestä käsin, tuntien jokaisen mahdollisuuden, jonka elämä sisältää.
Sen tietäminen, että suru on taattu täällä, ei kuitenkaan vähennä sen taakkaa. Niin ei ole tarkoitus.
Suru on olemassa tuntemista – syvästi tuntemista – varten. Herääminen totuuteen ikuisuudesta ja kirkkaasta valostanne on eräänlainen lupaus jäätelötötteröstä sen jälkeen, kun olette saaneet pistoksen lääkärin vastaanotolla. Pistos sattuu. Mikään ei muuta sitä. Se on yksi ensimmäisistä asioista, jonka ihmislapsi mieltää kivuksi. Kuitenkin se on jo ohi siihen mennessä, kun pääsette autoon, ja unohtunut siihen mennessä, kun syötte tuota jäätelöä.
Olette Rakentajia.
Maailmanne on tällä hetkellä täynnä tuskaa – lähettäen samaan aikaan varoituksia vielä enemmästä tuskasta. Se mitä voitte tehdä helpottamaan kärsimystä, on pitää valo vakaana. Nähkää jokainen pelaaja totuutena hänen ydinolemuksestaan. Teeskennelkää, että verho on laskeutunut, ja kuulkaa tuo nauru ja tuntekaa kanssaluojienne halaukset.
Peli voi olla niin todellinen, niin tuskallinen ja niin pitkä, kuin jokainen haluaa sen olevan.
Tai …
Se voi olla todellinen, surullinen ja lyhytaikainen.
Pitäkää aina visio tästä uudesta maasta sydämessänne. Sallikaa surun kulkea lävitsenne, muistaen, että se on osa ”maapeliä” ja että jossain kohtaa te kaikki syötte jäätelöä uudessa Maassanne kaikkien kanssa, jotka pelasivat.
Tietäkää, että jotkut teistä tuntevat toistenne kivun enemmän kuin toiset. Heidän kokemuksensa on pätevä, vaikket sinä tunne samalla tavalla.
Tehkää, mitä voitte, kunnioittaaksenne toisianne ydinolemuksenne totuuden vuoksi. Te kaikki olette Sotureita. Peli kiihtyy nyt kohti näyttävää näytöstä.
Et haluaisi sen olevan millään muulla tavalla.
Ennen kaikkea, kunnioita itseäsi ensin. Täydellä kupilla täytät niin monia muita. Hyvin, hyvin monia.
Rakkaat, rakkaat Rakentajani, mikään tunne ei ole epäonnistumista. Antakaa itsellenne lupa tuntea jokainen nyanssi. Tästä syystä te, vahvimmista vahvimmat, tulitte tänne nyt.
Teille on luvassa jotain upeaa. Se on jokaisen otetun askeleen arvoista.
Kiitos.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.