NAISET JOTKA PITÄVÄT LINJAA

Kirjoittanut Jenny Schiltz (www.jennyschiltz.com)
6.3.2026
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Useina viime öinä olen nähnyt unta, että liikun maiden läpi, jotka ulottuvat muinaisen Mesopotamian alueen yli. Tuo maa tuntuu niin vanhalta, että sanat eivät voi täysin ilmaista sitä. Maanpinnan alla on liikettä, hiljaista mutta päivänselvää heräämistä energiaverkossa. Kerta toisensa jälkeen tietoisuuteni vietiin voimakkaaseen yhtymäkohtaan tuolla alueella – muinaiseen porttiin planeettakentässä, josta ley-linjat kulkevat ulospäin Maan yli, kuin elämänvoimaa kantavat suonet.

Näissä unissa minulle ei näytetty temppeleitä tai monumentteja. Minulle näytettiin NAISIA. He olivat levittäytyneet tuon maa-alueen yli, eläen tavallista elämää kylissä ja kaupungeissa, mutta heidän yhteytensä maahan oli päivänselvä. Jotkut heistä tiesivät täsmälleen, mitä olivat tekemässä. Toiset seurasivat vain sisäistä vaistoaan, hiljaista opastusta, joka johdatti heidät kulkemaan tiettyjä polkuja, hoitamaan tiettyjä paikkoja, tai istumaan maassa hiljaisuudessa. Jokainen heistä kantoi tietoisuuden säiettä, joka yhdisti heidät maan syvempiin rytmeihin.

Tuli selväksi, että nämä naiset toimivat elävinä ANKKUREINA niiden ley-linjojen varrella, jotka kulkevat ulospäin tästä muinaisesta portista. He ylläpitivät feminiinivirtausta planeettaverkossa – usein yksin, usein hiljaisuudessa, ja joskus ottaen suuren henkilökohtaisen riskin. Monet heistä eivät olleet fyysisesti yhteydessä toisiinsa. Itse asiassa eristyneisyys näytti olevan osa todellisuutta, jossa he elivät.

Sitten unet muuttuivat. Aloin nähdä elämiä, joita nämä naiset elivät yhteiskuntarakenteissaan. Näin nuoren naisen, joka halusi lähteä protestoimaan – hänen henkensä oli kiihkeä ja haluton hyväksymään elämälleen annettuja olosuhteita. Äiti seisoi hänen edessään aivan kauhuissaan, anoen häntä olemaan menemättä. Äiti tunsi riskit – väkivallan, vankeuden, silpomisen, kastraation ja jopa kuoleman. Hän ei yrittänyt tukahduttaa tyttärensä henkeä – hän yritti vain pitää tämän hengissä.

Tytär katsoi häntä ja sanoi, että hän KUOLISI mieluummin, kun eläisi elämäänsä hallinnon sääntöjen alaisuudessa.

Toinen uni paljasti täysin erilaisen kulman. Näin isän, aviomiehen, miehen jonka täytyi määrätä ankarat säännöt perheensä naisille. Säännöt olivat tukahduttavia, tiukkoja ja näyttivät julmilta. Mutta sen alla oli jotain täysin muuta, PELKOA. Häntä ympäröivä järjestelmä oli niin voimakas, että jos hän ei pakottaisi näitä sääntöjä itse, muut tekisivät sen. Ja jos niin tapahtuisi, seuraukset voisivat olla paljon pahempia. Hänkin oli tuon järjestelmän vanki.

Yhdessä unessa minulle näytettiin naisia, jotka olivat alkaneet USKOA täysin sen tarinan, että he olivat jotenkin pilaantuneita, vaarallisia tai epäpyhiä luonnollisessa tilassaan. He uskoivat, että naisia täytyi kontrolloida heidän omaksi hyväkseen. Nämä naiset pakottivat samat rajoitukset itselleen ja lapsilleen, koska he uskoivat sen olevan ainoa tie turvallisuuteen, hyväksyntään tai pelastukseen. Järjestelmä oli mennyt niin syvälle psyykeen, että sitä kannettiin nyt eteenpäin tuleville sukupolville.

Kun katselin näiden kerrosten avautumista, jokin tuli hyvin selväksi. Tämä ei ole miesten ja naisten välistä taistelua, vaan vastustusta sitä pitkäaikaista KONTROLLI-rakennetta kohtaan, joka on katkaissut ihmiskunnan yhteyden oman jumalaisen luontonsa kokonaisuuteen. Se on erottanut meidät feminiiniprinsiipistä luomisessa, itse maasta ja siitä maskuliinisen ja feminiinisen välisestä tasapainosta, joka on olemassa Lähteen sydämessä.

Nämä unet ovat jatkuneet viisi yötä, paljasten saman todellisuuden eri puolia. Sitten eilen tapahtui jotain, mikä toi koko kokemuksen valvemaailmaan. Myofaskiahoidon aikana, kun terapeutti kävi läpi kehoani, vasemmalle puolelle pöydän viereen ilmestyi olento. Hän (naispuolinen) oli pukeutunut täysin mustaan. Hänen muotonsa oli verhottu päästä varpaisiin, ja vain hänen silmänsä näkyivät. Hänellä oli käsissään yksi punainen ruusu.

SURU joka hänestä huokui, oli valtavaa. Se ei ollut vain henkilökohtaista surua. Se tuntui niiden naissukupolvien surulta, jotka oli vaiennettu, piilotettu, kontrolloitu tai pyyhitty pois. Sen paino täytti huoneen niin voimakkaasti, että myös terapeuttini havaitsi hänen läsnäolonsa.

Nyyhytin ja nyyhkytin, ja terapeutti kysyi minulta, tarvitsiko minut irrottaa tästä naisesta, noista unista ja siitä, mitä tapahtui. Sanoin hänelle: ”Ei, emme voi enää katsoa poispäin. Sen sijaan meidän täytyy TUNTEA se, TUNNISTAA se ja MYÖNTÄÄ se. Tavoitteeni on tuntea se – kaikki se – ja sallia sen kulkea lävitseni, eikä antaa sen jäädä jumiin.” Kuten oli tapahtunut jaloissani.

Sitten tunsin toisen läsnäolon liittyvän seuraani oikealla puolella. Kun yhdistyin tähän energiaan, tiesin, että se oli feminiinisyyden erilainen ilmentymä. Siinä missä verhottu nainen kantoi tukahduttamisen surua, tämä läsnäolo kantoi päivänselvää muinaisviisauden ja täysivaltaisuuden virtaa.

Se oli Sofia, jumalaisen feminiinisyyden elävä älykkyys, luomisen aspekti joka muistaa eheyden, joka kantaa itse elämän viisautta ja jota ei voi nujertaa – vaikka sitä olisi tukahdutettu kuinka paljon.

Tuolla hetkellä ymmärsin sen, mikä oli avautunut unien kautta. SURU ja VIISAUS ovat olemassa rinta rinnan. Tukahdutettu feminiinisyys ja täysivaltainen feminiinisyys on kumpikin läsnä kentässä juuri nyt. Toinen kantaa tuskaa siitä, mitä on tehty. Ja toinen kantaa muistoa siitä, mitä todella olemme. Yhtäkkiä tuli hyvin selkeäksi se syy, miksi feminiinisyys on ollut kautta historian niin pelättyä: herännyttä feminiinisyyttä ei voi kontrolloida.

Silloin kun feminiiniprinsiippi on täysin elossa ihmiskunnassa, se palauttaa yhteytemme maahan, intuitioon, kehon älykkyyteen, myötätuntoon ja kaiken elämän pyhään keskinäiseen riippuvuuteen. Se purkaa järjestelmät, jotka nojaavat HALLINTAAN, ERILLISYYTEEN ja PELKOON. Se palauttaa tasapainon maskuliiniseen, sen vastustamisen sijasta.

Totuus on, että maskuliinisuus on kärsinyt myös tämän vääristymän alla. Kun FEMINIINISYYS tukahdutetaan, MASKULIINISUUS pakotetaan kontrollin, pakottamisen ja sydämestä erkaantumisen rooleihin. Kummastakin prinsiipistä tulee haavoittunut heijastus todellista luonteestaan.

Jotta ihmiskunta voi yhdistyä jälleen jumaluuteen, emme voi lähestyä Jumalaa yhtenä ilmaisuna. LÄHDE sisältää sekä maskuliinisen että feminiinisen. Itse LUOMINEN syntyy niiden liiton kautta. Kun toinen poistetaan yhtälöstä, koko järjestelmä vääristyy.

Se mitä minulle on näytetty, on, että jokin alkaa herätä taas niillä mailla, joilla sivilisaatio sai alkunsa. Naiset jotka ylläpitävät kaikessa hiljaisuudessa tuota linjaa tällä alueella – jotkut tietoisesti, jotkut vaistomaisesti – ovat osa paljon suurempaa liikettä planeettakentässä. Heidän rohkeutensa, intuitionsa ja yhteytensä maahan auttaa palauttamaan tasapainon yhdessä maailman MUINAISIMMISTA ENERGIAKESKUKSISTA.

Tuon palauttamisen KAIKU ei pysy rajojen sisällä, koska planeettaverkko on liitetty yhteen. Kun tämä portti alkaa asettua linjaan todellisen feminiinivirran kanssa, sen vaikutus heijastuu ulospäin, maan yli kulkevien ley-linjojen kautta. Se saavuttaa paikat ja ihmiset, jotka eivät ole koskaan astuneet jalkaansa noille maille. Se kulkee kaikkialle UNIEN kautta, INTUITION kautta, ihmisten sydänten hiljaisten HERÄÄMIShetkien kautta.

Tässä kohtaa me muut tulemme mukaan. Tämän liikkeen tukeminen ei vaadi politiikkaa, kiistoja tai puolen valitsemista ihmiskonflikteissa. Työ on paljon syvempää kuin se. Se alkaa meidän jokaisen SISÄLTÄ.

Joka kerta kun PARANNAMME maskuliinisen ja feminiinisen välistä suhdetta omassa olemuksessamme, edistämme tasapainon palauttamista kollektiivikenttään. Joka kerta kun kuuntelemme kehon viisautta, kunnioitamme maata, ja yhdistymme jälleen elämän pyhään älykkyyteen, vahvistamme sitä virtaa, jota nuo naiset jo ylläpitävät.

Voimme myös lähettää RAKKAUTTAMME ja TIEDOSTAMISTAMME suoraan heille. Naisille jotka kulkevat noilla mailla sivilisaation muinaisessa kehossa, jotka pysyvät yhteydessä henkeen myös silloin, kun maailma heidän ympärillään vaatii hiljaisuutta – jotta he tietäisivät, etteivät ole yksin. Me kuulemme heidän huutonsa.

Voimme myös lähettää RAKKAUTTA kaikille, kaikkialle ja kaikelle, POIKKEUKSETTA. Tämä harjoitus on hyvin voimallinen ja voimistuu, mitä enemmän teemme sitä.

Ympäröiköön Sofian valo meidät kaikki. Nouskoon rohkeus sydämissämme. Herätköön verkko jalkojemme alla täysin sille todellisen feminiinisyyden virralle, jota sen oli aina tarkoitus kantaa.

Muistakoon ihmiskunta viimeinkin, että tuleminen kotiin Lähteeseen tarkoittaa koko luomisen syleilemistä, maskuliinisen ja feminiinisen pyhää liittoa, joka elää meissä ja maassa itsessään.

Lähettäen teille kaikille paljon rakkautta,

Jenny

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.