EVOLUUTION LOPPUMINEN
Adamusta kanavoinut Geoffrey Hoppe (Cauldre) (www.crimsoncircle.com)
2.6.2012 Crimson Circlen kuukausitapaaminen
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Huom.: Katsoaksesi valokuvia tilaisuudesta lataa pdf-tiedosto tai käy Crimson Circlen valokuva-albumissa www.crimsoncirclephotos.com.
Olen täysivaltaisen alueen Adamus.
Uskallanko avata Cauldren silmät? (Naurua) (Sart sanoo "Joo, on turvallista") On turvallista. On turvallista katsoa näitä hämmästyttäviä ihmisiä, enkeleitä, suuria olentoja, jotka joskus unohtavat, keitä he ovat. Suuria olentoja jotka joskus ottavat tavakseen kärsimyksen, puutteen, mutta ovat aina suuria olentoja - vaikka mikä olisi.
Kutsuimme tätä ennen uuden henkisen energian luokkahuoneeksi. Muutetaanpa se vetämällä syvään henkeä. Kutsutaan sitä elävän ylösnousemuksen luokkahuoneeksi, rakas shaumbra. Sitä teemme täällä. Elävän ylösnousemuksen luokkahuone. Hmm.
Aha, kyllä. Saisinko asuni tätä varten … jotain vähän enemmän … oi, tietysti takki ensin. (Joku oli jättänyt viitan ja hatun Adamusta varten ja David laittaa sen Adamuksen harteille, yleisö sanoo "aa!") Kiitos. Se täytyy sitoa edestä. (Naurua) Erittäin passeli. Tavallaan melkein vampyyrimainen.
EDITH: Takaisin Draculaan. (David viimeistelee viitan sitomisen)
ADAMUS: Aa, kiitos.
DAVID: Nyt hattusi, herra. (Tarjoten suurta hattua, jossa on sulka)
ADAMUS: Voi ei, sinun hattusi. (Naurua) Tuo! (Osoittaen Davidin karmiininpunaista baskeria) Älä anna minulle tuota, vaan omasi. (David tottelee, yleisö vastaa "aa!") Aa, viestintuojallani on iso paksu pää.
DAVID: Niin on.
ADAMUS: Aa, kyllä. Ja valokuvia, kiitos. Aa, sinun kanssasi, rouvani, kiitos.
LINDA: Mitä minä teen tässä? (Joku antaa hänelle 1800-luvun tyylisen vaaleanpunaisen peruukin)
ADAMUS: Valokuvia varten. (Naurua ja taputuksia, kun he poseeraavat yhdessä) Kiitos.
Tervetuloa elävän ylösnousemuksen luokkahuoneeseen. (Naureskellen) Teille jotka viritytte mukaan ensimmäistä kertaa - kyllä, teemme asioita vähän eri tavalla täällä. Nauramme, pynttäydymme, laulamme, näyttelemme, olemme pöyristyttäviä, olemme villejä, olemme hulluja ja palaamme tänne.
Viime kuussa esitettiin pieni vitsi.
LINDA: Sori, se ei ollut … Se ei ole kunnolla ylläsi. Laitetaan se oikein.
ADAMUS: Kiitos.
LINDA: Hyvänen aika. David, David, David. (Linda korjaa viittaa)
ADAMUS: Hmm. Hänen oli luovuttava hatustaan.
Viime kuussa, jos muistatte, yksi Sarducius-niminen (paljon naurua, kun hän viittaa Sartiin) hypnotisoi teidät kaikki, tietämättänne. Laittoi teidät pukemaan yllenne rienaavan asun. (Naurua, kun Adamus viittaa t-paita-vitsiin, joka esitettiin Adamukselle edellisessä shoudissa)
SART: Joo!
ADAMUS: Laittoi teidät seisomaan kameran eteen koko maailman nähtäväksi ja sanomaan likaisia pikkusanoja rinnoistanne. (Naurua)
Niinpä tässä kuussa haluamme palkita hänet erityissertifikaatilla, mikä tuo mukanaan tunteita yhdestä kotimaastani, Transylvaaniasta, tuo mukanaan tunnustuksen hänen teoistaan, hänen huumoristaan. Annamme hyvin erityisen muistopalkinnon - saisinko palkinnon, kiitos (Lindalle). Kiitos ja tule esiin, ole hyvä. Hän sekoittaa tänään vertauskuvia. Hän on munkki ja viikinki. Viikinkimunkki. (Naurua, kun Adamus viittaa Sartin asuun) Mitä helvettiä tuo on?! Tietysti, mitä helvettiä tämäkin on?! Siis … (Naurua)
SART: En ole varma!
ADAMUS: Siis tuoden kaikkia tunteita Transylvaaniasta ja tunnustuksen hienoista teoistasi … (naurun ulvontaa ja taputuksia, kun Adamus näyttää sertifikaatin, jossa sanotaan "Pure minua") Vain sinulle, Sarducius. Se on sinun.
SART: Kiitos. (Naurua)
ADAMUS: Niin, rakas shaumbra, aloitamme laululla, naurulla ja hymyllä ja menemme tähän shoudiin.
Toukokuun energiat
Viime kuussa puhuin erittäin voimakkaista energioista, joita tulee toukokuussa, 10. päivästä noin 15. päivään. Kosmisia energioita, maaenergioita, henkienergioita, maan lähiulottuvuuden energioita kaikkialta. Pyydän Lindaa tuomaan mikrofonin yleisön joukkoon ja kysyn teiltä - vapaaehtoisilta jotka Linda valitsee - tunsitteko sen ja miten. Aloitetaan sillä.
Rakas Edith, rakas Edith, miten yltäkylläisyydelläsi menee?
EDITH: Se on suurta, rakas Adamus.
ADAMUS: Kiitos. Haluatko elää?
EDITH: Kyllä.
ADAMUS: Hyvä.
EDITH: Olen täällä, eikö niin?
ADAMUS: Sitten sinusta tulee yltäkylläinen. Ehdottomasti.
EDITH: Olen ollut täällä. Ensi kuussa täytän 74 vuotta. Älä nyt viitsi! Hengailen kyllä mukana! (Yleisö taputtaa)
ADAMUS: Miten tunsit sen, rakas Edith?
EDITH: Minulla oli kummallisia unia.
ADAMUS: Se oli siinä?
EDITH: Aivan. Ja sitten tuhlasin ja ostin uuden kirjasi. (Naurua)
ADAMUS: Laitettiinko sinut maksamaan kirjasta?
EDITH: Oi, laskin vain leikkiä.
ADAMUS: Sinut laitettiin ostamaan kirja, missä oli erittäin paljon sinun energiaasi? Se on sinun. (Adamus antaa hänelle uuden kirjansa "Live Your Divinity") Juuri niin. Voin tehdä tämän helposti. (Naurua)
EDITH: Vau, kiitos.
ADAMUS: Aa, merci. Hyvä. Siis kummallisia unia, yltäkylläisyyslahjoja joita näytti tulevan tyhjästä)
EDITH: Aivan.
ADAMUS: Kyllä, mitä muuta?
EDITH: Mmm. En tiedä …
ADAMUS: Olinko minä unissasi?
EDITH: … minulla oli vain mukava kuukausi. Oi, tein paljon …
ADAMUS: Olinko minä unissasi?
EDITH: … asioita, jotka toivat rahaa. Et. Katsotaanpa …
ADAMUS: En?!
EDITH: Hmm?
ADAMUS: Olinko minä unissasi?
EDITH: Voi kyllä, tanssimme tangoa.
ADAMUS: Ai, hyvä. Hyvä. Ja?
EDITH: Se on vale. (Naurua)
ADAMUS: Melkein 74 ja niin virkeä.
EDITH: Voi, haluatko minun lyövän sinua? Älä käytä tuota sanaa "virkeä"!
ADAMUS: Virkeä. Eläväinen. Eloisa.
EDITH: Kiitos.
ADAMUS: Ja yltäkylläinen. Hyvä. Hyvä. Siis unia?
EDITH: Voi, ne olivat vain kummallisia ja pystyin alkamaan muistaa niitä, en ole koskaan pystynyt muistamaan niitä.
ADAMUS: Eivätkö kaikki unet ole kummallisia?
EDITH: Joo.
ADAMUS: Kyllä. Hyvä. Kiitos. Kiitos.
EDITH: Ole hyvä.
ADAMUS: Seuraava. Energiat viime kuussa. Mitä tunsitte?
MARY SUE: Saatan tarvita vähän apua tässä. En ole varma, tunsinko mitään epätavallista.
ADAMUS: Hyvä. Hyvä. Okei.
Jatkakaa.
PAUL: Aha. Mitä tunsin? Itse asiassa se oli hyvin intensiivinen ja hyvin nopea.
ADAMUS: Kyllä.
PAUL: Unet olivat tavallista kahjompia. Olit kaikissa kahjoissa unissa. Kyllä, joo. Joo.
ADAMUS: Oliko Edith unissasi? (Naurua)
PAUL: Elimme nimittäin uudestaan viime kuusta "haluatko kokea sen helpommin vai hullusti".
ADAMUS: Kyllä. Hyvä.
PAUL: Joo. Siis tuo valinta joka …
ADAMUS: Eläviä? Kiihkeitä?
PAUL: Eläviä, kiihkeitä. Olin tavallaan iloinen, että pääsin tuosta viikosta läpi.
ADAMUS: Hyvä.
PAUL: Joo.
ADAMUS: Upeaa.
PAUL: Vaikka se jatkuu edelleen jonain versiona.
ADAMUS: Aa.
PAUL: Joo.
ADAMUS: Kyllä.
PAUL: Joo.
ADAMUS: Hyvä. Jatka, Linda. Energioita, intensiivisyyttä.
TIFFANY: Olen iloinen, että on kesäkuu.
ADAMUS: (Naureskellen) Joo.
TIFFANY: Adamus, puhun sinulle paljon, kun olen vessassa - jostain syystä, en tiedä. Kun olen suihkussa, kun olen vessassa.
ADAMUS: Pidän silmäni suljettuna.
TIFFANY: Enkä tiedä, käsitätkö sitä, mutta nauran aina. Olen kuin "joo, puhun taas Adamukselle ja olen täällä vessassa …"
ADAMUS: Miksi on niin, että puhun monille teistä - en vain vessassa, vaan myös suihkussa? (Joku sanoo "vesi")
TIFFANY: Onko kyse vedestä?
ADAMUS: Vesi, kyllä. Mitä muuta?
TIFFANY: Alastomuus? (Naurua)
ADAMUS: Madam, minä käytän aina viittaani. (Naurua, kun hän kietoo viitan tiukasti ympärilleen)
TIFFANY: (Nauraen) Et aina! Et aina! (Lisää naurua)
ADAMUS: Ja?
TIFFANY: Olen nähnyt todella makeita unia.
ADAMUS: Ei, palataan vessaan.
TIFFANY: Ai, palataan vessaan? No, …
ADAMUS: Ja Linda osaa vastata, koska hänen ja Cauldren on käsiteltävä tätä asiaa koko ajan. Mitä vessassa on?
LINDA: Mitä siitä?
ADAMUS: On hiljaista!
TIFFANY: Ai, hiljaista.
ADAMUS: On hiljaista! Miten moni teistä vie kännykkänsä vessaan? Älkää vastatko, en halua tietää. (Adamus naureskelee) Tavallisesti mennessänne sinne kyse on jostain kehotoiminnosta ja on hiljaista.
LINDA: Geoffin ja minun on käytävä jatkuvasti vessapuheita siitä, ettei vessassa puhuta.
ADAMUS: "Ei asioita vessassa", todellakin. Ja no, asioita, mutta omia henkilökohtaisia asioitanne vessassa. Se on hyvin hiljaista aikaa. On tiettyjä aikoja, jolloin me ylösnousseet mestarit, enkeliolennot tiedämme, että voimme lujahtaa juttelemaan kanssanne. Yleensä ajaessanne autoa, mutta olemme huomanneet, että tämä lisää merkittävästi onnettomuusmäärää, vielä enemmän kuin tekstaileminen.
Vessassa, koska olette rentoutuneita. Suihkussa, koska on hiljaista, kastelette itsenne vedellä. Tai joskus kun meikkaatte tai pukeudutte - yksi hyvin harvoista kerroista. On vaikeampaa tulla, kun olette juuri nukahtamassa illalla. Miksi? Koska kannatte huolta kaikesta. Silloin mielen pulina tulee todella esiin. Mielen pulinalla on varattuna tuo aika teiltä. (Adamus naureskelee)
Puhumme teille tietysti unitilassa, mutta sitten te ette muista sitä ja se on hyvin turhauttavaa meille. Joskus aterioidessa, mutta teette yleensä muita asioita syödessänne. Oivallatteko sitä? Katselette televisiota, olette internetissä, kirjoitatte sähköpostia, teette monia asioita syödessänne. Ennen pystyimme tulemaan visiitille, silloin kun söitte, mutta nyt ei kovin paljon.
Niinpä "vessa-aika" on suosittu ilmaisu enkelimaailmassa. "Oo! Näen hänen olevan vessassa! Juostaan alas ja käydään pelästynyt keskustelu hänen kanssaan." (Naurua) (Suom. huom. sanaleikkiä englanniksi) Hyvä. Kyllä.
TIFFANY: Joo, kiitos siitä.
ADAMUS: Niin, sori, mitä koit?
TIFFANY: Uneni olivat todella makeita, koska olen tajunnut asioita nukkuessani.
ADAMUS: Kyllä.
TIFFANY: Ja sitten herätessäni minulla ei ole aavistustakaan siitä, mitä tajusin, mutta asiat muuttuvat. Siis joo, on ollut todella upeaa. Toisiaan minun on vain sanottava, että nyt riittää tänä yönä. Kehoni on nukuttava tänä yönä.
ADAMUS: Kyllä.
TIFFANY: Mutta en itse asiassa ollut täällä viime kuussa ja kaipasin teitä kaikkia kovasti. Kaipasin teitä, kaverit. Mutta katselin tietokoneeltani ja "jää tai lähde" -juttu oli todella iso minulle. Se oli kuin "no, odota hetki. Enkö ole jo sanonut, että aion jäädä?" Ja sitten käsitin, etten viime aikoina.
ADAMUS: Et viime aikoina.
TIFFANY: Tavallaan täytyy jatkaa sitä … joka hengityksellä. Nyt olen kuin "Oo, hengitin sisään …"
ADAMUS: Kyllä.
TIFFANY: "… siis kyllä, jään nyt. Voi, hengitän sisään taas. Okei, kyllä. Jään nyt." Siis joka hetki.
ADAMUS: Se on helppoa sanoa. Joskus kun kysytään "Haluatko oikeasti olla täällä?", on helppoa myös huolimattomasti sanoa: "No, tietysti", mutta ei oikeasti sitoudu ja vakuutu siitä. Ja sitten se tulee takaisin. Kysymys tulee takaisin eteenne minun kauttani, jonkun muun kautta ja sanotaan …
SHAUMBRA 3: Kun olen vessassa.
ADAMUS: … haluatko todella olla - vessassa. Haluatko oikeasti olla täällä vessassa? Kyllä. Hyvä. Kiitos.
Seuraava. Energiat viime kuussa.
SUSAN: No, minun on sanottava, ettei ollut niin intensiivistä, kuin odotin. Koska asetit odotuksen, luulen sen kenties muuttaneen kokemustani vähän.
ADAMUS: Ja entä jos en olisi maininnut mitään siitä, olisin päättänyt pitää sen vain salaisuutena?
SUSAN: Joo, luulen, että olisimme kokeneet sen joka tapauksessa, mutta tuo odotus teki siirtymäenergioiden käsittelemisestä … Tiesimme sen olevan tulossa, joten luulen - puhuin monien ihmisten kanssa, jotka odottivat sitä - että se muutti kokemustamme siitä. Mutta minusta koko kuukausi oli intensiivinen tosiasiassa.
ADAMUS: Intensiivinen. Kyllä.
SUSAN: Eivät vain nuo kymmenen päivää ja havaitsin ehdottomasti paljon äärimmäisyyksiä ihmisyyteni ja jumaluuteni välillä.
ADAMUS: Aha.
SUSAN: Ilmaisen sen siis noin.
ADAMUS: Paljon äärimmäisyyksiä. Hyvä, upeaa. Vielä muutama.
JULIE: Paljon selkeyttä ja paljon "kyllä".
ADAMUS: Kyllä. Nousisitko seisomaan?
JULIE: Toki. Siis ehdottomasti paljon selkeyttä, vain muistaen ja vain pum, pum, pum. Vain nopeasti, nopeasti, nopeasti, nopeasti.
ADAMUS: Erittäin nopeasti.
JULIE: Joo, erittäin nopeasti ja paljon helpommin.
ADAMUS: Hyvä. Entä kehosi, fyysinen kehosi?
JULIE: Voi, tonneittain. Siis DNA muuttuu.
ADAMUS: Kyllä …
JULIE: Selkäranka kasvaa.
ADAMUS: Joooo!
JULIE: Selkärankani on ollut "huh".
ADAMUS: Kyllä.
JULIE: Asiat joita normaalisti teen - jooga, ratsastus - kaikki oli hyvin tasapainotonta.
ADAMUS: Kyllä.
JULIE: Otin siis kehon osalta hyvin rennosti. Paljon hengittämistä, paljon juomista.
ADAMUS: Paljon muutoksia.
JULIE: Leikin kaikkien työkalujen kanssa, joiden kanssa olen leikkinyt aiemmin, vain hauskuuden vuoksi - muistuttaakseni itselleni, miten hengitetään, miten sallitaan, miten ollaan.
ADAMUS: Kyllä. Hyvä.
JULIE: Hyvin hauskaa …
ADAMUS: Ja myös sivuhuomautuksena tähän - jotkut teistä ovat ehkä huomanneet, että vanhat työkalut eivät toimi enää kovin hyvin. Asiat jotka ennen toimivat teillä todella hyvin, eivät yhtäkkiä toimi. Eivätkä luultavasti tule toimimaankaan enää. Perusasiat ovat aina olemassa. Hengittäminen, hengittäminen ja hengittäminen on ja toimii. Mutta muut työkalut, joita teillä on ollut - jotkut niistä olivat hyvin älyllisiä, jotkut tavallaan vanhoja. On hyvin hämmentävää, kun vanhat "hätävarat" joita teillä oli, vanhat asiat, käyttämänne pelastuslääkkeet - kirjaimellisesti (= kukkaterapian aputipat) tai kuvaannollisesti - eivät vain toimi enää. Lääkkeet eivät näytä toimivan kuin ennen. Tai luonnonlääkintä tai muut lisäravinteet eivät näytä toimivan.
JULIE: Ja minusta tuntuu, että voin leikkiä niiden kanssa tietoisesti.
ADAMUS: Kyllä.
JULIE: Jotta voin käyttää vain tuota muistoa, tuota jälkeä …
ADAMUS: Ehdottomasti.
JULIE: … hengittääkseni sitä sisään. Se on enemmänkin peliä.
ADAMUS: Jep. Hyvä.
Erinomaista. Energiat viime kuussa.
SCOTT: Olin katsellut shoudin …
LINDA: Nouse seisomaan! Nouse seisomaan!
SCOTT: … luulisin noin viides päivä ja sitten odotin negatiivisia seuraamuksia 10. päivästä …
ADAMUS: Niinkö?
SCOTT: Joo … se oli täysin vastakohta.
ADAMUS: Aa! Aa!
SCOTT: Voin muistaa, että olin 10. päivä sängyssä ja luovia ideoita virtaisi hullunlailla. Olin kuin "Voi, kiitos Jumala", se on positiivista. Joten …
ADAMUS: Ja miten säilytät nuo ideat? Toisin sanoen, hyvin usein jokin luova idea virtaa sisään ja seuraavassa hetkessä se on poissa, vaikka sanoisitkin muistavasi sen. Miten pysytään yhteydessä niihin?
SCOTT: Jotkut Evernoten avulla - tein muistiinpanoja enemmän kuin koskaan ennen. Mutta jotkut niistä, monet ideoista rakentuivat asioiden päälle, joten ne eivät ole sellaisia asioita, jotka luullakseni unohtaisin myöhemmin, koska ne olivat … Pystyin näkemään, miten sen ehkä tarvitsisi tulla myöhemmin. Mutta voin tehdä tätä ja voin tehdä tätä ja voin tehdä tätä. Ja se oli kuin … kaikki oli positiivista minulle.
ADAMUS: Hyvä.
SCOTT: Siinä määrin, että pystyin tuskin nukkumaan, olin niin innostunut noista ideoista.
ADAMUS: Kyllä, ehdottomasti.
SCOTT: Ja se asia mikä todella resonoi myös, mitä olit sanonut, oli ongelma … Suurin muutos minkä voin muistaa tässä kuussa, oli luovan mielen ongelmanratkaisutyökalut asiasta huolehtimisen sijasta. Ikään kuin vain sanoisin: "Oi, se on siisti ratkaisu tuohon." Joten …
ADAMUS: Joo. Erinomaista.
SCOTT: Joo.
ADAMUS: Erinomaista. Hyvä. Aallolla ratsastamista. Aallolla ratsastamista.
LINDA: Lisää? (Adamus nyökkää)
JOSHUA: No, viime kuukausi oli minulle lähinnä vihaa, kärsimättömyyttä ja turhautumista.
ADAMUS: Hyvä. Ja millaisia ne olivat? Kuulostaa kuin kolmelta sukulaiselta. (Naurua)
JOSHUA: Ne olivat turhauttavia, mutta myös hyviä.
ADAMUS: Kyllä. Liikuttiko se juttuja esiin ja lävitse?
JOSHUA: Joo, kumpaakin.
ADAMUS: Hyvä. Miten käsittelit niitä? Kun näitä tuli pintaan, mitä teit?
JOSHUA: Räjähdin.
ADAMUS: Hyvä! Hyvä. Hyvä. Hän räjähti. Se on hyvä asia. Jollekin?
JOSHUA: Kyllä.
ADAMUS: Aa, ei niin hyvä, ellet antanut hänelle etukäteisvarotusta tai paljon rahaa jälkikäteen. (Vähän naurua)
LINDA: Olet aika hillitty kaveri. Miltä räjähtäminen näytti?
JOSHUA: Vähän sotkuiselta.
ADAMUS: Joo. Äänekkäältä?
JOSHUA: Äänekkäältä myös.
ADAMUS: Hyvä, hyvä. Hyvä. Paljon hulluja ajatuksia kuukauden aikana?
JOSHUA: Ei kovin paljon.
ADAMUS: Aha. Odota tätä kuuta. (Naurua) Hyvä. Erittäin rehellistä. Arvostan sitä. Arvostan sitä. Hyvä.
Seuraava. Millainen kuukausi oli? (Nainen huokaa syvään) Ai, okei.
GABRIELA: Ei erilainen.
ADAMUS: Ei erilainen.
GABRIELA: Ei, kun mainitsit sen, ajattelin ensimmäisenä: "Ai, kivasti istutettu."
ADAMUS: Mm hmm.
GARRIELA: Joo. Eikä se eronnut kovasti muusta kuukaudesta.
ADAMUS: Millaista muu kuukausi oli?
GABRIELA: Intensiivistä!
ADAMUS: Aha. (Nainen nauraa) Intensiivistä intensiivisen päälle. Hyvä. Hyvä. Miltä sinusta tuntuu nyt fyysisesti?
GABRIELA: Hyvältä.
ADAMUS: Hyvältä. Henkisesti?
GABRIELA: Vähän väsyneeltä.
ADAMUS: Väsyneeltä.
GABRIELA: Joo.
ADAMUS: Kyllä. Hyvä. Ja pitäisikin.
GABRIELA: Miksi?
ADAMUS: Koska intensiivisyys vaikuttaa kehoon, se vaikuttaa ehdottomasti mieleen. Olet tällä eri ympäristössä. Käyt läpi paljon taloudenhoitoa, uudelleenjärjestelyä.
GABRIELA: Joo, se on totta.
ADAMUS: Mutta se tekee sinusta väsyneen. Joskus "väsynyt" on hyvä. Tiedän, etteivät ihmiset pidä väsymyksestä, mutta mikä väsymyksen arvo on? (Joku vastaa "sinä nukut!") Se saa teidät ulos mielestä. Silloin kun olette todella väsynyt, mieli ei tee tyypillistä "jäljittämistään". Olette enemmän tuntemisessa ollessanne väsyneitä. Hyvä. Vielä muutama.
KARI: No, sunnuntaina tyttäreni ja hänen ystävänsä tulivat käymään ja auttoivat minua järjestämään asuntoni uudelleen. Olin jo tehnyt sitä pitkän aikaa. Ystäväni Joanie täällä oli tehnyt työtä kanssani ja jatkamme työskentelemistä tämän hämmästyttävän energian kanssa. Muutimme makuuhuonettani. Heitimme sängyn pois. Laitoimme tilalle kauniin vuodesohvan. Muutimme ja teimme kauniin kotitoimiston.
ADAMUS: Hyvä.
KARI: Niin että teemme työtä yhdessä ihmisten auttamiseksi elämään pidempään, olemaan terveempiä, onnellisempia ja varakkaampia. Ja se on tavoitteemme. Tunnen, että se on jumalainen tehtäväni.
ADAMUS: Hyvä. Unohtakaa tavoite.
KARI: Joo.
ADAMUS: Tavoitteet ovat syvältä.
KARI: Joo, olen saamaa mieltä.
ADAMUS: Ne oikeasti ovat.
KARI: Väärä sana. Väärä sana, olen samaa mieltä. Olen samaa mieltä.
ADAMUS: Mene vain intohimon mukaan. Mene intohimon mukaan.
KARI: Kyllä.
ADAMUS: Kyllä, ehdottomasti. Hyvä.
KARI: Kaunista.
ADAMUS: Siis kirjaimellista talon siivoamista, uudelleenjärjestelyä, mikä on tavallisesti merkki myös siitä, että jotain tapahtuu sisällä.
KARI: Aivan.
ADAMUS: Miltä sinusta tuntuu juuri nyt?
KARI: Voi, olen innoissani. Ja minulla on kaikenlaista energiaa …
ADAMUS: Fyysisesti?
KARI: Fyysisesti.
ADAMUS: Hyvä.
KARI: Joo. En pysty nukkumaan kovin hyvin. Minä vain menen, menen, menen.
ADAMUS: Aha! Aha!
KARI: Olen siis ollut hyvin väsynyt. Nukuin pommiin tänä aamuna ja hädin tuskin ehdin tänne. Mutta joo, minä vain … minusta tuntuu upealta. Minusta tuntuu joka paikasta upealta.
ADAMUS: Hyvä. Hyvä. Vielä kaksi.
JOYCE: Öö, katsotaanpa.
ADAMUS: Vähän lämmintä. (Adamus ottaa viitan pois)
JOYCE: Vähän … miten sen … värähtelevää. Tekemällä liikaa, seuraamalla tytärtäni ja hänen lastaan. Enkä pysty sietämään ostoskeskuksia ja suurta määrää ihmisiä ja tyttäreni sanoo minulle koko ajan, mitä tehdä. (Hän kikatta) Olen vain niin …
ADAMUS: Millaista siis sinulla oli? Intensiivistä? Turhauttavaa? Ärsyttävää?
JOYCE: Intensiivistä, turhauttavaa, mutta sitten "mennään kotiin ja otetaan torkut".
ADAMUS: Kyllä. Sori, mutta …
JOYCE: Mennään kotiin ja otetaan tosi nopeat torkut. En kestä enää. (Hän kikattaa, kun Adamus tulee tuijottamaan häntä läheltä)
ADAMUS: Silmissäsi on enemmän henkeä.
JOYCE: Onko?
ADAMUS: Silmissäsi on enemmän elämää, ehdottomasti.
JOYCE: Voi, minusta tuntuu mahtavalta nyt.
ADAMUS: Kyllä, hyvä. Hyvä.
JOYCE: Joo. Asiat menevät hyvin.
ADAMUS: Erinomaista. Hyvä. Yksi vielä.
DORIS: On hyvä olla täällä. On ollut intensiiviset kaksi kuukautta. Tiesin, mitä halusin, tiesin, missä intohimoni oli, mutten hidastanut riittävästi maadoittaakseni sen. Ja pari viime viikkoa hidastin, otin sen kaiken omakseni ja sain selkeyttä, millaista minulla ei ole ollut koskaan ennen.
ADAMUS: Erinomaista.
DORIS: Joo.
ADAMUS: Erinomaista.
DORIS: Se on upea asia. Oli intensiivistä ja tullessani liian kiireiseksi hidastin vain, hengitin ja säilytin tasapainoni.
ADAMUS: Hyvä.
DORIS: Ja minulla on tällä hetkellä selkeyttä ihan hullunlailla.
ADAMUS: Hyvä, koska en istuttanut mitään noista energioista. Ne olivat hyvin todellisia. Halusin antaa kaikille varoituksen niistä, jotta voisitte tietää etukäteen, mitä oli tulossa. Mutta selkeyttä kyllä istutin.
DORIS: Kiitos.
ADAMUS: Hyvä. Joo. Hyvä. Selkeys, miten upea asia. Saada selkeyttä, ymmärrystä. Vielä yksi.
LINDA: Vielä yksi?
ADAMUS: Vielä yksi. Mary, millainen kuukausi oli?
MARY: Se oli erinomainen.
ADAMUS: Hyvä.
MARY: Menin tuosta viikosta läpi edes tietämättä minkään olevan erilaista. Mutta heti sen jälkeen vaikutti siltä, että energia oli intensiivisempää, ja loin jotain sen jälkeen.
ADAMUS: Hyvä.
MARY: Ja käsitin, että se on intohimoni. Vain luominen.
ADAMUS: Mahtavaa. Mitä loit?
MARY: Loin ryhmän, joka tapaa yhdessä ja erikseen.
ADAMUS: Kyllä. Todellisia ihmisiä vai kuvitteellisia?
MARY: Ei, todellisia ihmisiä. Todellisia ihmisiä. (Vähän naurua)
ADAMUS: Ei shaumbrasta koskaan tiedä. Se on hyvä. Voi olla ryhmä, missä on mielikuvitusihmisiä, ja joskus se on hauskempaa ja he lähtevät ajoissa. (Naurua)
MARY: Ja etenen myös uusissa nettisivuissani ja monissa asioissa.
ADAMUS: Hyvä. Hyvä.
MARY: Joo.
ADAMUS: Erinomaista.
MARY: Kiitos.
ADAMUS: Niin kiitos.
Tuli siis paljon intensiivisiä energioita. Halusin puhua teille niistä, jotta ymmärsitte etukäteen, valmistauduitte vähän.
Energiavaikutukset maahan
Nämä energiat joita nyt tuli maapallolle, imetään - imetään kuin sieni imee vettä - maahan, imetään ihmisiin. Useimmat ihmiset eivät todellakaan huomanneet mitään valtavasti tavallisuudesta poikkeavaa tuona aikana. Te luultavasti - te, shaumbrat ympäri maailmaa - huomasitte enemmän, koska olette nyt herkempiä energioille.
Näitä energioita imetään tällä hetkellä. Kesäkuun pitäisi olla hyvin mielenkiintoinen kuukausi - ei välttämättä teille. Sanoisin, että kesäkuu on suhteellisen tyyni kuukausi tai virtaava kuukausi teille. Ei lainkaan tylsä, vaan virtaava kuukausi. Muulle maailmalle? Se alkaa tuntea tuon intensiivisyyden. Ja otetaan mukaan yhdistelmä auringon ja astrologisia tapahtumia, kesän kuumuus - vain kuumuus, unohtakaa kaikki nämä huuhaaenergiat, pelkkä kesän kuumuus - ja kummallinen säätila - hyvin, hyvin kummallinen säätila - ja se vaikuttaa ihmisiin. Se iskee heillä ensin kehoon, koska tulevat energiat palvelevat kaunista tarkoitusta.
Ensinnäkin ne tukevat tai edistävät fyysistä muutosta ihmisen mallissa - Adam Kadmon kehossa - ja muuttavat DNA:ta, biologista rakennetta ja erottavat tai vetävät irti näitä atlantislaisia yhdenmukaisuusenergioita, jotka ovat olleet hyvin osana biologiaa. Erityisesti niillä jotka ovat valmiita eikä heitä itse asiassa ole monia - kummallinen laite (hän katsoo uutta tuuletinta näyttämöalueella) - mutta niillä jotka ovat valmiita, nämä energiat menevät biologiaan ja alkavat vetää heitä pois perheen perinnöllisistä ominaisuuksista, esi-isien karmasta ja he huomaavat sen ensin kehossaan.
Hyvin usein te, shaumbra, katsotte peiliin, pohditte kehoanne ja se on oikeasti vain tavallaan esi-isienne sivutuote. Ei oikeasti kovinkaan paljon teidän valitsemanne, paitsi ne varusteet jotka laitatte sen päälle tai se tapa, jolla puette sen. Mutta kehonne - fyysinen kehonne - on yksinkertaisesti hemmetin esi-isienne sivutuote. Joo. Hyvässä tai pahassa. Nyt nämä energiat joita tulee, vetävät valmiina olevat ulos siitä, saavat teidät ulos koko esi-isähommasta.
Jotkut ymmärtävät väärin sanat, joita käytän. He luulevat, että kyse on perhevastaisuudesta. Perheet ovat upeita - kunhan ei omaksuta niitä karmallisesti. Kuhan ette hävitä lotossa ja päädytä tiettyihin ominaisuuksiin. Tämä keho … (hän osoittaa johonkuhun) Ei, tämä keho … (hän osoittaa Sartiin sen sijaan) Tämän kehon pitäisi olla ja se voi olla sivutuote omasta intohimostanne, sielustanne ja omasta valinnastanne. Mitä sanon tällä? Sanon, että näiden intensiivisten energioiden tulemisen myötä voitte transformoida kehonne, jos niin valitsette - ulkonäkönne. Voitte alkaa transformoida jotain ominaisuuksia.
Jos ette kuitenkaan valitse sitä, sitä ei luultavasti tapahdu yhtä paljon. Mutta jos sanotte: "Hei, tämä on minun kehoni, se ei enää kuulu tälle sukulinjalle. Tämä on minun elämäni, se ei ole vain menneen elämän aspektieni sivutuote. Tämä on minun mieleni, se ei ole vain hypnoottisen ohjelmoinnin sivutuote. Minä olen mitä olen." Sitten alatte kirjaimellisesti transformoida kehoanne, mieltänne, identiteettiänne.
Puhuimme nimistä. Monet teistä - jotkut teistä - ovat muuttaneet nimensä. Se on täysin ymmärrettävää, koska tuon toisen nimen tavallisesti vanhempanne antoivat teille. Tarkoitan, katsokaa nimeänne. Olisitteko kutsuneet itseänne niin? Luultavasti ette. Ei niin, että nimenne on huono, vaan luultavasti ette vain olisi kutsuneet itseänne niin.
Aloitatte siis koko tämän transformaation. Energioita joita tuli viime kuussa - valtavia - kutsuisin eroamisenergioiksi. Eroamisenergioiksi.
Eroamisenergiat
No niin, sanomisissani tänään näyttää olevan ristiriita - jos pysytte hereillä koko ajan - koska myöhemmin sanotte: "Mutta sanoit juuri, että kyse oli eroamisesta, ja nyt sanot, että kyse on integroitumisesta. Kumpaa se on?" Se on kumpaakin. Kumpaakin. Miksi? Usein silloin kun vastakkaiset energiat, jotka on synnyttänyt pirstoutunut tietoisuus - useimmiten pirstoutunut mielen ajattelu, mutta joskus tietoisuus … Hän haluaa istua (viitaten Cauldreen Adamus istuutuu hetkeksi) Ne tuodaan yhteen samassa astiassa. (Adamus nousee taas)
LINDA: Kiva.
ADAMUS: Minähän istuin! (Naurua) Ne tuodaan yhteen samassa astiassa, samassa kehossa. Mielenne voi olla hyvin vastakkaisia energioita. Ne ovat melkein sulautuneet tai linkittyneet yhteen, vaikka ne ovat vastakkaisia. Ominaisuudet - halunne versus se, mitä elämäänne ilmentyy - voivat olla hyvin vastakkaisia tai hyvin erilaisia.
Hämmästyttävää on se, että ihmiset ovat kyenneet tekemään tämän. Tarttumaan käsitteisiin ja energiaan täällä, tarttumaan rakenteisiin ja ajatuksiin tuolla - yksinkertaisessa muodossaan täysin vastakkaisilta vaikuttavia muotoja - ja olette kyenneet tuomaan nämä sisään, pyörittämään ne kaikki yhteen, tiivistämään ne yhteen ja sulauttamaan ne yhteen eivätkä ne välttämättä kuulu perimmiltään yhteen.
Käytte nyt läpi eroamiskohdan. Eroamisen asioista jotka eivät palvele teitä enää, käsitteistä jotka todellisuudessa olivat menneisyydessä - eivät välttämättä teidän enää - ilmentyminä, jotka ehdottomasti eivät ole teidän. Jotkut ilmentymistä, jotkut asioista joita tapahtuu elämässänne juuri nyt, johtuvat vain vanhoista rutiineista ja malleista, jotka aloitettiin kauan sitten. Ne laitettiin automaattiohjaukselle ja ne jatkuvat. Niiden esittäminen jatkuu. Ne tuottavat jatkuvasti samoja tuloksia, vaikka mielenne, uskomuksenne ja tietoisuutenne sanoo: "Ei, haluan jotain erilaista."
Olette siis kutsuneet näitä hämmästyttäviä ja massiivisia energioita, sanoneet periaatteessa: "Tarvitsen jotain vetääkseni tämän kaman erilleen. Hajottaakseni sen." Ja tosiasia on, että hyvin monet teistä tekivät sen sujuvasti. Hyvin monet teistä tekivät sen ilman massiivisia kehokipuja, koska se yleensä ensin tapahtuu - massiivisia kehokipuja tänä aikana - koska tunnette asiat ensin kehossanne. Kun vanhoja rakenteita puretaan, tunnette kipua ja särkyä. Selkärangassa, hartioissa, päässä - tällaisia asioita.
Hyvä uutinen on, että pystyitte hengittämään siitä läpi. Ette kaikki menneet mieleen sen osalta. Ette menneet paniikkiin sen vuoksi. Ja nytkin istuessamme täällä on valtava määrä jatkuvaa transformaatiota kehossanne.
Ja toin esiin esi-isäkarmanne. Se on yksi suurista ongelmista, yksi suurista liimoista mikä teillä on kehoonne, yksi asioista joka sitoo teidät siihen. Kyse ei ole siitä, että esi-isillä oli huonot geenit tai huonot ominaisuudet, vaikka sairauspiirteitä on kudottuna mukaan siihen kaikkeen. Kyse ei ole siitä, että se oli huono asia - se ei vain ole teidän. Ei vain ole teidän.
Ja kysymys kuuluu: "Mikä on?" Kysymykseni teille tässä - sanotaan, että keho voidaan transformoida - on, mitä valitsette. Mitä haluatte? No, ensin pitäisi vapautua näistä esi-isien sairauksista - sydänsairaus, diabetes, syöpä. Hyvin monet näistä asioista virtaavat sisään sukulinjanne kautta, virtaavat suoraan kehoonne. Kehonne on tällä hetkellä täynnä potentiaalisia sairauksia, jotka ovat virranneet läpi.
Eikä kyse ole vain sairaudesta - myös sairauden juuri tulee myös. Mikä aiheuttaa syöpää? (Joku sanoo "viha") Viha. Siis viha aloittaa prosessin ja sitten syöpäenergia virtaa läpi, se menee esi-isäkarmaan, vereenne, DNA:hanne ja se on siellä. Se ei ole oikeasti teidän. Se ei kuulu teille. Myös hyvin monet muut asiat.
Ja nyt, juuri nyt - tarkoitan juuri nyt tällä upealla hetkellä - on upea aika päästää niistä irti. Ne eivät ole oikeasti teidän.
Sellaiset asiat kuin ikääntyminen, tietysti. Kaikki haluavat olla nuorempia. Mutta myös ikääntymisen ominaisuudet. Voitte kartoittaa, miten pitkään esi-isänne ovat eläneet tai milloin he kuolivat. Se ei todellakaan kuulu teille enää. (Linda antaa hänelle juoman) Kiitos. Sekään ei kuulu teille enää, joten voitte päästää siitä irti. Merkitseekö tämä, että teistä tulee yhtäkkiä nuorempi? Öö, kenties. Mahdollisesti. Alatte käyttäytyä vähän nuoremmin, kenties teillä ei ole kellon tikittämisen kuorikerrosta "Äitini eli vain 74-vuotiaaksi, isäni kuoli ollessaan 58." Niinpä tunnette kellon tikittävän sisällänne. No, se tikittää. Se on ohjelmoitu sinne. Päästätte siitä irti. Se ei välttämättä merkitse, että nuorrutte, mutta te ette ole enää jonkun toisen biologisen kuolemakellon varassa.
Toiset ominaisuudet, fyysiset ominaisuutenne. Painon kantaminen voi hyvinkin olla jotain esi-isiltänne. Peritte siis sen. Tuotte sen sisään.
Rakkaat ystäväni, tämä energia joka juuri tuli, on täällä tukemassa teitä rakastavassa eroamisessa asioista, jotka eivät ole teidän. Ja arvatkaapa mitä? Ette voi tehdä tätä mielestänne. Olette yrittäneet. Se ei toimi. Olette yrittäneet sanoa: "Pakotan itseni muuttumaan näillä tavoilla. Pakotan itseni hoikentumaan, nuortumaan." Se ei toimi. Se on erittäin älyllistä. Mieli ei pysty stimuloimaan riittävästi energiaa sen onnistumiseksi.
Energiaa tulee intohimosta ja selkeydestä. Mieli voi ajatella kaikkea mitä haluaa, mutta se ei koskaan saa teitä laihtumaan 5, 10, 15 kiloa. Itse asiassa, täysin päinvastoin. Huijaatte itseänne - mielenne huijaa teitä - lyhyeksi ajaksi ja ajattelette laihtuvanne ja menette ehkä vaa'alle. Arvatkaapa mitä? Koko ajan teillä on tämä toinen energia työssä, se on rakentunut - energia mikä ei ole oikeasti teidän - ja se laittaa jo takaisin noita kiloja ja vielä lisää. Vielä lisää. Huomaatteko sen, kun aloitatte dieetin? Heti kun lopetatte sen, saatte vielä lisää painoa.
Jos hengitätte niitä sisään, jos luotatte itseenne, jos voitte nauttia elämästä ja lakata huolehtimasta asioista, nämä energiat joita juuri tuli, tukevat päästämisessä irti monista, monista, monista vanhoista järjestelmistä, kurjista järjestelmistä, asioista jotka eivät oikeasti olleet teidän. Ne tulevat seuraavaksi mieleen ja huomaatte sitä enemmän kesäkuussa. Nämä imevät sitä sisään.
Se alkaa mennä mielen rakenteisiin. Ei vain uskomusjärjestelmiin, vaan siihen tapaan jolla mieli toimii ja prosessoi energiaa ja tuottaa ajatuksianne.
Miten monet ajatuksistanne eivät ole teidän? Arvatkaa. (Yleisö antaa eri vastauksia) Jossain 90 ja 95 prosentin välillä ajatukset eivät ole oikeasti teidän. Eivät ole oikeasti teidän. Niitä tulee aspekteista. Niitä tulee massatietoisuudesta. Niitä tulee vieressänne istuvalta ihmiseltä. Niitä tulee mielen historiatallennuksista tai muistipankeista. Ja kun sanon mielen muistipankeista, ne eivät ole oikeasti teidän. Eivät ole oikeasti teidän. Se on eroamista.
Eroamista. Miksi? Koska nuo mielen ajatukset jotka on varastoituna sinne - erityisesti uskomusjärjestelmät, pelot, huolet, tällaiset asiat - kehittyivät enimmäkseen - niiden perusta - ollessanne hyvin pieni tai myös toisissa elämissä. Ne kehittyivät edellisessä elämässä, vaikka se olisi ollut samassa biologisessa jaksossa, missä olette nyt. Toisin sanoen, olitte 10-, 20-, 30-vuotias - sillä ei ole merkitystä. Se oli eri elämä. Se oli eri elämä. Todellakin oli eikä se ole välttämättä teidän.
Nämä eroamisenergiat tulevat siis edistämään sen kaiken poistamista. Mitä voitte tehdä? No, parasta on katsella hyvää elokuvaa ja nauraa. Parasta on olla huolehtimatta siitä, koska te kutsuitte niitä tänne. Pyysitte näitä intensiivisiä energioita ja niiden on oltava intensiivisiä onnistuakseen tällaisessa asiassa. Kutsuitte niitä tänne.
Teidän ei tarvitse tehdä mitään, oikeasti, paitsi vähän hengitellä, vähän muistella valintojanne, vähän palata siihen syyhyn, miksi olette tällä planeetalla, siihen ydinkysymykseen, minkä esitän: haluatko jäädä vai haluatko lähteä? Missä musiikki on? (Adamus naureskelee viitaten aiemman shoudin videokertaukseen)
Siis tässä kuussa panette sitä merkille enemmän mielessä. Mutta kuten joillakin teistä, se voi olla iloista menoa. Sen ei tarvitse olla vanhaa tapaa tehdä se - käyden läpi hermoromahduksen. Jotkut tekevät sen. Jotkut tekevät.
Sanoisin, että jokin osa teissä, todellinen ydinolemuksenne periaatteessa sanoi: "En vältä!" Useimmat teistä itse asiassa sanoivat sen: "En välitä, mitä se vaatii. Haluan vain, että se tehdään. En välitä, mitä vaatii päästä tästä mallista, vanhasta ihmisprosessista." Ja minä ymmärrän - voi, todella ymmärrän - oltuani lukittuna kristalliin … Olenko kertonut teille tuota tarinaa? (Vähän naurua) Haluaisitteko kuulla sen taas? Jotkut … on muutamia, jotka eivät ole kuulleet tuota tarinaa. Olette kuulleet sen kahdesti, kyllä.
Ymmärrän siis todella. Ja sitten yritätte iskeä nyrkillä tienne ulos. Yritätte uskoa tienne ulos. Yritätte juonitella tienne ulos, valehdella tienne ulos - kaikkea mitä se vaatii - kunnes lopulta päästätte irti ja sanotte: "En välitä." Sitten energioita voi tulla ja sitten ne itse asiassa tekevät sen puolestanne. Voitte ratsastaa tällä uskomattomalla eroamisaallolla.
Mutta miksi eroaminen? Ettekö ole käyneet jo riittävästi sitä läpi? Ei. Miksi eroaminen juuri nyt?
Tietysti se irrottaa joitain asioita, joissa olette olleet jumissa. Se irrottaa energioita, joiden ei oikeasti pitäisi olla enää yhdessä - uskomusjärjestelmissänne, biologiassanne, esi-isäkarmassanne, suhteissanne menneiden elämienne kanssa ja kaikkea muuta - se irrottaa sen. Mutta mitä se oikeasti tekee? (Joku sanoo "vapauttaa meidät?") Vapaus. Ehdottomasti, ehdottomasti. Vapauttaa sen. Vapauttaa teidät. Ja ettekö sitä ole pyytäneet? (Yleisö on samaa mieltä)
Vapaus. Vapaus menneisyydestä. Vapaus massatietoisuudesta. Vapaus vanhoista ideoista. Vapaus vanhoista malleista. Olette oikeasti pyytäneet vapautta. Vapautta itsellenne.
Voi, miten moni teistä haluaakaan vain huutaa - kirjaimellisesti tai kuvaannollisesti. Miten moni haluaa nousta korkeuksiin, haluaa murtautua vapaaksi. Voitte melkein tuntea sen. Olette melkein perillä. Se on kuin: "Voi, vain tuo viime työntö ja olen ulkona". Ja tuo viime työntö olivat nämä tulevat energiat. Ja ne todella vapauttavat teidät. Ne laittavat jotkut ihmiset ulos ja matalaksi. Jotkut jotka eivät ole mukana kuten te. Todella, todella. Jotkut ihmiset, erityisesti jotka ovat täynnä makyoa.
Mitä makyo on? (Yleisö vastaa "hevonpaskaa") Näettekö, minun ei tarvitse sanoa sitä enää. Makyo on henkisiä häiriötekijöitä. Makyo … se tulee, kun heräämisprosessi alkaa. Juuri kun teistä tuntuu oikein hyvältä, aiotte tehdä tätä heräämistä, aiotte olla henkinen, silloin makyoa todella tulee mukaan. Tarkoitan lapioittain makyoa. Olette kaikki nähneet sen. Olette kaikki tehneet sitä. Olette kaikki kokeneet sen. Mutta tuota makyoa tulee mukaan ja kaikki nämä eroamisenergiat vetävät makyon ulos.
On paljon ihmisiä, jotka ovat investoineet makyoon. Todella investoineet makyoon. Tarkoitan kirjaimellisesti bisneksenä. Mayko-bisnekseen, henkiseen makyo-bisnekseen, henkisiin makyo-kirjoihin. He ovat todella investoineet makyoonsa, joten heidän on todella vaikeaa päästää irti. Annan teille kaikille suuren ansion siitä, että olette ensinnäkin ymmärtäneet, mitä makyo on, ja sitten päästäneet siitä irti. Päässeet omaan itseenne.
Nämä energiat ovat siis hämmästyttävä asia. Mutta niissä on kyse eroamisesta. Miksi? Koska erillisyys antaa teille vapauden. Erillisyys vapauttaa paljon energiaa. Vapauttaa valtavan määrän energiaa.
Kuvitelkaa, että menette mielisairaalaan, avaatte kaikki ovet ja päästätte kaikki ulos. (Naurua) Se on parempi mielisairaalalle. Ei vaadita niin paljon paikan pyörittämiseen. Kaikki ovat poissa. Ja olennot jotka olivat siellä, eivät olleet alun alkaenkaan teidän. Kenties voitte muuttaa mielisairaalan nyt todelliseksi henkiseksi keskukseksi. Se on ollut hullujenhuone. Siellä oli kaikki lukittuna sisään. Mutta oikeasti he olivat lukinneet teidät, kunnes toitte pääavaimen ja sanoitte: "Aion päästää ne kaikki ulos. En pysty käsittelemään niitä enää. En pysty hallitsemaan niitä. Ne eivät tule yhtään paremmaksi. Ne tulevat huonommaksi ja sen lisäksi olen tässä paikassa itse."
Niinpä astutte sisään, käännätte avaimesta, päästätte ne ulos ja vapautatte valtavan määrän energiaa. Ja sitten kun ne ovat ulkona, niiden tila itse asiassa paranee. Sitten kun ne ovat ulkona, teidät vapautetaan vastuusta ja velvollisuudesta yrittää käsitellä mielipuolia. Ettekä te voi, te ette voi kohdella itseänne niin.
On siis valtavaa ihmetyksen aikaa, ehdottoman ihmetyksen.
Kesäkuussa tunnette sen enemmän mielen mallien uusimisessa. Se tulee sisään, se siivoaa ulos paljon vanhoja asioita, jotka eivät oikeasti kuulu teille. Talonsiivousta - kirjaimellisesti uudelleenjärjestelyn kautta. Se muuttaa myös tapaa, jolla mieli ottaa energioita sisään ja käyttää prosessointiin. Suuri tekijä on se, mistä olemme puhuneet kaksi viime kuukautta: mielen ja luovuuden yhteensulauttaminen tai saattaminen takaisin harmoniaan.
Mieli on ollut mielipuoli, mikä on lukittu säiliöön. Päästätte sen ulos ja havaitsette, ettei se ole oikeasti lainkaan mielipuoli. Mielipuolista oli laittaa se säiliöön, tähän mielisairaalaan. Päästätte sen ulos ja nyt se voi "seurustella" luovuuden, uskomattoman luovuuden kanssa, mikä on syvällistä - ja puhun siitä hetken kuluttua. Ja puhun siitä, mitä tehdä sen maadoittamiseksi oikeasti.
Uusia ideoita. Ideoita joita tulee aivoistanne, itsestänne, niin suuria ja niin dynaamisia, joita pidätte hulluina. Pidättelette joitain asioita, joita alatte käsittää. Sanotte: "En voi puhua ihmisille tästä. He luulevat minua kahjoksi." Ja kun teette sen, olen paikalla sanomassa: "Ei. Puhu, sano. Kakaise nuo ideat ulos! Puhu ne! Tee ne!" Miksi? No, jos ette tee sitä, olette todella pettynyt itseenne ja palaatte takaisin mielisairaalaan. Jos ette tee sitä, maailma ei hyödy näistä suurista oivalluksista.
Tämä kuukausi on siis hyvin, hyvin mielenkiintoinen mielen näkökulmasta. Muu maailma menee helvettiin, mutta te ratsastatte aallolla.
Mistä puheen ollen - tuotko todella näitä asioita?! (Viitaten Sartin viikinkimiekkaan) Tuotko todella näitä pyhiin kokoontumisiimme?!
SART: Jep. (Naurua)
ADAMUS: Joo! Ja mitä tämä symboloi? (Yleisö antaa eri vastauksia) Mitä tämä symboloi? Erottamista! (Adamus "lyö" jotain sillä)
SART: Erottamista!
ADAMUS: Erottamista. Tiesit sen. Hyvä. Erottamista. Kiitos. Kiitos.
SART: Ole hyvä.
ADAMUS: Se on avain. Käytätte sitä lukon rikkomiseen hullujenhuoneessa. Seuraavaksi.
SART: Pääsin ulos kristallistani!
ADAMUS: Seuraavaksi, rakas shaumbra. Vedetäänpä syvään henkeä, kun tarkistan kellon. Varmistan, että meillä on riittävästi aikaa kaikkeen tähän informaatioon.
Merabh
Seuraavaksi. Olen puhunut pari kuukautta, olen puhunut joissain kokoontumisissamme merabh'sta. Linda, kirjoittaisitko sen taululle. Merabh.
LNDA: Miten haluat kirjoitettavan sen?
ADAMUS: Samalla tavalla kuin viimeksi.
LINDA: En tiedä!
ADAMUS: (Naureskellen) M-e-r-a … hups. M-e-r-a-b-h. Merabh.
Mitä merabh merkitsee? Se merkitsee itse asiassa jollain muinaiskielellä kirjaimellisesti kokoamista/kokonaisuutta, yhteen tuomista. Yhteen tuomista. Kokoamista. Ja siksi sanon, että se on vähän ristiriitaista, koska puhun eroamisesta ja nyt puhun kokoamisesta. Mutta ollakseen kokonainen täytyy olla erillään. (Vähän naurua) Toisin sanoen erotella, seuloa, irrottaa, kumota tiettyjen voimien luonnoton yhdistäminen.
On luonnotonta, että kehonne perustuu johonkuhun toiseen, joka on ollut kauan kuolleena.
On luonnotonta, että on ajatuksia, jotka ovat kiinteytyneitä ja ansassa eivätkä virtaavia.
On luonnotonta, ettei tiedä kuka helvetissä olet. Se on erittäin luonnotonta.
On luonnotonta, ettei oikeasti ymmärrä, miten ylipäätään pääsit tänne ja miten pääset ulos.
Nämä ovat luonnottomia asioita. Erittäin kummallisia ja luonnottomia. Minun on usein kysyttävä itseltäni, miksi valitsette niin luonnottomia asioita, mutta luultavasti, koska olette shaumbra … ja ihminen.
Merabh merkitsee kokonaisuutta.
Sitten kun energiat jotka ovat olleet sidottuna yhteen, liimattuna ja sulautuneena yhteen, revitään erilleen tai vapautetaan, voitte palata taas kokonaisuuteen, mikä on merabh. Määritelmäni tai kokemukseni merabh'sta on työskennellä kanssanne ja sanoa: "Jos vain annatte sen tapahtua. Otatte kolme minuuttia. Onko se liikaa valaistumiseenne?" Jos vain otatte kolme minuuttia ja hengittelette vähän. Kolme minuuttia kuunnelleen jotain kivaa musiikkia.
Aa! Kiitos, rakkaani. (Puhuen lapselle, joka toi lautasellisen ruokaa äidilleen) Et sitten tuonut lautasta Adamus-sedälle?! (Vähän naurua) Nimittäin myös meidän haamujen on syötävä aina silloin tällöin. (Adamus naureskelee) Ihana lapsi. (Lisää naurua)
Merabh. Kolme minuuttia tietoisuuden muuttamiseen, sen tavan muuttamiseen millä vedätte puoleenne energioita, jonkin muuttamiseen kehossanne, jonkin mielessänne, jonkin hengessänne. Kolme minuuttia vain hengen vetämiseen syvään, ajattelematta asiaa. Ja lakata taistelemasta sen kanssa. Lakata yrittämästä käyttää mielen rakenteita pääsemiseksi ulos mielen rakenteista. Se ei nimittäin koskaan toimi. Se ei koskaan toimi.
Siis kolme minuuttia sanoakseen: "Teen merabh'n ja annan energioiden muuttua ja minä vain istun. Lupaan, rakas Jumala, etten sählää minkään kanssa tämän kallisarvoisen ja pyhän kolmen minuutin aikana. En hoe mantraa. En sytytä suitsuketta. En hämmennä itseäni makyolla. En tee mitään - edes yritä mennä sisääni. Vain hengitän ja annan olla." Tätä on merabh.
Olemme tehneet sen kursseilla viime aikoina musiikin säestämänä. Sen voi tehdä ilman musiikkia. Musiikki on tavallaan kiva asia. Se vie ajatukset vähän muualle. Kyse ei ole minkään toistamisesta, affirmaatiosta. Kyse ei ole yrityksestä istuttaa uusia älyllisiä käsitteitä vanhoihin älyllisiin käsitteisiin, koska silloin päädytte vain joukkoon roskaa. Kyse on sanomisesta: "Olen luonnollinen olento ja päästän irti luonnottomista tavoistani."
Tehdäänpä siis merabh nyt. Mitä teemme sillä? Tehdään siitä vain muuttumista. Tehdään siitä näiden uskomattomien ja hämmästyttävien energioiden - jotka ovat tulleet sisään ja jotka ovat edelleen täällä - käyttämistä, sallimista edistämään tätä muutosta, tätä eroamista. Ja siinä on kaikki. Ette edes ajattele sitä.
Vetäkää syvään henkeä ja "Voi! Ne ovat täällä."
Ja rakas John, soittaisitko sitä musiikkia, mikä soi tauon aikana, sitä mitä ei kuultu täällä, vaan muussa maailmassa.
Vedätte syvään henkeä. Tämä on merabh. Vaivaton muutos. Sujuva.
Vedätte syvään henkeä, vähän musiikkia taustalla vain pelkäksi viihdykkeeksi ja viemään ajatukset muualle ja sanotte: "Minä olen …" (Yleisö sanoo "minä olen") Ei, minun piti sanoa lauseeni loppuun. (Naurua)
[Musiikki alkaa: "Confession", Blue Stonen albumilta Breathe]
Ja sanotte: "Minä olen hetkessä. Minä olen luonnollinen. Minä olen luonnollinen. Minä olen henki. Minä olen mitä olen. Annan näiden energioiden palvella minua nyt. Annan niiden tulla tekemään sen, mitä olen yrittänyt tehdä pikkuaivoissani koko tämän ajan. Annan niiden tehdä sen, koska ne palvelevat minua."
Ette ano. Ette rukoile. Herranen aika, älä hyvä nainen liitä käsiäsi tuolla tavalla! Joku luulee sinun rukoilevan! (Adamus nauraa) Tiedän, mutta he luulevat sinun rukoilevan. Ette rukoile. Ei, nauratte vähän.
Vetäkää syvään henkeä ja tuntekaa. Oi, nämä energiat. Vauu! Mitä ne tekevät.
(Tauko)
Se on luonnollinen prosessi, rakkaat ystäväni. Täysin luonnollinen. Vain ihminen joka luottaa itseensä ja jumaluuteensa, voi ymmärtää, mitä sanon. Se on luonnollinen prosessi.
Se ei tule Jumalalta.
Se ei tule avaruusolennoilta.
Se ei tule Gaiasta. Se ei välitä.
Se on teidän.
EDITH: Mutta minä olen Jumala.
Et vanha Jumala. Merabh, merabh, merabh. (Heiluttaen Edithille)
Vetäkää syvään henkeä. Näettekö? Luonnollista. Vauu!
(Tauko)
Voi, lakatkaa meditoimasta ja vain nauttikaa musiikista. Naurakaa minulle, jos haluatte. Hah, hah, hah, hah, hah. (Hän naureskelee) Voi, vielä parempi, naurakaa jollekin toiselle. (Naurua)
Hyvä. Se oli merabh. Näettekö, miten yksinkertaista? Se on luonnollista. Se on luonnollista. Musiikki häipyy pois, te vedätte syvään henkeä.
Nyt mielenne ihmettelee, mitä juuri tapahtui: "Tapahtuiko mitään? Onko jokin merkki, salama, jotain?" Ei! Ei. Vain muutos. Vain palaaminen takaisin luonnolliseen tilaanne. Se on merabh.
Mirage
Seuraavaksi. Seuraavaksi jotain hyvin samanlaista. Se on merabh'n serkku. Haluaisin puhujakorokkeen, jos sopii. (Viitaten "nuottitelineeseen") Se saa oloni tuntumaan professorilta. Kyllä. Haluaisin saada sen.
Kyllä, seuraava on … Voi kyllä, tämä on erittäin hyvä. Seuraava … (vähän naurua) Ei saarnaaja, ei, vaan professori.
Seuraava on merabh'n serkku - serkku, koska se on myös vaivatonta. Se liukuu. Se on luonnollisessa muodossaan. Mutta tässä se on vähän erilaista, koska tämä on oikeastaan seremonia. Se on jonkin sellaisen tunnustamista ja maadoittamista, minkä koette kesäkuussa - ja istutin sen juuri teihin kaikkiin. (Adamus heilauttaa sormiaan ikään kuin tehden loitsun, ensin yleisölle sitten kameralle) Hmm. Vaikka olisitte internetissäkin, koette sen kesäkuussa.
Jotkut teistä ovat jo saaneet tämän hiljattain ja hyvin syvällisenä ja saatte paljon lisää. Ja kun näin tapahtuu, on tärkeää tehdä tämä harjoitus, mikä on merabh'n serkku ja mitä kutsun nimellä mirage. Mirage. Teille on tuttu sana "mirage". Mirage. Se on mirage.
Mikä mirage/kangastus on? No, luulette sen olevan harhakuva. Aa! Onko se oikeasti harhakuva, kun näette kangastuksen?
Tällainen mirage tulee ihmettelemisen määritelmästä. Kirjoittaisitko sen taululle? (Lindalle) Kyllä. Mirage. Kirjoitettuna tuntemallanne tavalla. Kyllä ja jos joku sanoo sen olevan kasino Las Vegasissa, pyydän häntä astumaan ulos ja haukkaamaan vähän ilmaa.
Mirage määritellään kirjaimellisesti … Ja pysyt siellä kirjoittamassa tämän määritelmän.
LINDA: Se näyttää "mi-rage". (Hän ääntää sen kuin "minun raivoni")
ADAMUS: (Naureskellen) Kyllä, saattaa olla. Saattaa olla. Aa, erittäin hyvä. Erittäin hyvä.
Mirage merkitsee "ihmetellä sisällä". Ihmetellä. Kirjoittaisitko tämän? Ei vaellella, vaan ihmetellä sisällä. Mirage merkitsee myös peiliä tai heijastusta. Mirage merkitsee sisäistä katsetta/katselua.
Vuosien saatossa se on liitetty ihmiseen, joka erämaassa ilman vettä "hallusinoi" ja näkee asioita. Mutta miragen alkuperäinen määritelmä oli itse asiassa kääntyminen sisäänpäin, sisäinen visio. Sisäinen visio.
Siis mirage-kokemus on upea. Se on seremonia. Emme voi välttämättä yrittää kokea sitä täällä. Sen on tultava sillä hetkellä, jolloin mielen ideasta tai ajatuksesta tai toiveikkaasta uskomuksesta alkaa yhtäkkiä tulla totta. Minäpä selitän. No, Tobias itse asiassa selitti monta vuotta sitten, kun hän puhui ah:sta*, ahaa-hetkestä.
*Katso: Ah-kieli ja Tobiaksen vastaava oppitunti (Ylösnousemus-sarja, oppitunti 4: Ahaa-kieli, 3.11.2001)
Olette luultavasti saaneet jonkin verran , luultavasti ette riittävästi. Saatte paljon lisää. Esimerkiksi silloin kun yhtäkkiä kuulette minun sanovan - tässä on esimerkki - "Minä olen mitä olen" ja te sanotte sanat "minä olen mitä olen" ja jokin syvällä sisällänne sanoo: "Mitä helvettiä se merkitsee?" Sitten aloitte tyypillisen mielen edestakaisen pallottelun foorumeillanne, mielen tauluillanne (Adamus naureskelee, leikkii sanoilla) ja puhutte siitä, mitä se merkitsee ja mikä oli "minä olen mitä olen" raamatullinen merkitys ja pitäisikö sen itse asiassa olla "minä olen mitä olen" vai "minä olen kuka olen"? Onko se "minä olen mitä olen joka minä olen kuka olen?" Ja te teette tätä! Ette välttämättä te - te teette sitä (katsoen kameraan).
Te … Kyllä, haluaisin tällaisen (viitaten puhujakorokkeeseen). Haluaisin, mutta kivemman. Sellaisen, mikä on vähän pysyvämpi ja haluaisin siitä vähän tukevamman, vähän pystyvämmän. Jotain mihin voin nojata. Ja haluaisin lapion tähän ja … (joku sanoo "ässän") (suom. huom. sama sana on lapio ja pata (maa)). Ja … joo, ässän ja Ranskan liljan. Kiitos.
LINDA: Minkä värisen haluat?
ADAMUS: No, purppuranpunaisen. (Naurua) Täytyikö sinun kysyä? Kyllä, haluaisin kivan korokkeen ja sen täytyy ehkä olla mittojen mukaan tehty. Ja sitten kultalehtiä siinä olisi kiva juttu. (Yleisö sanoo "ooo!") Joo. Kyllä, kyllä. Erittäin mukava. Kyllä. Ja haluaisin saada pienen tv-ruudun alle, minne kukaan muu ei voisi nähdä. Voisin nähdä itseni. (Naurua) Kyllä, hyvä.
Mirage on siis hetki, kun yhtäkkiä "minä olen mitä olen" ei enää ole vain sarja makyo-sanoja, vaan yhtäkkiä sanotte: "Tajuan sen. En enää ajattele sitä. Se on tässä. Se on saapunut perille. En vain sano sitä tehdäkseni vaikutuksen johonkuhun tai koska Adamus sanoi, että minun oli sanottava se. Ymmärrän, mitä …. Tajuan sen. Tajuan sen." Ta daa!
Tehkää mirage. Voi, tuo on mirage, mutta viekää se seuraavalle tasolle. Siinä maadoitatte sen. Siinä sytytätte kynttilöitä ja suitsukkeita, todella, ja sanotte: "Tämä on seremonian aika." Tobias ja minä emme ole kumpikaan koskaan olleet seremonioiden ihailijoita, koska on paljon makyo-seremonioita. Paljon. Kaikki pitivät seremonioita eivätkä tienneet, mistä helvetistä he pitivät seremonian. Ja tavallisesti seremoniassa oli kyse jostain, mitä ei ollut heidän sisällään. Siinä oli kyse jostain kaikkien muiden sisällä eikä se palvellut tarkoitusta. Se oli noidankehä.
Tuolla hetkellä yhtäkkiä tajuatte sen, yhtäkkiä tajuatte: "Tiedän nyt, miksi Adamus on puhunut esi-isäkarmasta niin paljon. Ei siksi, ettei hän pidä perheistä, vaan hän ei pidä perheiden energian muodostumisesta. Tajuan sen. Olen siis valmis päästämään irti perheestäni - en siksi, etten rakasta heitä, vaan itse asiassa siksi, että rakastan heitä."
Kun yhtäkkiä tajuatte sen eikä se ole enää vain ajatus, se on täällä (kehossa). Sanotte: "Ai! Voi, tajuan sen!" Se on nyt tunne ja aistimus. Se on uusi tietoisuus. Silloin teette miragen. Silloin pidätte mirage-seremonian.
Pysähdytte. Riippumatta siitä, mitä teette, pysähdytte - paitsi käyttäessänne kenties vessaa. Sytytätte kynttilän. Menette polvillenne. Teette jotain antaaksenne tunnustusta tuolle hetkelle. Miksi? Koska se maadoittaa sen, se vakiinnuttaa sen. Muuten on taipumusta saada tuollainen hetki, pienen valaistumisen ohikiitävä hetki, koska valaistuminen tulee pikkuannoksina. Miksi? Joku kysyi juuri, miksi se tulee vain pieninä annoksina? Muuten räjähtäisitte. Kyllä. Pum!
Niinpä usein niitä tulee nyt miellyttävinä annoksina, kivoina pikkuannoksina ja sitten kun totutte noihin pikkuvalaistumisiin, niistä alkaa tulla vähän suurempia ja vähän suurempia, kunnes olette yksi suuri kävelevä valaistuminen. (Sart sanoo "joooooo!") Joo. Tältä valaistuminen kuulostaa "jooooooooooo!" Itse asiassa se on aika hyvä. Joo, pidän siitä.
Pysähdytte siis hetkeksi maadoittamaan sen, koska muuten käy niin - ja teillä on ollut tämä kokemus - että teillä on yhtäkkiä tämä upea pikkukokemus ja sitten melko pian mietitte, epäilette ettekä luota. "No, mistä siinä kaikessa oli kyse? No, se vain tapahtui, mutta nyt minun on palattava paskamaailmaani." Ei! Silloin pysähdytte hetkeksi ja teette jotain - laulatte laulun, sytytätte kynttilän, syötte piparin, mitä tahansa se onkin. Se on teidän mirage-seremonianne.
Eikä mirage ole vain joku hallusinaatio. Muuten, hallusinaatiot ovat todellisia. Mirage sanoo: "Olen ihmetellyt sisällä. Olen saanut tuon ahaa-elämyksen. Tämä on elävää ylösnousemusta. Aion elää sen nyt. Se ei ole palaamista takaisin johonkin toiselle eetteritasolle. Se ei saa joitain vanhoja aspektejani ja rakenteitani tulemaan esiin ja kiduttamaan minua nyt", kuten teille on tapahtunut menneisyydessä. Saatte vähän valaistumista ja usein sitten nuo pahat aspektinne ovat tulleet esiin vainoamaan teitä ja sanoneet: "Keksit tämän" tai "Se ei ole todellista" tai "Olet vain kaheli" tai "Mene takaisin töihisi. Sinulla on asioita, jotka ovat tärkeitä. Huolehdi toisista ihmisistä. Olet hyvin itsekäs saadessasi näitä pieniä valaistumisia itsellesi".
Niinpä hyvin usein menneisyydessä tapahtui valaistumisenne, ahaa-elämyksenne, miragenne kanssa niin, että laitoitte sen takaisin tuohon itsepetoskoriin, eivätkä ne ole sitä. Mikään niistä ei koskaan ollut. Kenties ymmärsitte väärin sen itse omassa todellisuudessanne, mutta ne eivät ole koskaan olleet itsepetosta. Ne eivät ole olleet myöskään harhakuvia. Ne olivat pieniä läpimurtoja.
Kun tätä siis tapahtuu nyt - ja sanon tämän, koska koette tätä tässä kuussa. Käsityksiä joita teillä on älyllisessä tilassa, mutta joita ei ole koskaan todella tunnettu. Asioita joista sanotte: "No, se kuulostaa hyvältä", mutta sitä ei koskaan oikeasti koe.
Kun sanon jotain sellaista kuin "luovuuden ja mielen energian yhdistäminen", mieli tarkastelee sitä ja sanoo: "Ai, okei. Ihan sama. Aion joka tapauksessa olla ohjaksissa, joten sillä ei ole merkitystä." (Adamus naureskelee) Mutta silloin kun yhtäkkiä tajuatte sen ja tunnette, millaista se oikeasti on, saatte tuon "Voi hyvänen aika, Adamus on prinssi, hän on mestari (naurua), hän on mestari, on niin suopea." Mutta silloin kun teillä on tuo hetki ja sanotte: "Tajuan sen nyt, millaista on yhdistää mieli ja luovuus", se ei ole enää täällä (pää), se on täällä (sydän), se on mirage. Maadoittakaa se. Tasapainottakaa se. Pitäkää sille seremonia.
Miksi? Koska ensinnäkin se antaa tunnustusta sille. Antaa tunnustusta siitä teille. Älkää kutsuko kaikkia ystäviänne ja sanoko: "Tulkaa meille mirageen. (Naurua) Tarjoilemme valkoviiniä" Ei, ei, ei. Tämä on hyvin, hyvin henkilökohtainen juttu. Hyvin henkilökohtainen. Jo ennen kuin merkitsette sen päiväkirjan - te jotkut jotka pidätte päiväkirjaa - pitäkää seremonia, mirage.
Voi, sitten se kutsuu kirjaimellisesti seuraavan miragen ja seuraavan miragen ja seuraavan. Ne tuntevat olevansa tervetulleita tuohon "minä olen" -taloon. Ne tuntevat yhtäkkiä, että se on sopivaa ja luonnollista. Ja sitten saatte kaikki nämä … Voisitte alkaa laittaa jonoon kaikkia näitä ajatuksia ja ideoita, joita teillä on ollut valaistumisesta. Hah, hah, hah. Se oli hyvä vitsi.
Teillä ei ole aavistustakaan, mitä valaistuminen on, mikä on okei. Mieli ei voi ymmärtää valaistumista. Se yrittää. Voitte mahdollisesti tuntea sen vähän - tai sanan "ylösnousemus" - kun puhumme siitä, mutta periaatteessa se on iso kysymysmerkki. Se kuulostaa hyvältä, mutta totta puhuen, kun olemme olleet shaumbrojen parissa ympäri maailmaa, heillä ei ole aavistustakaan siitä, mitä valaistuminen on.
Kysykää heiltä: "Mitä valaistuminen on?" (Adamus näyttää hämmentynyttä naamaa) Öö. "Mitä on ylösnousemus?" "Kun kuolen ja menen ylös savupilvenä? Tapaan Jeesuksen?" Ei. Puhun täydellisestä integroitumisesta. Mitä se on? "Ööö … en tiedä." He ovat ainakin rehellisiä tässä, mutta sanon heille: "Tätä varten tulitte tänne takaisin - valaistuminen, ylösnousemus, miksi haluattekin kutsua sitä, nirvana maan päällä. Tämä on pääasiallinen motivoiva tekijä koko elämässänne. Tämä on luultavasti ainoa intohimo, mikä teillä on jäljellä. Sitä varten elätte, teette työtä ja hengitätte. Ettekä tiedä, mitä se on??!"
EDITH: Kyllä tiedämme!
ADAMUS: Määrittele se, madam.
EDITH: Se on tiedostamista ja heräämistä.
ADAMUS: Tuo on varsinasta makyo-roskaa, jos olen koskaan kuullut sitä!
EDITH: Eikä ole!
ADAMUS: Jatka, Edith.
EDITH: (Linda antaa hänelle mikrofonin) Voi, en tarvitse sitä. Minä vain huudan sen hänelle. (Naurua)
ADAMUS: Anna mennä. Pistä minulle parastasi.
EDITH: Tein sen jo. Kerroin juuri sinulle, tiedostamista …
ADAMUS: Oliko se sinun parastasi? Hah, hah, hah.
EDITH: … ja heräämistä. Nimittäin …
ADAMUS: Mitä on herääminen?
EDITH: Ja todella ajattelemme, että sinä olet hurmaava prinssi, joten älä ole inhottava. (Adamus naureskelee) Mutta se on tiedostamista ja heräämistä.
ADAMUS: Kyllä. Mitä on tiedostaminen?
EDITH: Ja tietoisuutta ja sen ymmärtämistä ja tietämistä, keitä olemme.
ADAMUS: Nuo ovat kaikki mielen rakenteita. Muuten et olisi sanonut sanaakaan.
EDITH: Voi paska! (Paljon naurua)
ADAMUS: Ehdottomasti ja olet ehdottomasti oikeassa. Olet ehdottomasti oikeassa. Nuo ovat kaikki mielen rakenteita ja haluna niistä tulevan hyvin syvää ymmärrystä ja yksinkertaista ymmärrystä. Haluan niiden olevan erittäin todellisia, ei tavoite. Ei jotain, mitä tavoittelette, vaan haluan niiden olevan elävää ylösnousemusta kehossanne.
Olette pääsemässä siihen. Olette pääsemässä siihen. Olette saaneet joitain valaistumisia. Ensi kuussa haluan teidän palaavan sanomaan: "Adamus, tajusin sen. Sain tämän miragen. Pidin seremoniani. Olet oikeassa. Se ei ole mitään, mistä edes puhutaan."
EDITH: Mitä jos tekisimme sopimuksen?
ADAMUS: En tee sopimuksia. Ei kompromisseja, ei sopimuksia.
EDITH: Voi kyllä, sinä teet sopimuksia!
ADAMUS: En tee sopimuksia.
EDITH: Miten olisi, jos kertoisit meille ensin …
ADAMUS: Kertoisin teille?
EDITH: … mitä kaikki on, sen sijaan että yrität nolata meidät.
ADAMUS: Olen kertonut teille kaiken ensin.
EDITH: Kerro meille aina ensin.
ADAMUS: Ei, tässä ei ole mitään nolaamista. Ehdottomasti ei mitään. Ei ja se on tosi toteamus.
EDITH: Ei, ei nolaamista, mutten pysty ajattelemaan toista sanaa.
ADAMUS: Se on tosi toteamus, koska sanottaessa: "Mitä on herääminen?", voitte kenties ladella minulla joitain sanoja, mutta ette ole oikeasti tunteneet sitä. Teillä on joku taju siitä, mutta se on älyllinen.
Mitä on herääminen? "No, se on sitä, kun herään ja muistan, kuka olen." Hevonpaskaa. Hevonpaskaa.
EDITH: No, mitä se on?
ADAMUS: Hevonpaskaa. Annoin sinulle juuri vastauksen. (Adamus naureskelee)
En halua kertoa sinulle, Edith, tai kenellekään muulle. Käytämme tätä sanaa, jotta voimme saada jonkinlaisen viitekohdan keskustelulle, mutten halua kertoa teille. En voi kertoa teille.
Mitä on valaistuminen? No, on eräs tyypillinen asia - pääsemme tähän hetken kuluttua, jos pidän kiirettä - että "Jos olen valaistunut, olen todella fiksu, tavallaan leijun veden päällä." Näitte viime kuussa, miten kävelin veden päällä. Joo! Että hmmm, olette rauhallisia; mmmm, värähtelette; mmmm, käytätte valkoista takkia ja kävelette katua pitkin tavallaan hehkuen. Se on makyoa. Se on vanhaa. Oli muutamia mestareita, jotka tekivät sen, mutta katsokaa, mitä heille tapahtui. Yksi naulattiin ristille ja toisesta tuli tosi lihava ja hänen henkensä haisi pahalle. (Naurua) Aiomme tehdä sen vähän eri tavalla. Vähän eri tavalla.
Siksi siis sanon, että mirage on yksi kauneimmista asioista, joita koette. Se on tuo ahaa. Yhtäkkiä pääsette ulos mielen rakenteesta. Ei ole mitään väärää olla tavallaan oudoissa ja luonnottomissa tietoisuuspuitteissa, mielen ajattelussa, rajoituksissa, pelossa, toivossa ja halussa. Siinä ei ole mitään väärää, koska se ainakin tuo sisään energioita, jotka tukevat kaikkea tätä.
Mutta perimmiltään, perimmiltään silloin kun saatte tämän merkittävän miragen, ymmärrätte, mistä puhun. Ja olen melkein huolissani siitä, että ilmaisen sen liian monilla sanoilla, koska yhtäkkiä seuraatte noita sanoja. Kiistelette siitä, mitä "minä olen mitä olen" merkitsee ja jos teette sitä, niin palatkaa takaisin Henkisyyden aakkosiin. Älkää tulko minun tunnilleni - olkaa kilttejä! (Pari ihmistä taputtaa) Kiitos. Kaksi taputtaa. Kolme. Hyvä. Vakavasti sanottuna - koska se on henkistä masturbointia, mikä tunnetaan myös makyona. Makyo on hevonpaskamasturbointia. Se on älyllistä. Se saa teidät jumiin. Se satuttaa mieltänne, kehoanne ja se itse asiassa johdattaa teidät elämään hyvin kummallista elämää, missä yritätte olla henkinen, mutta yritätte olla materiaalinen. Yritätte tehdä töitä, mutta yritätte olla "pyhempi kuin" eikä se toimi. Mitä tapahtuu? Räjähdätte. Te räjähdätte. Räjähdätte ja räjäytätte myös melkein kaiken ympärillänne.
Eikä teidän tarvitse. Teidän ei tarvitse. Se on pointtini. Teidän ei tarvitse. Se on luonnoton tapa päästä kokonaisuuteen. Se on luonnoton tapa käsittää yhtäkkiä, että olette valaistunut.
Muistakaa, että Tobias, suuri mestari, sanoi kauan sitten: "Olette jo ylösnousseet. Nyt vain koette, millaista on päästä siihen." Olette jo perillä. Nyt palaatte takaisin ajan, paikan ja kokemisen läpi. Miten pääsitte siihen?
Kuulette nuo sanat ja sanotte: "Voi, se kuulostaa tosi makeelta. Jotain mitä Gene Roddenberry olisi kirjoittanut. Voi vau, tehdäänpä Star Trek - tarina siitä." Mutta se ei ole sydämessä. Sitä ei ole oivallettu vielä tietoisuustasolla. Mutta se tapahtuu ja silloin teette miragen.
Sytytätte suitsukkeen. Heitätte kolikkoja ympärillenne. Mitä tahansa, mikä tekee seremonian. Katsokaa tähtiä. Sillä ei ole merkitystä. Se on tunnustuksen antamista ja se sanoo: "Tätä se on." Ja palaatte luokseni. Ensi kuussa kierrämme mikrofonin kanssa: "Millainen miragesi oli?" - älkääkä keksikö mitään - "Millainen miragesi oli?" Ja sanotte: "En halua puhua siitä, koska se oli minun. Se oli syvä kokemus. En halua älyllistää sitä." Sanon: "Hyvä. Kiitos, Edith. Kiitos." Se on mirage.
Haluaisin tehdä yhden tässä, mutta se on erittäin henkilökohtaista. Merabh voidaan tehdä ryhmässä. Mirage on täysin omanne. Ja muistakaa, että kun saatte tuon äkillisen valaistumisen, tuon äkillisen läpimurron, se saa teidät luonnottomasta tavastanne luonnolliseen olotilaanne.
Vetäkää syvään henkeä.
Hyvä. Antakaa sen mennä.
Raiteen loppu
Loppuminuuttien ajan haluan puhua toisesta käsityksestä - mielenkiintoisesta käsityksestä, kenties surullisesta käsityksestä, kenties sellaisesta mikä saa muutamat teistä pois tolaltaan ja se on ristiriidassa aiemmin sanomani kanssa. Mutta se on elämää.
Olette tulleet jossakin raiteen päähän. Olette tulleet raiteen päähän. Vedän viivan, jotta ymmärrätte. Olette tulleet raiteen päähän. (Hän piirtää viivan) Hyvä. Ja sanon sen uudestaan ja uudestaan, koska kenties yksi teistä fiksuista olennoista voi tehdä myös laulun noiden sanojen kera … Pidin siitä, mitä teitte ennen kuin …
LINDA: Johnny Cash. "Walk the line."
ADAMUS: Ei, se oli viivalla/raiteella kulkemista. Se on nimittäin huono asia. Raiteen loppu. "Kulkien …" (Joku sanoo "Wilburyn") Joo, Cauldre yrittää muistaa ryhmän, joka laulaa … "Kulkien …".
Tulette siis raiteen loppuun ja tuo raide on - ja tämä kuulostaa vähän oudolta, mutta hengittäkää sitä sisään - evoluutio. Evoluutio. Olette tulleet evoluution loppuun. (Adamus vetää syvään henkeä) Aa! Huh, pelottavaa? Merkitseekö se, että kuolette nyt tai menette taaksepäin? Ei. Ei lainkaan.
Teidät on ohjelmoitu ja olette omaksuneet evoluution. Jatkuvan evoluution. Uskotte tietysti mielen evoluutioon - lisäoppimiseen, viisaammaksi tulemiseen, ongelmien lisäratkaisukykyjen saamiseen - joten teidät on ehdollistettu, ohjelmoitu siihen. Ja sitä varten olette periaatteessa eläneet. Teillä on tavallaan "Minusta on tulossa kehittynyt olento".
Tiettyyn pisteeseen saakka biologiassa on evoluutiokerros. (Joku aivastaa äänekkäästi) Puhallat Jeesuksen ristiltä, jos jatkat tuota! (Naurua)
Tulette siis pisteeseen, missä ei ole enää kehon evoluutiota. Ajattelette olevanne osa tätä biologiaevoluutiota. Katsotte Darwinin kuvia. Katsotte noita ihmisapinoita pitkän ajan takaa ja sanotte: "No, olen vain pieni astinkivi fyysisen biologian evoluutiossa." Ei, olette tuonkin raiteen päässä. Kirjaimellisesti sen myötä mitä puhuimme aiemmin, ette enää kehitä esi-isienne biologiaa. Luotte omanne. Niinpä kyse ei ole enää vanhaa raidetta pitkin kehittymisestä. Evoluutio pysähtyy. Silloin kun pääsette tähän heräämispisteeseen, se pysähtyy.
Myös käsitykset henkisyydestä lakkaavat kehittymästä. Hmm, joo. Koska se indikoi, että on vielä jotain opittavaa. Se indikoi, että on melkein vaadittua kasvua, mikä tulee seuraavaksi. Se indikoi, että spiraali jatkaa pyörimistä. Ja se jatkaa pitkän aikaa, pitkän, pitkän aikaa, kunnes se palaa itseensä. (Hän piirtää spiraalin) Olemme puhuneet tästä aiemmin. Se lopettaa evoluutiosyklin.
Se tekee dramaattisen muutoksen myös käsitykseen elannostanne, elämisestänne. Ette enää kehity, kun tulette tiettyyn kohtaan henkisellä polulla. Kenties pelottavaa? Yleisen reaktion pitäisi olla: "Tässäkö se on??! Tässäkö se on??! Minusta ei tule enää fiksumpaa? Minusta ei tule enää terveempää? Minusta ei tule enää viisaampaa?" Se on totta ja se on hyvä asia.
Ensinnäkin se vapauttaa teidät valtavasta, valtavasta vastuumäärästä - taakasta, minun pitäisi sanoa. Vapauden puutteesta. Sisällänne oli ohjelma, mikä sanoi: "Kehity, kehity, kehity, kehity. Joka päivä minun pitäisi tulla paremmaksi. Joka päivä minun pitäisi tulla viisaammaksi. Kehitä itseäsi." Se on loppu. En sano, että kaikilla ihmisillä. Sanon, että teillä. Jos kuuntelet, jos olet täällä, se on loppu. Erittäin kummallinen käsitys ja myös epämukava.
Kehittyminen on usein - taas kerran - mielen rakenne, ajatus, implantti/istute, mikä on pitänyt teidät pyörimässä tätä spiraalia, kasvaen, kasvaen ja kasvaen. Ajattelette myös, että no, henki kehittyy. Jumaluus kehittyy. Ei, ei kehity.
Tapahtuu niin … Anna minun saada tämän selkeästi läpi. Silloin kun lakkaatte kehittymästä tai lakkaatte yrittämästä kehittyä, mitä väitän vähän luonnottomaksi prosessiksi - vähän, ei täysin luonnottomaksi - kun ette enää yritä pakottaa tai puskea itseänne kehittymään, tulette yhteen isoon ahaa-elämykseen. Isoon ahaa-elämykseen. Ja tuossa ahaa-elämyksessä käsitätte, ettei ole enää mitään saavutettavaa, ei ole enää mitään menetettävää, ei ole enää mitään hankittavaa tai tavoiteltavaa. Tuolla hetkellä jolloin saatte ehkä yhtäkkiä ahaa-elämyksen, jossain kohtaa yhtäkkiä oivallatte, että nyt, ilman kehittymistä, kyse on elävästä ylösnousemuksesta.
Nyt kaikki se viisaus mikä on ollut sielussa, kaikki se viisaus mitä olette jakaneet sielunne kanssa - sielu, tietoisuus - kaikesta, mitä olette tehneet … Ja muuten, kyse ei ole sen yksityiskohdista, mitä teitte, kyse on sen lopputuloksesta, mitä teitte. Sielussa ei ole mitään akaasista tiedostoa - ja pyytäisin olla eri mieltä niiden kanssa, jotka sanovat, että sellainen leijuu ympäriinsä kuin suuri ja mahtava jätti-borg. Ne yksityiskohdat joista universumi ei välitä paskaakaan. Ne ovat älyllisiä ja ne huudellaan vessasta alas. Kaikki yksityiskohdat - mitä teitte tiettyyn aikaan, tietyssä paikassa - ne vain huuhdellaan vessasta alas, koska niillä ei ole merkitystä. Niillä ei oikeasti ole merkitystä.
Ne ovat älyllisiä! Ne ovat irrelevantteja! Kyse on siitä, mitä tunnettiin ja mitä koettiin tuolla jaksolla. Sen sielu muistaa ja sen kosmos muistaa.
Luojan - ja teidän - kiitos, ettei teidän tarvitse muistaa kaikkia yksityiskohtia eikä niitä ole tallennettuna jollekin suurelle kosmiselle kovalevylle. Ei, se kaikki on pyyhitty pois. Luojan kiitos, kaikki yksityiskohdat on pyyhitty pois - mitä teillä oli päällänne tiettynä päivänä ja mitä sanoitte jollekin ja mitä ajattelitte ajaessanne baarin ohi ja halutessanne saada drinkin. Ne on kaikki pyyhitty pois ja jää ainoastaan vain ydinolemus, viisaus ja kokemus. Se vain on jäljellä.
Ydinolemuksenne eläminen
No niin, teillä on siis tämä upea tietoisuus ja se tippuu, tippuu (hän piirtää tipan) viisautta. Se on kuin mehiläiset, jotka rakentavat hunajakennoaan, pesäänsä. Ne vain laittavat jatkuvasti kaunista nektariaan siihen. Sitä on niin paljon, ettei sitä voi edes käsitellä enää ja se haluaa vain tippua ulos. Mutta se haluaa oikeasti tippua vain suoraan johonkin relevanttiin - kivalle voileipäkeksille tai pikkuleivälle tai teekuppiin - sen sijaan että se roiskuu maahan. Sama on teidän kanssanne. Olette kehittyneet, kehittyneet ja kehittyneet, kasvaneet, kasvaneet ja kasvaneet. On aika lopettaa se.
Nyt on aika ottaa tämä - tämä ydinolemus, tämä viisaus - ja elää se. Lakata laittamasta hunajaa pesään ja aika alkaa syödä sitä, ystäväni. Tämä on todella sitä, mistä on kyse tällä hetkellä. Kun lakkaatte kehittymästä, alatte elää. Kun lakkaatte älyllisesti yrittämästä kehittyä, a) käsitätte, miten luonnotonta se oli, b) käsitätte, miten epätäydellistä se oli ja c) käsitätte, että todellinen ilo on olla - te ja Henki nyt - tuo viisaus, elää se. Elää se.
Tietoisuutenne, Henkenne, haluaa jakaa tuon viisauden. Haluaa … Se ei ole aivan oikea sana. Haluaa mennä kokemukseen nyt.
Nektari, ydinolemus, laitettiin periaatteessa mehiläispesään, hunajakennoon, kokemusten inputin perusteella, tiivistettynä viisaudeksi, tiivistettynä kauniiksi ydinolemukseksi - sieluolemukseksi - ja nyt se haluaa palata kokemukseen. Tavallaan mielenkiintoinen evoluutio, tavallaan mielenkiintoinen kierto, voitaisiin sanoa. Mutta sen tekemiseksi vaaditaan evoluution loppumista sellaisena, kuin olette tunteneet sen. Ei enää älyllistä evoluutiota.
Se ei merkitse, että te ette enää koskaan lue uutta kirjaa tai mene kurssille tai tee jotain. Ei lainkaan. Mutta se merkitsee, ettei ole enää mitään syytä yrittää kehittää itseään. Nyt on aika elää itsensä. Valtava ero, koska jos omistatte kaikki resurssinne ja kaiken energianne ja kaiken muun evoluutioon, ei ole mitään jäljellä elämiseen. Nyt tuotte sen kaiken yhteen.
Osa mieltä huutaa ja sanoo: "No, ei, haluan todella, todella kehittyä ja haluan todella paljon tätä kamaa ja haluan tavoitella sitä. Haluan jatkaa kehittymistä, kehittymistä, kehittymistä." Ystäväni, se on tietyssä kohtaa kuin koira, joka jahtaa häntäänsä. Ette pääse mihinkään. Mitä koira tekee, kun se saa häntänsä kiinni? Itse asiassa, jos koira saa häntänsä kiinni, se tuhoaa täysin koiran pyrkimykset, unelmat, tavoitteet, intohimot ja kaiken muun. Koira hajoaa periaatteessa, kun se saa häntänsä kiinni. Olemme siis tässä tilanteessa, missä ei ole evoluution tarvetta. Nyt kyse on elämisestä.
Nyt kysymys jonka jotkut teistä esittävät, on: "Mutta onko tämä kompakysymys, jonka Adamus esittää meille? Etkö sano, että elämällä tuon ydinolemuksen, olemalla tuo ydinolemus, saamalla miragen osana elävää kokemista, evoluutio jatkuu?" Senkin viisastelija-filosofit, sanon teille. Lakatkaa ajattelemasta niin. Oikeasti. Tarkoitan sitä. Tarkoitan sitä. Lakatkaa ajattelemasta niin. Se on filosofista makyo-hevonpaskaa ja ainoa tapa jolla tiedätte vastauksen tuohon kysymykseen, on tehdä se, elää se, olla se. Lakatkaa ajattelemasta sitä. Lakatkaa rakentamasta sitä.
Antakaa energioiden, joita tulee tällä hetkellä, repiä teidät hajalle - rakastavasti. Voi ei, se voi olla hauskaa. Se voi olla hämmästyttävää. Se voi olla iloista. Se voi olla hyvin vapauttavaa ja ne ovat täällä tehdäkseen sen. Ne ovat täällä tehdäkseen sen. Ne ovat täällä erottamassa teidät, jotta voitte palata itseenne ehjänä ja kokonaisena, ilman kaikkia näitä sirpaleita, ilman kaikkia näitä osia ja paloja - palata takaisin luonnolliseen tilaan.
Luonnollisena oleminen
Olette luonnottomassa - mielenkiintoisessa, kummallisessa, ainutlaatuisessa, mutta luonnottomassa - olotilassa tällä hetkellä. Tämä ei ole "sinä". Luulette sen olevan. Siksi sanon "lakatkaa kehittymästä", koska yritätte kehittää vain ihmisrakennetta. Yritätte kehittää jotain, mikä oli keinotekoista alun alkaenkin. Mielenkiintoinen kokemus. En sano, että se on valhe. Siihen on upotettuna paljon valheita, mutta sisällään se ei ole valhe. Se oli vain todella kummallinen kokemus.
Mutta tällä hetkellä olette pääsemässä takaisin luonnolliseen tilaanne, "minä olen" -tilaanne eikä se ole se, joka istuu tuolissa. Se ei ole se identiteetti, joka teillä on nyt. Luonnollinen tila on … Osa tuota identiteettiä on siinä, mutta on hyvin paljon muuta. Hyvin paljon muuta.
Kuvitelkaa hetki, kuvitelkaa elämistä hajallaan. Kuvitelkaa elämistä hajallaan hetki. Tarkoitan, sitoutumatta kaikkiin asioihin. (Adamus naureskelee) Ja meillä on esimerkki täällä. Kamera 2, hajotaanpa Onin (Garret) kanssa. Anna mennä, On. Onko tämä ajatuksenne ylösnousseesta mestarista? No, tietysti on! Hän voi nauraa ja hymyillä. Tietysti!
Kuvitelkaa hajallaan oleminen. Kuvitelkaa, ettei käydä läpi arvuuttelupeliä siitä, mitä teidän pitäisi tehdä seuraavaksi. Kuvitelkaa, ettei käydä läpi tätä rajoitusta, silloin kun pelko tulee. Juuri kun teillä oli hyvä idea, juuri kun teistä tuntui hyvältä, yhtäkkiä tulee pelko. Kuvitelkaa, ettei tarvitse yrittää enää elämässä. Oikeasti! Yrittää kehittää itseänne kaiken vanhan roskan perusteella opettajilta, vanhemmilta, aspekteiltanne, menneistä elämistänne ja kaikesta muusta. Yrittää "No, sinun on kehityttävä." He sanoivat sen eri sanoin: "Sinun täytyy tehdä oikein. Sinun täytyy olla parempi. Sinun täytyy saavuttaa." Siinä kaikessa on kyse kehittymisestä.
Myös henkiset opettajanne, rakkaat ystäväni, myös henkiset opettajanne ovat kertoneet teille, että olette kehittyneet. Voi, se oli iso juttu - mennä henkiseen tilaisuuteen ja sanoa: "Olen kehittyneempi kuin sinä". Nyt voitte mennä mukaan ja sanoa: "En välitä hittoakaan kehittymisestä. En välitä. Te menette hilpeää polkuanne helvettiin. (Naurua) Minä olen raiteen päässä. Ei enää evoluutiota minulle." Teitä katsotaan melko kummallisesti. Aa, kyllä. Teillä on tilaisuus ensi viikolla tehdä tämä. Teitä katsotaan melko kummallisesti, kuin "Häh, mistä niitä tulee?" Silloin sanotte: "Koska olen elävä ja hengittävä ydinolemus, elän, en kehity." Hmm, ehdottomasti.
Kuvitelkaa siis hetki, miten suuri helpotus tulee, kun ette enää kehity. Aha, edelleen jokin osanne sanoo: "Ei, mutta vähän kehittymistä aina silloin tällöin? En halua tämän olevan …" Havaitsette, että kehittyminen palveli tarkoitusta. Se sai teidät pyörimään. Se sai teidät kokemaan. Mutta silloin kun aloitatte tämän (osoittaen spiraalin keskikohtaa), kun tulette takaisin itseenne … (Linda näyttää kelloaan) Aha! Aika ei ole mitään. Aion kohta päättää tämän, hyvin dramaattisesti. Hän osoittaa kelloaan kuin: "Adamus, kaikki ovat väsyneitä". Ei, lumoutuneita. He ovat ehdottomasti lum… Heidän silmänsä ovat kiinni ja he nojaavat taaksepäin ainoastaan, koska he ovat niin syvällä siinä. (Vähän naurua)
Raiteen loppu. Palatkaa takaisin itseenne, missä elävä biologia mikä teillä nyt on, missä mieli mikä on siivottu taakoistaan ja yksityiskohdistaan, kohtaa yhtäkkiä ydinolemuksen. Kohtaa yhtäkkiä tämän sielun viisauden. Ja nämä kaksi syleilevät nyt toisiaan, luultuaan ikuisuuksia, että ne olivat erillään. Erillisyysharhan jälkeen ne nyt käsittävät, että ne eivät koskaan todellisuudessa olleet erillään. Ne palaavat takaisin yhteen.
Se vaatii … ei "vaatii", Cauldre - se ei ole oikea sana. Kyse on luottamuksesta. Kyse on integroitumisen sallimisesta. Luottamus on kykyä istua tässä kolmen minuutin merabh:ssa ja sanoa (hän vetää syvään henkeä): "Muutin vähän energioita. Muutin tietoisuutta. Vau! Minun ei tarvinnut tehdä työtä siihen." Se on luottamusta. Se on luottamusta. Ja se myös sallii sen tapahtua.
Kyse on luottamuksesta ja kyse on luonnollisena olemisesta, rakkaat ystäväni. Luonnollisena olemisesta. Asioiden pakottaminen ei ole luonnollista. Asioiden ajatteleminen ei ole luonnollista. Elämässä voittamisen yrittäminen ei ole luonnollista. Tavoitteet eivät ole luonnollisia. Henkiset opinnot eivät ole luonnollisia. Eivät mitkään. Se on luonnoton tila. On luonnotonta, että on mieli, joka on erilainen tai toimii eri taajuustasolla kuin keho. Se on luonnotonta. Ei ole luonnollista puhua kehosta ja mielestä, kuin ne olisivat erillisiä - ja hengestä. Siksi kutsun sitä tietoisuuskehoksi. Kyse on niistä kaikista.
Se ei ole luonnollista - tämä koko inkarnaatio- ja reinkarnaatiokierto. Se ei ole luonnollista. Ne olivat mielenkiintoisia kokemuksia, mutta palataan takaisin luonnolliseen olotilaanne. Palataan takaisin luontaisiin energiavirtoihin. Palataan takaisin elämiseen ilman kärsimystä, elämiseen ilman sen ajattelemista, miten eletään, elämiseen huolehtimatta seuraavasta hetkestä - elämiseen, missä hengitätte ehdottomasti sisään ydinolemustanne. Se on aina ollut siinä.
Vedetään syvään henkeä tälle, rakkaat ystäväni.
Kyllä, odotan innolla uutta professorin korokettani. Kyllä, ensi kuussa tietysti.
Vedetään siis syvään henkeä, kun lopetamme tämän shoudin. Uskon, että soitetaan vähän musiikkia.
Kun teen suuren poistumiseni, haluan muistuttaa teille, että kun tässä kuussa alatte tuntea näitä valaistumisia, menkää ulos mielestänne. Lakatkaa ajattelemasta niitä. Antakaa niiden vain tapahtua. Tehkää mirage, kunnioitus, seremonia. Ja kun alatte epäillä, mitä teille oikeastaan tapahtui, kun alatte epäillä, voitteko henkilökohtaisesti todella elää elämässänne, voitteko oikeasti sallia itsenne kokea, niin vedätte syvään henkeä ja muistatte - riippumatta siitä, mitä uutisraportit sanovat - että kaikki on hyvin koko luomakunnassa.
Tämän myötä, rakkaat ystävät, kunnes tapaamme jälleen, mikä voi olla tänä yönä - hah, hah, hah! - minä olen Adamus palveluksessanne. Kiitos. Kiitos.