SILMÄT APPOSEN AUKI…

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe ( www.crimsoncircle.com)
Syyskuun 2009 uutiskirjeestä
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine

Adamus tuli puikkoihin mahtipontisesti työpajadebyytissään Santa Fessä, New Mexicossa (USA) aiemmin tässä kuussa. Se oli Adamuksen ensimmäinen kokonainen työpaja sitten Tobiaksen lähtemisen heinäkuussa. Vaikka olen pitänyt lukuisia työpajoja Adamuksen kanssa aiemmin - mukaan luettuna DreamWalker-trilogia - se oli ensimmäinen kerta, kun Tobias ei ollut taustalla auttamassa energioiden kanssa.

Yhdessä noin 75 upean shaumbran kanssa (USA:sta, Euroopasta ja Etelä-Amerikasta) tutkimme ja koimme moniulotteisia todellisuuksia. Menimme lattialle haistelemaan maton energioita, teimme toisena iltapäivänä matkan kentälle tuntemaan muutamien hyvin tavallisten taiteilijayhteisöjen energioita noin 20 mailin päässä Santa Festä. Osallistujat laajentuivat menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen kokemaan Adamuksen version "kaukokatselusta".

Työpaja oli raikas ja ytimekäs. Adamus laati huolellisesti opetussuunnitelman ja toimitti sen sujuvasti. Tietysti auttoi, kun oli kokenut ja innostunut shaumbra-ryhmä mukana. Se tuli paikalle valmiina oppimaan ja kokemaan ja ennen kaikkea, pääsemään ulos päästään.

Ennen ensimmäistä kanavointia Adamus teki selväksi, että hän haluaisi minun kanavoivan silmät auki. Minulla oli muutaman minuutin kokemus tästä Tobiaksen kanssa heinäkuun viimeisessä kanavoinnissa, mutta se ei todellakaan ole suosikkijuttuni. On erittäin häiritsevää nähdä ihmisten kasvot ja reaktiot. Kun silmäni ovat suljetut, voin mennä hyvin syvälle energioihin. Ja jos rehellisiä ollaan, voin olla piilossa suljettujen silmieni takana.

Yhtäkkiä tunsin Adamuksen nousevan ylös baarijakkaralta. Silmäni lensivät auki. Ihmisnäköni oli hyvin hämärä, mutta saatoin nähdä säikähtäneen ilmeen yleisön kasvoilla, kun se luultavasti saattoi nähdä säikähtäneen ilmeen omilla kasvoillani. Halusin sulkea silmäni ja palata baarijakkaralle, mutta Adamuksella oli muita suunnitelmia.

Hetkessä hän käveli ympäri huonetta ja puhui shaumbrojen kanssa antaen henkilökohtaisia näkemyksiä ja neuvoja joillekin osallistujille. Hän laittoi kätensä shaumbrojen olkapäille, kun hän käveli edestakaisin käytäviä pitkin. Luulen, että jokainen huoneessa oli yllättynyt ja riemuissaan Adamuksen "tässä hetkessä" läsnäolosta.

Viikonlopun aikana oli kertoja, jolloin Adamus pysyi tuolissa ja antoi minun pitää silmät kiinni, erityisesti silloin kun hän opasti ryhmää joidenkin moniulotteisten kokemusten läpi, koska osallistujienkin silmät olivat kiinni. Hän avasi silmäni taas kysymysten ja vastausten aikana viikonlopun päätteeksi. Tavallisen formaatin sijasta Adamus oli hyvin vuorovaikutteinen yleisön kanssa ja toisiaan hän kehotti osallistujia vastaamaan käsillä olevaan kysymykseen.

Adamus oli sekä hurmaava että suora koko viikonlopun. Hänen tyylinsä on erilainen kuin Tobiaksen. Hän on vaativampi käyttämissäni sanoissa, taivutuksissa ja intonaatioissa. Hän ei suvaitse läheskään yhtä hyvin yleisön pitkäveteisiä kysymyksiä, jotka eivät oikeastaan ole edes kysymyksiä. Mutta työpajan lopussa tunsin oloni paljon mukavammaksi ja osallistujat olivat selvästi ilahtuneita siitä olennosta, joka aiemmin tunnettiin Saint Germainina.

Kysyin shaumbroilta, mistä he pitivät ja mistä eivät Adamuksen "silmät auki" -lähestymistavassa. He pitivät siitä, että Adamus tuntui olevan hyvin, hyvin läsnä huoneessa ja että he saattoivat katsoa häntä silmiin. He pitivät erityisesti siitä, että Adamus käveli ympäri huonetta ja puhui henkilökohtaisesti monille osallistujille ja myös kosketti heitä. Se toi hyvin suloisen ja henkilökohtaisen energian työpajaan. Muutamat kommentoivat, että oli vaikeaa vaipua "rajamaille" Adamuksen kulkiessa ja katsellessa. Useat ihmiset kommentoivat, että oli vaikeaa pysyä anonyyminä tai piilossa tässä uudessa tyylissä.

Entä minä? Vaatii vähän totuttelua, että täytyy pitää silmät auki ja kulkea ympäriinsä. Se lisää useita vaikeuskerroksia ennestään monitasoiseen kanavointitehtävään. On melkoinen shokki avata silmät ja nähdä ihmismuodot sekä energiamallit. Minusta oli hyvin hämmentävää, kun Adamus kulki huoneessa. Jostain kumman syystä tunsin itseni pidemmäksi ja rotevammaksi.

Päivän lopussa tunsin, että tämä on hyvä vertauskuva meille kaikille. ON todella sen aika, että avaamme silmämme sille, keitä todellisuudessa olemme. Meidän on aika tarkastella sitä todellisuutta, minkä olemme luoneet, mukaan luettuna henkilökohtainen maailma ja maailma ympärillämme.

Viikonloppu päättyi yhteen parhaimmista työpaja-arvioista, mitä voin muistaa, koska yksi shaumbra kertoi minulle: "Tämä oli paras työpaja, mihin olen koskaan osallistunut - ei vain henkinen työpaja, vaan työpaja yleensä."

Ja niin se on, että astumme uuteen aikakauteen Adamuksen kanssa - silmät apposen auki.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.