TASAPAINO MUUTTUVISSA AJOISSA
Kirjoittanut Judith Kusel (www.judithkusel.com)
19.2.2025
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Pohdiskelua …
Oleminen maan päällä – muttei maasta – vaatii itsekuria yhtä paljon, kuin se vaatii lepoa, hiljaisuutta ja luonnossa olemista. Se merkitsee myös, että jatkaa sisäisen työn tekemistä, sillä kun järjestelmät romahtavat ja muutoksen tuulet tuntuvat usein enemmän hurrikaaneilta, kuin lempeältä tuulenhenkäykseltä, meidän täytyy katsoa sisäänpäin, ei ulospäin.
Minulla oli kahtena viime viikkona kokemuksia, joissa minua muistutettiin tästä. Pyysin apua ja opastusta kosmisilta tiimeiltäni, mutta järjestelin jo omia lopputuloksiani, sen sijaan että pysyin vain vakaasti kurssissa ja sallin asioiden kehittyä niin, kuin niiden pitäisi.
Mielenkiintoista kyllä, silloin tapahtui niin, että paikassa josta piti tulla pakopaikkani (suom. huom. ilmeisesti remonttiäänien vuoksi), omistaja myönsi avoimesti suihkuttavansa tuholaismyrkkyjä talossa, ja myös desinfioivansa kemikaalihöyryllä hyönteisten vuoksi.
Paikka oli ihan suoalueen vieressä, jossa on tietysti hyönteisiä, lintuja ja villieläimiä luonnon asukkaina. Lopputulos oli, että sain valtavan allergisen reaktion – useammilla tavoilla yhtä aikaa. Päädyin takaisin kotiin pää ja kurkku kipeänä, aivastellen ja yskien.
Silloin lopulta päästin vain irti, ja päätin, että pysyn paikoillani ja muutan aikatauluani – nousen ennen aamunkoittoa ja työskentelen öisin ja viikonloppuisin.
Seuraavaksi tapahtui se uskomaton asia, että kaikki alkoi yhtäkkiä loksahdella paikoilleen, kun olin päässyt pois itseni tieltä, ja lopulta istuin alas ja sain hyvät naurut. Kosmiset tiimini olivat tosiaan järjestäneet minulle ihmeen – ja saatoin nähdä tämän vasta, kun olin päässyt pois itseni tieltä.
Tätä tapahtuu monille meistä.
Joskus silloin kun törmään (haluamatta, mutta vääjäämättä) postauksiin, jotka tulevat maasta, jota en mainitse ja jossa tapahtui juuri muutos hallituksessa, ja niistä virtaa negatiivista energiaa, poistan ne vain syötteestäni.
Ja sitten pelkästään lähetän muutoksen violetin liekin – samalla kun lähetän sen päivittäin omaan maahani, sillä taivas tietää, että meillä on omat ongelmamme käsiteltävänä, eikä maailmassa ole ainuttakaan maata, jolla ei ole omaa osaa ongelmistaan, ja negatiivinen karma tulee nyt pintaan kaikkialla – sillä nuo negatiiviset kaavat täytyy puhdistaa ja lopulta antaa anteeksi ja päästää irti, kaikkialla.
Globaalisti, kollektiivisesti.
Kuitenkin saamme valita, jäämmekö jumiin kaikkeen tähän negatiivisuuteen vai emme. Valitsen ehdottomasti saada oman elämäni järjestykseen, elää parasta elämää, johon pystyn, ja kulkea hiljaa omaa tietäni. Kosmista tietä, tietäen, että todellisuudessa olemme kaikki yhtä. Se minkä näen muissa, on myös minussa.
Ei mikään ihme, että Äiti Maan täytyy puhdistua ja tyhjentyä, sillä hän muuntaa kiireisenä kaikkea roskaa, jotta hänkin voi elää ja hengittää.
Hyvä uutinen on, että silloin kun pysymme kurinalaisesti fokusoituneena siihen, mitä oikeasti haluamme kanssaluoda nyt, ja siihen elämään jota rakastaisimme elää uudessa Maassa, koko energiakenttämme muuttuu. Itse fokusoidun joka aamu Huna-rukouksissani sielumissioni ja tarkoitukseni täyttämiseen maan päällä, uuteen Maahan ja uuteen kultaiseen aikaan ja kestävän perinnön jättämiseen uudelle ihmiskunnalle.
Ei, minulla ei ole koskaan ollut helppo elämä, ja minun on täytynyt selvitä niin paljosta, että oivalsin vuosia sitten, että oma elämäni on yksinomaan minun vastuullani, ei kenenkään muun. Jos en saa asioitani järjestykseen ja ole täysin fokusoitunut korkeimman mahdollisen palvelun tarjoamiseen, ilon ja rakkauden kera, niin kuka sen tekee? Minulla ei ollut ketään, johon turvautua. Se on niin yksinkertaista.
Se opetti minulle kamalan paljon, sillä oivalsin, että kun kutsumus ja visio ovat suurempia kuin minä, en voi tehdä ja olla muuta, kuin olla ja elää tuon kutsumuksen, vision, ja tulla siksi.
Se mitä hallituksemme tekee tai ei tee, ei ole ollut pitkään aikaan huolenaiheeni, sillä tiedän, että se minkä täytyy tapahtua, tapahtuu, tuellani tai ilman sitä. Käytän fokukseni ja huomioni siihen, mitä voin tehdä antaakseni inspiraatiota, opettaakseni ja auttaakseni muita sieluja matkallaan elämän läpi.
Ja jos jokin vaivaa minua, kuten ympäristö-, eläin- tai maakysymykset, kutsun vain kosmista apua. Se ei koskaan petä. Lisäksi, olen kiitollinen elämästä, kaikesta, ja pyrin löytämään kauneutta, harmoniaa, iloa kaikkialta – tietäen, että sen täytyy alkaa itsestäni.
Kyllä, tiedän, että monilla teistä on haasteita, ja monilla teistä on nyt vanhan elämän jättäminen taakse, eikä se ole helppoa. Olen ollut samassa paikassa – tiedän sen. Kuitenkin tiedän myös, että ne ovat juuri niitä aikoja, jolloin kannetaan enkelin siivillä, ja voit nähdä sen vasta jälkeenpäin tarkisteltuna. Lentää kaiken sen yläpuolella kuin kotka, ja nousta korkeammalle kuin ennen.
Ja silloin kun minulla on haasteita, istahdan alas ja etsin hyviä puolia. Miten tämä palvelee minua? Kyllä, hyvä puoli on jossain, vaikka lopulta läimäytetään ovi kiinni edestäsi eikä sinulla ole muuta vaihtoehtoa, kuin etsiä muualta. Kyllä, olen ollut siinäkin paikassa.
Ei ole helppoa luoda nahkaansa – nahka toisensa jälkeen – kunnes seisomme riisuttuna alasti sielumme ytimeen saakka. Ei ole enää piilopaikkoja. Olemme vain uskomattoman haavoittuva. Kuitenkin tuolla hetkellä olemme lopulta saapuneet perille.
Olen usein tässä elämässä, kuten Martin Luther, seissyt jumalaisen Lähteen ja kosmisten neuvostojen edessä sanoen: "Tässä minä olen. En voi tehdä muuta. Siis auta minua, jumalainen Lähde (Jumala jos se on sinulle parempi).”
Kuitenkin noina hetkinä tunsin syvää rauhaa ja tiesin sisällä, että tässä kehittyy paljon korkeampi suunnitelma, ja olen vain pikkuruinen pelaaja tässä suuressa suunnitelmassa, ja kuitenkin menen paikalleen juuri siihen, missä minun on tarkoitus olla. Ja niin sinäkin.
Silloin kun lopulta päästämme irti lopputuloksesta ja sallimme itsemme hajota, huomaamme, että voimme nousta kuin feenikslintu tuhkasta, ja huomaamme uudestisyntyneemme.
Ja sen myötä kaikki rakkaus pitää meitä, kantaa meitä, vahvistaa meitä ja hoivaa meitä – jumalainen rakkaus, ääretön rakkaus, kaikenkattava rakkaus.
Olimmeko koskaan yksin? Ei. Meitä kannettiin jumalaisen feminiinisyyden sydämessä, hänen kovasti rakastettuna lapsenaan, johon hän on hyvin tyytyväinen.
Sillä tosiasiassa emme voi koskaan pudota jumalaisista käsistä, voimme vain kaatua näille käsille, ja sitten meidät autetaan jälleen seisomaan ja sallimaan itseämme kannettavan enkelin siivillä. Ja enimmäkseen emme ole edes tietoinen noista enkeleistä, ennen kuin katsomme taaksepäin ja lopulta näemme.
Kyllä, elämä on matka, ei lopullinen määränpää. Emme ole täällä edes ikuisuuden yhtä silmänräpäystä. Ja on tosiaan kunnia ja etuoikeus olla täällä tänä tärkeänä aikana ja voida tulla puhdistetuksi ja kirkastetuksi 7D-valokehoksemme (kyllä, se on jo täällä) ja kanssaluoda kultaista aikaa, rakkauden ja puhtaan aikomuksen kera, sydämemme ja sielumme syvyyksistä.
Kuitenkin tuo kanssaluominen alkaa sisältäsi. Ei ulkopuolelta.
Judith
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.