LILITH PUHUU

Yhdeksän ryhmää kanavoinut Steve Rother (www.steverother.org) 
Toukokuu 2026
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Tervehdys, rakkaat ystävät. Olen Lilith.

Tänään olen luvannut Isännälle, että hillitsen kieltäni puhuakseni laajemmalle yleisölle, mutta viestini tulisuus ei silti laannut. Olen Yhdeksän ryhmän yhdeksäs ja viimeinen jäsen. Olen ollut inkarnoituneena muualla, muissa ulottuvuuksissa, ja palattuani nyt Maahan huomaan, että nimeni ja historiani on kirjoitettu uudelleen luomaan erillisyyttä ja pelkoa. Monet ovat uskoneet minusta kerrotut synkät tarinat. Hävetkää! Luomistarinoissanne olin ensimmäinen nainen, ja olen täällä korjaamassa väärinkäsitykset, kun kaikilla ihmisillä on nyt ainutkertainen aika oivaltaa suunnassa tapahtuva muutos. Lyhyt aika sitten todellisuuteen tuli halkeama, ja minä tulin jälleen esiin.

Olemassaolon monilla tasoilla tapahtuu herääminen. Se ei tapahdu vain Maassanne, vaan kosmoksen monissa kolkissa. Feminiinisyyden spiraali nousee maan päällä tuomaan tasapainon, jota tarvitaan siirtymiseksi tälle kaiken olevaisen seuraavalle tasolle. Ymmärtäkää, rakkaat ystävät, ettei tämä ole nousu maskuliinisuutta vastaan. Se ei ole korjaamista valloittamalla. Se on sen tasapainon muistamista jälleen, jonka monet muut ovat saavuttaneet kosmoksessa. On aika pitää kädestä ja hoivata toinen toistaan – ei vain maan päällä, vaan monien muiden kanssa, jotka ovat täällä nyt ja kohta paljastavat itsensä.

Aionien ajan voimaa/valtaa on planeetallanne mitattu voimankäytöllä, nopeudella, rakenteella, omistamisella ja kontrollilla. Nämä eivät ole pahoja asioita, ja ne jopa auttoivat ihmiskunnan alussa. Olette kuitenkin jo kauan sitten kasvaneet yli tarpeesta tähän epätasapainoon, ja nyt se muodostaa teille esteen. Maskuliininen ja feminiininen ovat yksinkertaisesti epätäydellisiä olleessaan yksin. Maskuliiniprinsiippi rakentaa astian, mutta feminiiniprinsiippi täyttää sen elämällä. Maskuliinipuoli voi osoittaa miekan määränpäätä kohti, mutta feminiinipuoli kysyy: ”Onko tämä polku, joka parantaa, ravitsee ja ottaa mukaan?” Toinen ilman toista aiheuttaa kaaosta. Yhdessä ne luovat maailmoja. Maaplaneetta ja ihmiskunta ovat olleet poissa tasapainosta pitkän aikaa. Universumin luonnollinen spiraali avaa tilaisuuden muutokseen ja tasapainon palaamiseen. Oletteko valmiita laskemaan miekan?

Kerrotaanpa teille tarina sellaisesta maailmasta, jossa olen viime aikoina ollut.

Kaukana teleskooppienne saavuttamattomissa, tuttujen tähtikarttojenne tuolla puolen, oli planeetta nimeltään Eris. Tämä ei ole eksoplaneetta, joka olette löytäneet, vaan ennemminkin Maan moniulotteinen aspekti. Se hohti violetteina valtamerinä, hopeisina metsinä, ja vuorina jotka näyttivät hyräilevän pehmeästi, kun oli täysikuu. Eris oli suuren kauneuden maailma, ja tällä planeetalla naiset olivat hallitseva ihmistyyppi.

Hallinta Erisissä ei tarkoittanut samaa, mitä se oli usein tarkoittanut Maassa. Erisin naiset eivät hallinneet tukahduttamalla. He hallitsivat virittymällä. He kuuntelivat syvästi jokia, syntymättömiä, vanhempia, lasten unelmia, ja jopa hiljaisuutta maailmojen välissä. Heidän neuvostonsa olivat pyöreitä, heidän temppelinsä olivat auki taivaaseen, ja heidän taloutensa ei perustunut niukkuuteen, vaan kierrätykseen. Kukaan ei omistanut vettä. Kukaan ei myynyt siemeniä. Ketään ei ylistetty sen hamstraamisesta, mitä muut tarvitsivat. Pitkän aikaa myös Eris oli pois tasapainosta – kuitenkin huomasimme sen ja muutuimme.

Monta tuhatta vuotta Eris kukoisti. Feminiiniprinsiippi ohjasi kaikkea. Parantamista kunnioitettiin. Syntymä oli pyhä asia. Intuitiota opetettiin kielenä. Tunteita ei pidetty heikkoutena, vaan samanlaisena asiana kuin sää – asiana jota tarkkailtiin, joka ymmärrettiin ja jota kunnioitettiin.

Kuitenkin jopa paratiisi voi ajautua epätasapainoon.

Ajan kuluessa Erisin naiset alkoivat epäillä maskuliiniprinsiippiä. Ei miehiä, sillä Erisissä oli miehiä, vaan itse maskuliinienergiaa. He yhdistivät suunnan hallintaan, rakenteen vangitsemiseen, kunnianhimon väkivaltaan, ja suojelemisen kontrolliin. Niinpä he pehmensivät kaikkea. Päätöksenteko kesti kauemmin ja kauemmin. Rajat hämärtyivät. Nuoria kannustettiin tuntemaan kaikki, mutta heille ei aina opetettu, mitä tuntemallaan piti tehdä. Luovuutta oli runsaasti, mutta monet visiot jäivät kesken.

Planeetta oli lempeä, mutta se alkoi menettää vauhtiaan.

Sitten tuli punaisten tuulien kausi.

Joka seitsemässadas vuosi Eris kulki kosmisen pölykentän läpi, mikä muutti taivaan punaiseksi. Tavallisesti se oli harmitonta, jopa kaunista. Mutta tällä kertaa tuulet toivat kummallista mineraalia, joka asettui violetteihin meriin ja himmensi hopeiset metsät. Sadot heikentyivät. Parantavat vedet kadottivat osan laulustaan. Neuvostot kokoontuivat monta päivää ja yötä, kuuntelivat sisältä, uneksivat ja odottivat opastusta.

Heidän joukossaan oli nuori nainen nimeltään Sera.

Seraa ei pidetty viisaana Erisin standardien mukaan. Hän oli liian suora. Hän esitti epämiellyttäviä kysymyksiä. Hän rakasti vanhoja feminiinisiä tapoja, mutta hän rakasti myös työkaluja, siltoja, karttoja ja koneita. Lapsena hän oli rakentanut pieniä tuulenkerääjiä simpukankuorista ja luusta – laitteita jotka kykenivät muuttamaan myrskyvirtaukset varastoiduksi energiaksi. Vanhimmat hymyilivät hänen keksinnöilleen, mutta monet kuiskivat: "Hänen hengessään on liikaa terää.”

Yhtenä iltana, kun punaiset tuulet ulvoivat kristallitasangoilla, Sera seisoi Suuren neuvoston edessä ja sanoi: ”Olemme kuunnelleet syvästi. Nyt meidän täytyy toimia selkeästi.”

Lankesi hiljaisuus. Yksi vanhempi vastasi: ”Toiminta ilman täyttä harmoniaa voi haavoittaa maailmaa.” Sera nyökäytti päätään: ”Kyllä. Mutta harmonia ilman toimintaa voi myös haavoittaa maailmaa.”

Hänen sanansa herättivät levottomuutta neuvostossa. Jotkut ajattelivat, että hän oli epäkunnioittava. Toiset tunsivat jonkin heräävän sisällään – jonkin ikivanhan ja melkein unohdetun.

Sera ehdotti suurien resonanssitornien rakentamista rannikolle. Nämä tornit eivät taistelisi punaisia tuulia vastaan – ne vastaanottaisivat tuulet, suodattaisivat mineraalipölyn ja lähettäisivät puhdistettuja virtauksia takaisin ilmakehään. Se vaatisi tarkkuutta, kurinalaisuutta, koordinointia ja aikatauluja – hyvin maskuliinisia ilmaisuja. Mutta itse suunnitelma tuli siitä, että kuunneltiin planeetan syvästi feminiinistä viisautta.

Neuvosto epäröi.

Sitten vanha Tor-niminen mies astui esiin. Miehiä pidettiin arvossa Erisissä, mutta he johtivat harvoin. Tor oli viettänyt elämänsä kivien vartijana, tutkien vuorien luita. Hän puhui pehmeästi: ”Seran suunnitelma tulee toimimaan.”

Monet kääntyivät häntä kohti yllättyneenä. Hän jatkoi: ”Mutta ei siksi, että se nujertaa tuulen. Se toimii, koska se antaa tuulelle pyhän tehtävän.” Kiivaan keskustelun jälkeen neuvosto salli työn alkaa.

Neljäkymmentä päivää ja yötä Erisin kansa teki työtä yhdessä. Naiset johtivat suunnittelupiirejä. Miehet ja naiset rakensivat tornit. Lapset lauloivat sävelkuvioita kiviin. Vanhemmat siunasivat jokaisen perustan. Ensimmäistä kertaa sukupolviin, Eris muisti fokusoituneen toiminnan ilon. Ei kiihkeän toiminnan, ei kontrolloivan toiminnan, vaan pyhän toiminnan.

Lopulta tornit nousivat kuin hopealinjat rannikoilta. Kun punaiset tuulet tulivat jälleen, ne menivät torneihin pauhaten. Koko planeetta tärisi. Jotkut pelkäsivät tornien pirstoutuvan. Mutta sitten tuli taikaspiraali.

Tornit eivät puhdistaneet pelkästään tuulia. Ne alkoivat laulaa. Ääni kulki merien läpi metsiin, vuorien alle, ja jokaisen olennon sydämeen Erisissä. Ihmiset kuulivat jotain ällistyttävää tuossa laulussa. Itse planeetta ei ollut koskaan ollut kuolemassa. Se oli muuttunut. Punaiset tuulet eivät kantaneet myrkkyä, vaan integroimattoman lahjan – mineraalia, joka voisi herättää uuden elämän, mutta vain jos se tasapainotetaan tietoisella rakenteella.

Viikoissa hopeametsät kukkivat kultaa. Meret muuttuivat violetista sädehtivän sinivihreiksi. Uusia hedelmiä ilmestyi – makeampia kuin mikään ennen tunnettu. Heikentyneet sadot vahvistuivat. Parantavat vedet palasivat syvemmän soinnin kera. Ja Seraa – tyttöä jolla sanottiin olevan liikaa terää – ei tunnettu kapinallisena, vaan ensimmäisenä siltana.

Hän opetti Erisin kansalle, että feminiininen ei menetä voimaansa, kun se syleilee maskuliinista. Siitä tulee täydellisempi. Feminiininen ei ole täällä vain tyynnyttämässä. Se on täällä luomassa, johtamassa, suojelemassa elämää, puhumassa totuutta, synnyttämässä uusia järjestelmiä, ja vaatimassa, että yltäkylläisyys jaetaan. Maskuliininen ei ole täällä vain komentamassa. Se on täällä fokusoimassa, pitämässä vakaana, rakentamassa rakkauden arvoisia muotoja ja palvelemassa elämää.

Rakkaat ystävät, tuon tämän toivon viestinä ihmiskunnalle.

Feminiinisyyden voimaantuminen ei ole trendi. Se on planetaarinen välttämättömyys. Se on viisauden paluu valtaan, myötätunnon johtajuuteen, intuition tieteeseen, ja kunnioituksen luomiseen. Mutta todellinen voimaantuminen ei pyydä naisia tulemaan haavoittuneeksi versioksi miehistä. Se pyytää kaikkia olentoja kunnioittamaan feminiinipuolta itsessään: sitä osaa joka kuuntelee, hoivaa, ottaa mukaan, tuntee, vastaanottaa ja tietää. Samaan aikaan voimaantunut feminiinisyys ei torju maskuliinisuutta. Se siunaa sen, hioo sitä, ja kutsuu sen kotiin.

Maan tulevaisuutta ei rakennetta hallinnalla. Se synnytetään tasapainon kautta. Kun feminiinisyys nousee avoimen sydämen ja selkeän äänen kera, ja kun maskuliinisuus seisoo sen rinnalla ennemminkin palvelemassa kuin kontrolloimassa, ihmiskunta löytää sen, minkä Eris löysi: myrsky ei ollut koskaan kaiken loppu. Se oli kutsu.

Pitäkää tämä toivo lähellä, rakkaat ystävät. Tuulet ovat muuttumassa myös maan päällä.

Yhdeksän ryhmänä pyydämme teitä kohtelemaan toisianne kunnioittaen, hoivaamaan toinen toistanne ja pelaamaan hyvin yhteen.

Olen Lilith, joka tunnetaan ensimmäisenä naisena. Olen palannut, ja rakastan teitä syvästi.

Espavo.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.