SINUN EI TARVITSE ANSAITA ILOASI
Kirjoittanut Cheryl Richardson (cherylrichardson.com)
3.5.2026
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Seisoin tiskipöydän ääressä huuhtelemassa lautasia ja laittamassa tiskikoneeseen, kun huomasin tutun ajatuskulun tekevän rataa päässäni. ”Katsotaanpa”, sanoin itselleni. ”Olen maksanut laskut, täsmännyt pankkitilit, ja siivonnut keittiön, joten nyt voin keittää kupin teetä ja lukea kirjani loppuun.”
Kuulostaa ihan harmittomalta, paitsi että se oli kolmas kerta viikon aikana, kun saan itseni kiinni toimimasta niin, kuin voisin tehdä, mitä halusin, vasta kun työt oli tehty. Se on vanha tapa, jäänne siitä elämänvaiheesta joka oli omistettu saavutuksille ja menestymiselle, mutta nyt tässä uudessa vaiheessa – viisausvuosissa – minun täytyy jatkuvasti muistuttaa itselleni:
Sinun ei tarvitse ansaita iloasi.
Niinpä istahdin olohuoneeseen, vedin peiton syliini ja vietin seuraavan tunnin lukemalla loppuun viimeisimmän lempikirjani. Kun käänsin viimeisen sivun, suljin silmäni yrittäen pitää kiinni tuon kokemuksen taiasta. Selkäni kertoi, että olin istunut samassa asennossa liian pitkään, mutten halunnut rikkoa lumousta nousemalla venyttelemään.
Hieman myöhässä heräsin tähän, mutta sain luettua Virginia Evansin The Correspondentin. Tämä valtava myyntimenestys kertoo tarinan naisesta, joka kohtaa vanhenemisen, entiset virheet, jakamattomat mielipiteet ja pienissä paikoissa (päässä ja elämässä) elämisen seuraamukset. Tarina kerrotaan kirjeinä, joita hän kirjoittaa ja saa, ja se on poikkeuksellinen muoto, joka paranee jokaisella sivunkäännöllä.
Nykyään vietän enemmän aikaa kirjojen parissa, kuin tiekoneen tai puhelimen, ja se on ollut suuri nautinto. Luen nyt Elif Shafakin The Forty Rules of Love (henkisesti rikas tarina), ja muutaman viime kuukauden aikana olen lukenut Barbara Streisandin, Anthony Hopkinsin ja Lionel Richien omaelämäkerrat. Tällaiset kirjat ovat vangitsevia, koska ne eivät opeta minulle ainoastaan taitelijoiden elämistä, vaan myös siitä, miten menneisyys vaikuttaa nykyisyyteen, mikä on luovan uran kehityskaari, ja mitä ihmiset oppivat matkan varrella, kun he vanhenevat ja tutkiskelevat enemmän itseään (ja he kaikki tekevät sen).
Olen oppinut jotain tärkeää olemalla lykkäämättä iloa: mitään katastrofaalista ei tapahdu, kun teet nautinnosta prioriteetin jokapäiväisessä elämässäsi. Sen sijaan se pehmentää päivän särmiä, venyttää aikaa mitä maukkaimmalla tavalla, ja muistuttaa meille, ettei elämää ansaita – sitä eletään.
Rakkautta,
Cheryl
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.