OIKEAN JA VÄÄRÄN TUOLLA PUOLEN …
Kirjoittanut Jenny Schiltz (www.jennyschiltz.com)
6.6.2026
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Näin hiljattain unta, joka on pysynyt mielessäni. Olin ihmisryhmässä, ja sitten suuntasimme juhliin paikassa, joka vaikutti hotellilta. Mutta kun astuimme sisään, ei ollut huoneita. Sisällä oli valtava, avoin varaston kaltainen tila.
Ensimmäisessä kerroksessa oli kovaa musiikkia, tanssia, innostusta ja juhlan tuntua. Ensin se tuntui hauskalta ja harmittomalta, mutta sitten huomasin, että energia huoneessa alkoi muuttua. Tunsin, että jonkinlainen seremonia oli kohta alkamassa, ja oivalsin, että sen juuret olivat synkemmässä okkulttisessa energiassa.
Kun katselin, näin energeettisiä lonkeroita kulkevan huoneen läpi. Ne näyttivät melkein köynnöksiltä tai köysiltä, jotka kietoutuivat ihmisten ympärille, jotka halusivat osallistua. Nämä köydet sitoivat ja saivat loukkuun.
Se teki minuun vaikutuksen, että enemmistö ei ollut synnynnäisesti pahoja. He olivat haavoittuneita hyvin inhimillisellä tavalla. Nämä olivat ihmisiä, jotka halusivat kontrolloida elämää, lopputuloksia ja itse todellisuutta. Rituaalin alla oli pelkoa ja syvää kyvyttömyyttä luottaa elämän luonnolliseen avautumiseen. He halusivat hallita, koska antautuminen tuntui turvattomalta heistä.
Käännyin sen ryhmän puoleen, jonka kanssa tulin, ja sanoin, etten voisi jäädä sinne. Kaikki seurasivat minua, kun menimme toiseen kerrokseen.
Siellä energia oli täysin erilaista. Se tuntui kevyemmältä, henkisemmältä, ja ”korkeammalta värähtelyltä”. Ihmiset tanssivat, nauroivat, halasivat ja näyttivät aidosti hyväsydämisiltä. Mutta jonkin ajan kuluttua huomasin, että taas oli alkamassa seremonia. Tiesin intuitiivisesti, että tätä pidettäisiin ”valotyönä” tai parannustyönä, mutta kuitenkin kun tarkkailin tuota huonetta, näin täsmälleen samoja energeettisiä lonkeroita alkavan kietoutua osallistujien ympärille. Nämä köydet sitoivat ja saivat loukkuun.
Sillä hetkellä unesta tuli uskomattoman selkeä minulle. Toisen kerroksen siteet eivät näyttäneet erilaisilta kuin ensimmäisessä kerroksessa.
Ihmiset tällä tasolla uskoivat, että he pelastivat maailmaa, paransivat ihmiskuntaa, taistelivat pimeyttä vastaan, tai olivat sotureita valon puolesta. Mutta sen alla oli edelleen kiinnikkeitä. Edelleen hienovaraista yritystä kontrolloida elämää henkisesti, vallan sijaan. Asut olivat muuttuneet, mutta alla oleva mekanismi ei.
Kun kerroin ryhmälle, että minun täytyi taas lähteä, useimmat heistä eivät ymmärtäneet. He sanoivat minun olevan hullu. Tällä kertaa vain muutama tuli kanssani.
Menimme kolmanteen kerrokseen, ja kaikki muuttui.
Ihmiset siellä kantoivat myös kaunista energiaa, mutta se oli syvästi maadoittunutta ja rehellistä. Kukaan ei näyttänyt esittävän mitään roolia tai kantavan identiteettiä. Kukaan ei yrittänyt vaikuttaa pimeydeltä tai valolta, ylempiarvoiselta tai heränneeltä. He ymmärsivät, että ihmisissä on valo ja pimeys, ja että tietoisuus tulee tämän tunnistamisesta ja sen valitsemisesta hetki hetkeltä, miten haluamme vastata/reagoida.
Koska he ymmärsivät oman ihmisyytensä, oman erehtyvyytensä, heillä oli hyvin vähän tuomitsevuutta muita kohtaan. Tunsin välittömästi, että olin turvassa, nähty ja tervetullut. Rakastettu hyvin hiljaisella ja aidolla tavalla.
Se erottui eniten, etteivät he tehneet koskaan rituaalia. He kokoontuivat yhteen, yhdistyivät, mutta he eivät yrittäneet hallita, kontrolloida tai orkestroida henkisesti todellisuutta. He keskittyivät pelkästään siihen, että on syvästi yhdistynyt omaan itseensä, ja sen kautta he syleilivät elämää läsnäolosta käsin.
Herättyäni oivalsin, ettei unessa ollut kyse pimeydestä versus valo. Siinä oli kyse niistä monista tavoista, joilla ego pystyy naamioitumaan. Joskus se pyrkii kontrolliin vallan kautta. Joskus se pyrkii kontrolliin henkisyyden kautta. Joskus se piiloutuu parantajan, pelastajan, heränneen sielun tai ”hyvän” ihmisen identiteettiin.
Mutta todellinen tietoisuus liittyy paljon vähemmän siihen, että esitetään valoa, ja paljon enemmän siihen, että ollaan tarpeeksi rehellinen kantaakseen oman pimeytensä ja oman jumaluutensa joutumatta kummankaan valtaan. Mieleeni muistui välittömästi sitaatti Rumilta:
”Oikeintekemisen ja väärintekemisen tuolla puolen on kenttä. Tapaan sinut siellä.”
Lähettäen teille kaikille paljon rakkautta,
Jenny
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.