VAIKEISSA OLOSUHTEISSA SANDWICHSAARILLA

Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Maaliskuun 2020 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Kona, Havaiji 1.3.2020 – Taivas on selkeä tänään, mikä tekee ilmasta tavallista lämpimämmän. Olen kiitollinen alhaisesta kosteustasosta, muuten alan hikoilla jo hakiessani lasin jääteetä. Etelästä tulee pieni tuulenvire, mikä myös auttaa pitämään lämpötilan kohtuullisena. Elän vaikeissa olosuhteissa Sandwichsaarilla. En oikeasti, minä olen. Saimme juuri loppuun kuukauden toisen työpajamme täällä, ja haluan todella noudattaa Adamuksen neuvoa shaumbroille: rentoudu Oivaltamiseesi. Linda odottaa minua seuraansa uima-altaalle, mutta valitettavasti Shaumbra-lehden päätoimittaja odottaa innokkaasti (tai kärsimättömästi?) artikkeliani. Niinpä menen vähän oikopolkua siteeraamalla Mark Twainia Havaijilla.
 
Pahoitteluni herra Twainille hänen kirjansa nimen käyttämisestä artikkelini otsikkona, mutta hän on tavallaan perhettä. Adamuksen mukaan Samuel Clemens (kirjailijanimeltä Mark Twain) oli yksi hänen elämistään, joten oletan, että on hyväksyttävää käyttää tuota otsikkoa. "Mark Twain in Hawaii: Roughing It in the Sandwich Islands" (= Mark Twain Havaijilla – eläen vaikeissa olosuhteissa Sandwichsaarilla) perustuu 25 artikkeliin, jotka Mark Twain kirjoitti Sacramento Union -sanomalehteen neljästä kuukaudestaan Havaijilla 1866.
 
Havaijin saarista Mark Twain kirjoitti: "Millään vieraalla maalla koko maailmassa ei ole minuun yhtä voimakasta viehätysvoimaa kuin niillä, mikään muu maa ei voisi kaipaavasti ja anovasti kummitella minulle, unessa ja valveilla, puoli elämää, kuin tämä maa on tehnyt." Miten totta se onkaan. Ilmeisen kauneutensa ja sen tosiasian lisäksi, että saarilla on paljon enemmän kasvi-, lintu- ja hyönteislajeja, kuin millään rinnastettavalla maapallon alueella, tässä paikassa on jotain kummittelevaa. Kenties näin on, koska nämä saaret olivat yksi niistä portaaleista, joiden kautta tulimme matkustaessamme ensimmäistä kertaa tälle planeetalle, tai koska on syvällä viipyileviä muistutuksia Lemuriasta. Se ei ole huonoa kummittelua – vain tunne, että hyvin muinaisia energioita on edelleen läsnä näillä saarilla.
 
Aiemmin tänään saimme loppuun nelipäiväisen Ahmyo-retriittimme, 36-henkisen shaumbra-ryhmän kanssa Etelä-Koreasta. Oli kiehtovaa nähdä Havaiji heidän silmillään, kun he kokivat vehreyden, loputtoman meren ja taivaan sekä mañana-elämäntavan.
 
Useimmat heistä eivät olleet koskaan ennen olleet USA:ssa – vaikka jotkut alkuperäiset havaijilaiset väittäisivät, etteivät saaret ole USA:ta. Pääsaari on avara ja tilava ja asukkaita on vain 180.000. Etelä-Koreassa on 51 miljoonaa ihmistä maa-alueella, joka on vain 10 kertaa suurempi kuin Havaijin pääsaari. Etelä-Korean väestö on etnisesti 99-prosenttisesti korealaista, kun taas Havaiji koostuu eri kulttuureista – Polynesiasta, Aasiasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, Australiasta, Euroopasta, Afrikasta ja melkein kaikkialta ympäri maailmaa. Etelä-Korea on moderni ja hienostunut. Havaijin saari on, no, todella rento. Melkein kaikki täytyy tuoda laivalla, joten Havaijilla tottuu odottamaan. Ja miksi ei odottaessa vain rentoudu ja katsele auringonlaskua Mai Tai -rommidrinkin kera?
 
Mark Twain kirjoitti myös: "Rantauduimme Kailuaan, jossa oli paikallisia kaislamajoja korkeiden kookospuiden alla – uneliaimmalta, hiljaisimmalta ja sunnuntaisimmalta näyttävä paikka, jonka voi kuvitella. Te lopen uupuneet, jotka olette kyllästyneet työhön ja huolehtimiseen … ja huokailette maasta, jossa voitte ristiä kätenne ja nukkua elämänne rauhallisesti, pakatkaa säkkinne ja menkää Kailuaan! Viikon siellä pitäisi parantaa surullisimmankin teistä." Hän matkusti pääsaaren ympäri hevosen selässä, käyden aktiivisella tulivuorella saaren itäpuolella ja palaten takaisin Kailua-Konaan länsipuolella. Volcano House -hotelli jossa hän asui tulivuorella vieraillessaan, on edelleen toiminnassa. Sadepuu jonka hän istutti, on vielä hyvin hengissä ja tyydyttää turistien tarpeita, joilla on kamera.
 
Villa Ahmyo sijaitsee muutama maili Kailuasta etelään. Olemme Konan alueella, jossa kasvatetaan joitain maailman parhaista kahveista. (Myös kolumbialaiset shaumbrat jotka vierailivat täällä viime vuonna, olivat samaa mieltä, että se oli varsin hyvää.) Tämä osa saaresta on vihreää ja vehmasta, verrattuna saaren kuivempaan ja vähemmän kasvillisuutta sisältävään pohjoispäähän. Saaressa on osia, jotka näyttävät kuumaisemalta vulkaanisten kenttien vuoksi, mutta täällä alhaalla asumme tarumaisessa viidakossa. Puutarhurimme leikkaa jatkuvasti lehvästöä. Meillä on usein iltapäiväsateita, kun pilvet tulevat vuorenhuippujen yli, mutta yleensä taivas selkenee noin tunti ennen auringonlaskua.
 
Mark Twain tutki myös Waipi'o-laaksoa, joka on tänä päivänä yhtä luoksepääsemätön kuin 1866, hän ratsasti koko Konan rannikon päästä päähän ja kirjoitti: "Kona on minulle aina onnellinen muisto." Adamuksen mukaan hän kulki suoraan Villa Ahmyon edessä olevaa tietä pitkin. Se on nyt päällystetty, mutta silloin se oli soratie, jota käytettiin kahvinpapujen kuljettamiseen maatiloilta kuivattamoille kaupunkiin. Rakastan kuvaa Mark Twainista ratsastamassa suoraan sen edestä, mikä on nyt Villa Ahmyo, kenties pysähtyen myös hetkeksi poimimaan banaanin tai litsin tontilta.
 
Yksi hänen rakkaimmista Havaijin muistoistaan vaikuttaa olevan naiset, jotka hän mainitsee uudestaan ja uudestaan, useimmiten sen kun hän tapaa heitä sattumalta uimassa tai tanssimassa hula-hulaa, kuten hän sitä kutsuu. Koska oli Mark Twain, hän oli tietysti aina herrasmies. "Iltapäivällä tarkkailin, kun lauma alastomia nuoria paikallisia naisia kylpi meressä, ja menin istumaan heidän vaatteidensa päälle, ettei niitä varastettu."
 
Mark Twainin havainnot saaren kulttuurista olivat huvittavia ja nokkelia. Hän totesi: "Lähellä on mielenkiintoiset rauniot (Pu'uhonua o Hōnaunau) – jonkin muinaistemppelin niukat jäänteet – paikka jossa annettiin ihmisuhreja vanhoina entisaikoina … kauan, kauan ennen kuin lähetyssaarnaajat kohtasivat rohkeasti lukemattomia puutteita tullakseen tekemään paikallisasukkaiden olon pysyvästi kurjaksi kertomalla heille, miten kaunis ja autuas paikka taivas on ja miten sinne on lähes mahdotonta päästä, ja näyttivät alkuasukasraukoille, miten ankea paikka kadotus on ja mitkä tarpeettoman liberaalit mukavuudet vievät sinne, näyttivät heille, miten he tietämättömyydessään olivat hullutelleet sukulaistensa kanssa ilman mitään tarkoitusta, näyttivät heille, mikä hurmio oli tehdä työtä koko päivä 50 sentistä, jolla ostaa ruokaa seuraavaksi päiväksi, verrattuna kalastamiseen ajanvietteenä, loikoiluun varjossa ikuisen kesän ajan ja sen runsauden syömiseen, jonka eteen ei kukaan muu uurastanut kuin luonto. Miten surullista on ajatella niitä monia, jotka ovat menneet hautaansa tällä kauniilla saarella tietämättä koskaan, että oli helvetti."
 
Linda ja minä olemme olleet täällä helmikuun alkupuolelta saakka ja jäämme tänne huhtikuun loppuun. Tämä on ollut mukava tauko meille, erityisesti koska Coloradossa on yksi lumisimmista talvista pitkään aikaan. Isännöimme shoudit 7.3. ja 4.4. Shaumbra-paviljongilta sekä kolme työpajaa lisää. Tekninen tiimimme (Peter Orlando, Jean Tinder ja Marc Ritter) tulee tänne muutaman päivän päästä auttamaan shoudien kanssa, ja kuvaamme myös Master's Lifen 12 ja uuden Master's Pausen muutaman seuraavan viikon kuluessa. Belle, Villa-koiramme, on ollut kanssamme yötä päivää. Se on menestys työpajaosallistujien parissa, jotka rakastavat ottaa selfieitä sen kanssa. Siitä saattaa tulla yksi maailman valokuvatuimmista koirista.
 
Aivan kuten Mark Twain, elämme vaikeissa olosuhteissa Sandwichsaarilla. Mutta älä vuodata liian monia kyyneleitä, koska teemme sitä ahmyo-tyyliin. Päivät ovat täynnä auringonpaistetta ja lempeää tuulta, ja illat katsellaan tähtitaivasta porealtaasta. Voin tuntea Adamuksen (ja Mark Twainin) katselevan meitä Ylösnousseiden mestareiden klubilta leveä hymy kasvoilla. Vaikka Mark Twain matkusti laajasti ympäri maailmaa, hän ei koskaan unohtanut Havaijia. Hän kutsui sitä "viehättävimmäksi saaripuroksi, joka on ankkuroitu mihinkään mereen".
 
-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.