HEREILLÄ, UNESSA, VALO JA PIMEYS
Kirjoittanut Jennifer Hoffman (enlighteninglife.com)
21.9.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Silloin kun ajattelemme, että maailman polariteetin on aika muuttua eikä siltä vaikuta, tai että näemme tekemämme työn hyötyjä eikä muutos näytä tapahtuvan niin nopeasti, kuin toivomme, voimme tuntea, etteivät ponnistelumme onnistu. Ne onnistuvat, mutta emme voi mitata näitä tuloksia aikana, koska vaikutamme tavoilla, joita ei aina voi mitata. Haluamme, että hereillä ollessamme on valoa, muttei nukkuessamme. Tämä on tasapaino, mitä kaikki etsimme riippumatta sitä, kummalla puolella prosessia olemme, ja yritämme selvittää, missä meillä on mukavinta – hereillä vai unessa, valossa vai pimeässä. Ajattelin sitä tänään, kun ajattelin myös, mitä työni kanavana, intuitiivisena ihmisenä ja kirjoittajana on sisältänyt viimeisten 10 vuoden aikana, miten se on kehittynyt ja mitä muutoksia se on aiheuttanut elämääni.
On totta, etten halunnut tehdä tätä työtä, enimmäkseen koska halusin todella saada yritysmaailman työpaikan, mihin olin suunnannut uranäkymäni. Mutta myös muista syistä, joihin liittyi sitoutumista, vastuuta ja velvollisuuksia, joita otin avautumalla valolle, tiedolle ja informaatiolle, mitä minun täytyisi jakaa sen vuoksi, mitä suostuin tekemään. Minun oli hyväksyttävä valo ja luovuttava suhteellisen mukavasta varjosta tai pimeydestä, koska ei voi olla lainkaan pimeässä, sitten kun astunut täysin valoon. Eikä se lohtu/mukavuus mitä toiset löytävät tietämättömyydestä, varjossa tai sivustakatsojana olemisesta, ole enää käytettävissä. Pimeys voi olla epämukavaa toisinaan, mutta ei läheskään niin räikeää, kuin valo voi olla, ja valo on myös paljon paljastavampaa. Jos olet ottanut tämän askeleen, tiedät, että sitten kun näet kaiken valossa, et voi enää nähdä sitä pimeältä puolelta. Sitten kun heräät, et voi enää palata uneen.
Eräs ystäväni kysyi minulta hiljattain, halusinko vielä lasta. Rakastan lapsia ja rakastan äitinä olemista, mutta kun on lapsia, jotka ovat iältään 25 – 36 –vuotiaita, haluaisinko sitoutua ja ottaa vastuun vielä uuden lapsen kasvattamisesta noin seuraavat 20 vuotta? Minun täytyisi todella ajatella sitä, koska otan vanhemmuuden erittäin vakavasti eikä kyse ole pelkästään siitä, hankkiiko lapsen vai ei – kyse on siitä vastuusta, velvollisuudesta ja sitoutumisesta, mitä lapset tarvitsevat, vaativat ja minkä he ansaitsevat. Valon kasvattaminen on kuin lapsen kasvattamista – se vaatii paljon työtä ja saat sekä sydänsuruja että iloa. Sitten kun siitä tulee osa elämääsi, se on aina kanssasi niin kuin lapsi.
Kun otimme roolimme valotyöntekijöinä ja nyt valomajakkoina, tiesimme, että se olisi hyvin pitkä matka, missä olisi onnistumisen ja autuuden hetkiä sekä odottamisen ja toistamisen hetkiä, joita meillä olisi houkutusta kutsua epäonnistumiseksi. Tiesimme, että tekisimme kovasti työtä kera tulosten, jotka eivät olisi aina taattuja tai selviä. Mutta meidän täytyi tehdä se joka tapauksessa ja osa työtämme oli säteillä valoa ja odottaa toisten kyllästyvän istumaan pimeydessä ja alkamaan etsiä valoa. Tässä kohtaa sitoutumisestamme ja vastuustamme tulee vakavaa: sitten kun astumme valoon, emme voi enää palata pimeyteen, joten meidän on seistävä valossa ja annettava sen tulla luoksemme, mikä on pimeässä.
Emme voi mitata menestystämme sillä, etsiikö tai syleileekö pimeys valoa, vaan sillä miten voimakkaasti loistamme omaa valoamme, jotta pimeys hyväksyy tilaisuutensa herätä, koska se haluaa olla valossa – tai on nukkunut tarpeeksi eikä ole enää väsynyt. Minusta olemme siinä kohtaa nyt. Ihmisten on oltava pimeydessä, ennen kuin he ovat valmiita heräämään ja voivat ajatella valoa, koska valon siunaukset eivät ole aina suoraviivaisia. Jos esimerkiksi haluat nukkua, haluat huoneen olevan pimeä ja valoton. Jos olet hereillä, haluat saada valoa ja kompuroit pimeässä. Valon on oltava käytettävissä, silloin kun haluat sitä, ja poissa tai himmennettynä, kun et halua. Onko elämässäsi tällaisia ihmisiä tai tilanteita? Tuntuuko sinusta tällaiselta toisinaan? Se on valinta kuten kaikki muu ja siihen sisältyy huomattava sitoutuminen, velvollisuus ja vastuu. Mutta vanhempana olemisen tapaan, palkkiot ja se ilo ja rakkaus mihin voit osallistua, ovat mittaamattomia, vaikkeivät ne aina materialisoidu sillä aikataululla, millä haluat ne nähdä.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.