HERKULLISEN VIISAS

Kirjoittanut Tania Castilho (www.crimsoncircle.com)
Kesäkuun 2022 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Fabian sanoi minulle: "Kuule Jason, minulla on lahja. Taito sotkea aina asiat, kun ne menevät hyvin ja tasaisesti."

Katsoin häntä hymyillen ja kysyin: "Miten sitten voisit saada tämän taidon tuottavampaan käyttöön?"

"Mitä tarkoitat, tuottavampaan käyttöön?"

"No, kun se on taito, sille on varmasti jotain tuottavampaa käyttöä. Kaikissa taidoissa on kumpikin puoli, tuottava ja tuhoava, ja kumpikin puoli on hyödyllinen, tavalla tai toisella."

Fabian tuijotti minua, veti syvään henkeä ja alkoi pohtia kysymystäni.

Istuimme puistonpenkillä kevään vivahteiden keskellä, jasmiinin ja ruusujen tuoksun leikitellessä makunystyröidemme kanssa. Ja tuntui erittäin hyvältä vain istua siinä ilman mitään erityistä päämäärää – katsella sorsia lammella ja kuunnella lintujen visertävän onnellisena toivottaen tervetulleeksi taivaan leudon syleilyn. Olimme omassa maailmassamme. Ympärillämme tuntui olevan kuin läpinäkyvä hiljaisuuskapseli, joka piti kaupungin hälinän ulkona yksityistilastamme, ja ohikulkijat olivat yhtä kauniisti osa näkymäämme, kuin lehvät joiden läpi auringonsäteet tunkeutuivat kutittamaan ihoamme lämpimällä välkkeellä.

Meistä oli mukavaa tavata täällä ja kuluttaa aikaa ns. tekemättä mitään, samalla stimuloiden mielikuvitustamme, tietoisuuttamme ja selkeyttämme aiheilla, joita tuli esiin keskusteluissamme – keskusteluissa jotka olivat meille kuin maailman parasta kaakaota parhaassa kahvilassa, joka on koskaan luotu.

Emme olleet riippuvaisia näistä keskusteluista, mutta nautimme niistä – kummankin meistä tökkiessä kuin taikavarpu löytämättömän viisauden lampiin, jotka yltyivät valtaviksi pauhaaviksi joiksi, kunnes laskeutuivat alas ahaa-elämysten vesiputouksina ja lepäsivät alla olevassa järvessä, jossa seesteisyys oli pysyvä asukas.

Olimme olleet ystäviä, luoja ties kuinka kauan. Elämissämme oli ollut kaikenlaisia käänteitä ja olimme muuttaneet eri paikkoihin, mutta jotenkin olimme aina löytäneet aikaa ja tilaa todistaa toistemme kehittymistä. Voi, se oli hyvin arvokasta! Tämä lahja jonka annoimme toisillemme ja itsellemme.

Meillä oli tapana joskus vitsailla, että jos olisimme olleet kiinnostuneita toisistamme, olisimme voineet olla täydellinen pari. Mutta se ei ollut meidän laistamme rakkautta. Voitaisiin sanoa, että meidän rakkautemme ylitti jopa intiimiin rakkauden, koska sitä ei määritellyt mikään muu, kuin puhdas kunnioitus, toveruus ja ihailu. Ja myötätunto. Meille oli hyvin helppoa olla tuomitsematta tosiamme. Se ei ollut edes harkittava asia. Ja tässä hyväksynnässä voimme hyväksyä myös itsemme, tietäen, että olimme arvokkaita. Kyse oli tuosta julistamattomasta faktasta, yksinkertaisesta toteamuksesta: "Minä olen mitä olen."

Ihailimme toisissamme yhtä paljon heijastusta omasta ihastuttavasta kauneudestamme, kuin toistemme verratonta, jäljentämätöntä ainutlaatuisuutta. Siinä oli jotain, kun todisti toisen ihmisen avautumista kokonaisuudeksi, jonka voi määritellä vain yleväksi, ja meillä oli tämä etuoikeus. Tämä etuoikeus todistaa omaa ihmettämme toisissamme. Tämä oli hyvin erilaista, kuin mitä näimme muun maailman kokevan. Elimme kuin täysin uudessa Maassa, lähtemättä tältä planeetalta, jotenkin ollen rinnakkain kaiken kanssa tarvitsematta kuulua mihinkään.

Hiljaisuus oli paras ystävämme. Pidimme sitä suuressa arvossa, emmekä koskaan tunteneet tarvetta keskustella jatkuvasti. Istuminen toistemme seurassa/läsnäolossa oli paljon puhuvaa, joten sillä ei ollut merkitystä, vastaisiko Fabian lopulta kysymykseeni vai ei. Se ei vaatinut mitään vastinetta. Se olisi voinut olla melkein retorinen kysymys.

Mutta Fabian kuitenkin vastasi: "Oivallan, että tuossa taidossa ei ole oikeasti kyse asioiden sotkemisesta, vaan sen tiedostamisesta ja kyvystä valita. En ole valinnut sallia tasaisuutta, koska olen tuntenut, että sotkeminen on liian jännittävää ohitettavaksi. Ja tässä olen tullut riippuvaiseksi siitä, että löydän tapoja korjata asiat sotkettuani ne, ja siinä on loput tuosta taidostani. Olen mestari ratkaisemaan ongelmia, mutta koska elämäni ei ole kovin ongelmallista, löydän tapoja luoda ongelmia pelkästään niiden ratkaisemisen ilosta!!!!! Ja hassua on, että nautin myös tasaisuudesta ja kuljen jatkuvasti sitä kohti – selvitän sotkuni tasaisuudeksi, luodakseni sitten vain lisää sotkuja, ja niin edelleen. Siis olen v*tun erinomainen tässä!!!!! On pakko nauraa itselleni – tämä on ratkiriemukasta!"

Repesimme kumpikin nauramaan valtavasti, vatsamme pohjasta saakka ja lopulta vedet silmissä, ja joka kerta kun katsoimme toisiamme, nauroimme vielä lisää. Voi luoja! Rakastin näitä hetkiämme, kun kaikesta tuli niin kristallinkirkasta, että vain huumori oli enää jäljellä.

Naurettuamme pitkään hullunlailla, vatsaamme pidellen ja ilmaa haukkoen, nojauduimme vain taaksepäin ja katsoimme puiden muodostamaa katosta penkkimme yläpuolella, rentoutuen täysin tyhjyyteen, kun ihmiskäyttäytymisen mutkikkaat omituisuudet menivät perille ja haihtuivat toteamukseen: "Hmm, kenties lakkaan tekemästä tätä ja kokeilen vaihteeksi jotain muuta." Ja voi, Fabianin alkuahdinko oli poreillut hyvin maukkaaksi kastikkeeksi, joka voisi nyt palvella häntä uusilla ja herkullisilla tavoilla.

Tämä oli hänen säteilynsä kastiketta, ja sen hyväntuoksuinen maku varmasti vetäisi monia muita siihen tietoisuussäihkeeseen, jonka se jätti vanaveteensä. Se käynnistäisi näkymättömästi jotain hyvin hienovaraista niissä sydämissä, jotka saivat tuon tunnun, kun se levisi kuin ääretön juhla-ateria, tarjoten äärettömästi herkullisia ilomahdollisuuksia. Ja minua oli siunattu tilaisuudella istua aivan siinä, saaden inspiroituneen tietoisuuden ensimmäisen ryöpyn ja uiden siinä kuin onnellinen delfiini, huolettomana ja elävänä, todistaen suuruutta tuossa itsejemme valtameressä.

*****

Tania Castilho (kirjoittajanimi T. C. Aeelah) on InPassion Coaching -sivuston perustaja, jonka kautta hän jakaa Compassionate Breathia ja tekee Isness-mentorointia. Hän haluaa kutsua itseään muutosologiksi: "muutostieteen" tietoinen tutkija, eli energian liikkeessä. Tania on hiljattain keksinyt "ihmeassistentin" täydelliseksi tavaksi kuvata, mitä hän tekee päivittäin – auttaa ihmisiä luomaan ja sallimaan ihmeitä omassa elämässään, samalla jatkaen omastaan nauttimista, syvän kiitollisena siitä ihmeestä, joka elämä on. Hänet tavoittaa nettisivujensa kautta.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.