RAUHAA KOHTI KALLISTUEN
Kirjoittanut Catherine Viel (goldenageofgaia.com)
21.2.2024
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Sieluni, on maa
Kaukana tähtien tuolla puolen …
Siellä, melun ja vaaran yläpuolella
Suloinen Rauha istuu, hymyillä kruunattuna.
– Henry Vaughan, Peace
Jos tietty, yleisesti tunnettu henkinen olettamus on totta, monet meistä ovat pakanneet parantumattomat haavat ja kätketyt traumat tähän elämään käsiteltäväksi, ennen kuin verho laskee kolmannen ulottuvuuden Maassa (tai ainakin kokemuksessamme tuossa ulottuvuudessa). Kenties se on vähän kuin loppukoe ennen ylösnousemukseen astelemista.
Mieleeni muistuu umpimähkäiset tekniikkani osallistua kokeisiin collegessa. Kirjoitin salaa päiväkirjamerkintöjä tunnin aikana ja tein minimaalisesti muistiinpanoja. Sitten lukaisin oppikirjan ja muistiinpanoni läpi koetta edeltävänä päivänä, valvoen koko yön tarvittaessa, tuntien syyllisyyttä ja epätoivoa, mutta ollen kuitenkin päättäväinen, ja annoin tuolle prosessille polttoainetta järkevällä määrällä suklaata ja colaa.
Osallistu kokeeseen seuraavana päivänä ja suoriudu siitä ansaittua paremmalla arvosanalla.
*****
Tuntuu siltä, kuin pänttäisin johonkin ennenkuulumattomaan, ”kerran elämässä” -kokeeseen tällä hetkellä, ja tunnen samanlaista epätoivon, syyllisyyden ja päättäväisyyden sekamelskaa.
Epätoivoa, koska minulla ei ole oikein ajatusta, mitä minun pitäisi opiskella. Syyllisyyttä, koska olen melko varma, että geenien peukaloijat ovat ohjelmoineet syyllisyyden minuun, ja se on reaktioni, silloin kun näyttää, etten kykene selviytymään tarkoituksenmukaisesti.
Päättäväisyysosa on vähän vaikeampi paikallistaa. Mutta huomaan sen joka kerta, kun sanon ystävällisen sanan, vedän hitaasti syvään henkeä, rauhoittelen sisäistä lastani, tai istun alas enkä juoksuta näitä vanhoja luita uuvuksiin. Tiedän, että teen jotain harmoniassa korkeamman sielutarkoituksen kanssa – kenties päästän irti puolitietoisista haavoista tai traumoista sen alkemialla, että ruumiillistan rauhan kaikin tavoin, joihin pystyn.
Mietin, pääsenkö tästä elämänkokeesta läpi paremmalla arvosanalla, kuin ansaitsen?
*****
Henkiset ja vaihtoehtoiset lähteet jatkavat lauluaan: ”Mikään ei voi estää, mitä on tulossa.” Odotamme innokkaasti pimeyden hävittämistä ja valon voittoa. Se mitä tapahtuu, on ennalta määrätty, eikä mikään voi suistaa sitä raiteiltaan. Silti meitä kannustetaan nostamaan värähtelyämme, ja samalla planeetan värähtelyä kokonaisuutena. On vihjattu, että se nopeuttaa prosessia.
Mutta en ole huomannut mitään verhottuja uhkauksia siitä, että jos emme tee osuuttamme nostamalla värähtelyämme, laiminlyöntimme hautaa ylösnousemuksen. Täytyisi olla rohkea kommentaattori väittääkseen sellaista.
Uupunut ihmisitseni luonnollisesti ihmettelee: jos näin on, miksi rasitan itseäni henkisillä ponnisteluilla? Miksi opiskella tai lukaista muistiinpanojani ennen kokeeseen osallistumista? Jos minun on määrä ylösnousta, ylösnousen. En voi olla läpäisemättä koetta.
Kuvittelen, että jos minun ei ole määrä ylösnousta, niin mikään määrä (synnin) hyvitystä ja korkeaa värähtelyä ei vie minua siihen.
Luulen sen merkitsevän, että saan valita ”osani”. Ainoa selkeä lanka elämäni konstikkaassa kudelmassa on kaikkialle leviävä haluni rauhaan. Se on muuttumaton, aina ensimmäinen toiveeni itselle ja muille. Se on kaiken hyvän perusta, mitä voin kuvitella.
*****
Rauhaa kohti kallistuminen merkitsee kallistumista poispäin tyrannimaisesta tehtävälistastani. Se kuulostaa hauskalta toimeksiannolta. Mikä salainen pahe onkaan vain lykätä määrittelemättömästi ei-kriittisiä tehtäviä.
Annan huolestuneelle mielelleni tehtäväksi karsia tuon mentaalisen listan aivan välttämättömyyksiin. Ruuan hankkiminen ja keittiön pitäminen asuinkelpoisena sekä laskujen maksaminen pystyvät listalla. Liinavaatekaapin järjestäminen? Vanhojen paperien lajittelu ja silppuaminen? Ne eivät täytä vaatimuksia.
En ole varma, onko jokin tapa olla valmis tähän elämänkokeeseen, milloin ikinä se tuleekin, tai tiedänkö edes osallistuvani siihen, ennen kuin se on ohi. Mutta olen melko varma, että tiedän sitten, että olen päässyt läpi – miten tahansa näenkin lopputuloksen, en usko, että siinä voi epäonnistua – ja siirryn eteenpäin rauhantunteen kera, joka on suunnattomasti vahvistunut prosessin aikana.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.