ERÄMAAOIVALLUKSIA

Kirjoittanut Gerhard Fankhauser (www.crimsoncircle.com)
Maaliskuun 2020 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
 
Olemme Einatin kanssa asuneet lähes kaksi kuukautta Etelä-Israelin erämaassa. Täällä on pienenpieni kylä keskellä ei-mitään, on vain kourallinen taloja, muutama koira ja kissa, kaksi aasia ja kameli. Talosta jossa asumme, näkyy itään päin aavat erämaakukkulat. Joka aamu katselemme henkeäsalpaavaa auringonnousua edessämme olevien punaisten vuorien yli. Lähellä ei ole kauppoja, kahviloita tai ravintoloita, mutta täällä on jotain, mikä on todella arvokasta minulle tänä aikana: ei ole häiriötekijöitä.
 
Elämänrytmi erämaassa on hidas ja yksinkertainen. Nousemme auringon kanssa, teemme aamuharjoituksemme, hoidamme toimistotyöt, soitamme musiikkia, syömme, käymme kävelyllä, lepäämme ja menemme varhain nukkumaan. Hitaasti, päivä päivältä, erämaan hiljaisuus ja rauhallisuus uppoaa sisään ja tuo vahvemman tunteen keskittyneisyydestä, kodista sisällä. Ympärillämme on runsaasti tilaa, tyhjyyttä joka sallii mielen rentoutua. Voin antautua sisäiseen dialogiin, joka on rauhallista, selkeää ja siinä on laajempi perspektiivi.
 
Täällä oleminen auttaa minua oivaltamaan, miten tärkeää minun on irrottautua kollektiivista, uutisista ja modernin elämän jatkuvasti kasvavasta pöhinästä, järjettömästä informaatioylikuormasta. Minut imetään hyvin helposti mukaan, erityisesti uutisiin ja globaaleihin asioihin. Vuosi 2019 oli haastava. Tavallaan se meni tasaisesti, mutta sisällä oli kasvavaa levottomuudentunnetta ja ahdistusta siitä, mihin ihmiskunta on menossa. Adamuksen ProGnost 2020 -viesti toi vähän selkeyttä, muttei paljon helpotusta.
 
Täällä erämaassa on helpompaa aistia laajempi perspektiivi kaikesta, mitä tapahtuu, sekä sitä oivaltamisprosessista, joka tapahtuu sisällä. Täällä ei ole tarvetta juosta, pyrkiä ja haluta saavuttaa. Sen sijaan tunnen hyvin voimakkaasti olevani ja saavuttavani jotain todella merkityksellistä pelkästään olemalla läsnä. Jotenkin asiat vain loksahtelevat paikoilleen, ideat kukoistavat, musiikkia tulee helposti ja jos ongelmia syntyy, pelkästään käsittelen ne, sen sijaan että ne kalvaisivat minua.
 
Joskus voin olla hyvin pahantuulinen – niin ainakin puolustelen huonoja päiviäni – ja minusta tulee umpimielinen ja epäsosiaalinen. Mutta täällä erämaassa ei ole paljon syytä siihen. Ympäristö on rauhallinen, värit ovat pehmeitä, muodot hyvin selkeitä, on paljon hiljaisuutta eikä mikään oikeastaan tue draamaa, ikään kuin sillä ei olisi paikkaa, mihin yhdistyä.
 
Kun kävelee erämaassa, maiseman ulottuvuudet muuttuvat jatkuvasti ja jokainen kääntyminen uuteen laaksoon tai seuraavan kukkulan taakse avaa täysin uuden perspektiivin ja näkymän. Hiljaisuus verhoaa kaiken – voi kuulla jokaisen askeleensa kuin jäätyneessä maisemassa. Ei ole muita ääniä – ainoastaan valtava hiljaisuus, tyhjiö.
 
Erämaassa olemisessa on jotain eeppistä, jotain ajatonta, mystistä ja mahtavaa. Kenties se on työ tyhjyys. Jos ei katso tarkkaan, ei ole mitään aisteille ymmärrettävä, ja ne voivat laajentua. Ja toisaalta, jokaisesta pienestä asiasta tulee erityisempi – jokainen muoto, väri, kivi, kasvi, kukka ja vesilampi paljastaa ydinolemuksensa ja siitä tulee merkityksellinen. Itsestä tulee merkityksellinen.
 
Kun on vähemmän häiriötekijöitä, alan havaita muita ulottuvuuksia. Pystyn helpommin sukeltamaan todellisuuden moniin kerroksiin ja laajentamaan olemustani. Tavallisesti osa aamurutiiniani on soinnutus – hengittäminen, soinnutus ja kommunikointi musiikin avulla. Ääni on kuin portti, joka johtaa moniin ulottuvuuksiin. Antautuessani musiikkiin, laulamiseen ja oman ääneni kuuntelemiseen, jokin muuttuu luonnostaan tietoisuudessani. Ääni mahdollistaa mukavasti laajentuneen olotilan ja avaa tuon sisäisen kommunikoinnin, mikä tekee helpommaksi tunkeutua asioiden ydinolemukseen. Rakastan soinnuttaa ja kommunikoida erämaan kanssa, sillä tehdessäni sitä saan selkeyttä, uuden perspektiivin, vision ja oivaltamishetkiä.
 
Olenko oivaltanut? En tavallisesti esitä itselleni tätä kysymystä. Tiedän, että minulla on ollut monia oivaltamisen hetkiä elämäni aikana, autuuden ja antautumisen hetkiä, ja olen muistanut todellisen olemukseni. Noina mystisinä hetkinä kaikki epäily lakkaa ja on pakahduttavaa loppuunsaattamisen tunnetta. Tavallisesti ääni sisällä sanoo: "En koskaan unohda tätä" – ja sitten tietysti unohdan. Me kaikki unohdamme, kunnes emme unohda.
 
Nuo pienet valaistumisen hetket menevät ohi, mutta ne ovat kuin pisaroita, jotka hitaasti täyttävä kuppia – ainakin siltä minusta tuntuu. Hitaasti tasapaino tyhjyyden ja täyteyden välillä muuttuu, ja tunnen olevani oivaltaneempi. Luotan siihen, kun Adamus sanoo, että oivaltaminen on luonnollista – anna sen vain tapahtua, ei mikään iso juttu. Ihmisestä vain tuntuu vaikealta täysin hyväksyä sen täydellisyys.
 
Kun istun tässä kirjoittamassa, katson olohuoneemme ikkunan läpi ja lumoudun erämaasta, jonka myöhäisiltapäivän aurinko on juuri maalannut. "Ajattomuus alkaa ajattomista paikoista", sanoo ääni sisällä. Ja erämaa myötäilee lempeällä ja hiljaisella tuulenhenkäyksellä.
 
Mestari G
 
*******
Gerhard Fankhauser tai Mestari G, kuten Adamus häntä kutsuu, on mestarimuusikko Itävallasta ja musiikkiryhmä Yohamin perustaja. Hän on taitava kitaristi, laulunkirjoittaja, yliäänilaulaja ja inspiroiva opettaja, jolle musiikin ajattoman mysteerit ovat syvä intohimo. Hän on työskennellyt Crimson Circlen kanssa vuodesta 2007 ja edesauttaa musiikilla turvallista tilaa monien live-tapahtumien aikana. Hän on tehnyt useita nauhoituksia "uuden energian musiikkia", luonut monia merabheja Adamuksen kanssa, ja hänen musiikistaan on tullut oleellinen osa shaumbra-matkaa. Ota yhteyttä Gerhardiin sähköpostilla tai käy hänen nettisivuillaan oryom-music.com.
 
-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.