TAPAMUUTOS JA TRANSFORMAATIO
Kirjoittanut Jennifer Hoffman (enlighteninglife.com)
14.10.2022
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Kaikkien näiden muutosten myötä meitä työnnetään, vähän tökerösti, sallimaan oman todellisuutemme integroitua 5D:hen, eikä tämä prosessi ole aina mukava. Transformaatio tapahtuu sen jälkeen, kun päätämme sallia muutoksen elämässämme, ja vaikka sanomme haluavamme muutosta, koska emme pidä siitä todellisuudesta, joka meillä nyt on, tuon muutoksen toteuttaminen ja sen seurauksien käsitteleminen onkin toinen juttu. Tämän viikon artikkeli ja podcast fokusoituu muutokseen ja siihen, miten voi tietää, milloin on aika tehdä muutoksia.
*****
Olen tapaolento, enkä pidä siitä, että tapojani häiritään. Minulla on aamutapa ja nukkumaanmenotapa, minulla on työtapoja, ja minulla on monia energiatapoja. Tavat muodostavat rutiinin, ne auttavat meitä navigoimaan elämäämme, ja ne antavat todellisuuteemme vakaudentunnetta. Mutta tavoista voi tulla uria, ja silloin kun kohtaamme muutoksen, tavoista tulee hankala kohta siirtymäprosessissamme.
Kun on aika muuttua, meidän täytyy tehdä muutoksia ja olla valmis hajottamaan se vakaa todellisuus, jonka tapamme ovat luoneet, salliaksemme transformaation.
Ei ole helppoa muuttaa jotain tapaa, kuten tiedät, jos sinulla on tapoja, niin kuin minulla. Kutsun nauraen itseäni "tapaolennoksi", koska teen aina asiat tietyllä tavalla. Aamurutiinini on erityisen tavanomainen. Nousen ylös, keitän kahvia ja juon yhden kupillisen, sitten syön aamiaisen, siivoan keittiön, tyhjennän tiskikoneen, jos on tarvetta, ja sitten valmistaudun päivään. Jos en jonain päivänä tee noita asioita samassa järjestyksessä, koko päiväni tuntuu olevan sekaisin. Oletko sinäkin tällainen?
Joskus tapamme pitävät meidät lukittuna ajattelutapoihin, energiakaavoihin ja toimiin, jotka eivät ole suotuisia, tehokkaita tai tuottavia. Mutta vasta sitten kun jokin iso ongelma syntyy, harkitsemme tapojemme muuttamista, ja silloinkin teemme sen hyvin protestoiden. Se ei ole meidän vikamme, koska kuten sanoin, tavat luovat vakautta, joten tapojemme muuttaminen horjuttaa elämäämme jollain tavalla, ja sitten meidän täytyy opetella tekemään asioita eri tavalla. Kukaan ei pidä siitä.
Olen kokenut tätä elämässäni ja erityisesti liiketoiminnassani viimeisen puoli vuotta. Jos seuraat minua Facebookissa, tiedät, että elokuussa läppärini meni rikki harvinaisella tavalla, ja kovalevy tyhjeni täysin. En menettänyt mitään dataa, koska minulla on monia varmistusjärjestelmiä, mutta minulla oli tuo läppäri viisi vuotta ja olin tottunut siihen. Pidin sen näytöstä, näppäimistön tavasta toimia, ja minulla oli siinä kaikki järjestettynä tavalla, josta pidin. Minun täytyi ottaa käyttöön toinen läppäri ja pöytäkone, ja se on ok, mutta minulta on vienyt aikaa tottua siihen.
Kun laitoin kuntoon uusia tietokoneitani, yritin asentaa siihen nykyisen Microsoft Officeni, ja huomasin, ettei sitä voinut asentaa. Minulla on ollut tämä versio vuodesta 2003 saakka, ja minulle oli hyvin tuttua, miten se toimi. Olin ajatellut aiemmin päivittää uuteen Office-versioon, mutten pitänyt siitä, miten valikkoja oli muutettu, ja minulla oli tietokoneellani versio, joka toimi aivan hyvin.
Kunnes minun täytyi muuttua ja päivittää uusi Office-versio. Yritän edelleen selvittää, missä kaikki on, ja se on jo järkyttänyt työtapojani aina kirjoittamiseen saakka, jota teen paljon.
Muutos tulee, silloin kun meidän täytyy muuttaa sitä, miten teemme asioita, miten ajattelemme ja miten "pujottelemme" elämässämme sekä maailmassa. Tapamme sallivat meidän toimia energeettisesti automaattiohjauksella. Meidän ei tarvitse ajatella, mitä teemme, koska tapamme eivät vaadi ajattelua. Oletko koskaan ajanut autolla johonkin paikkaan ja oivaltanut, ettet ole kiinnittänyt huomiota viimeiseen 20 minuuttiin?
Tavat ylittävät tietoisuutemme. Ne ovat meille tekosyy olla kiinnittämättä huomiota ja suojautua muutokselta. Kunnes muutos koputtaa ovelle, ja meidän täytyy muuttaa tapojamme, koska ne eivät enää toimi. Kun tämä tapahtuu, olemme hukassa ja hämmentynyt sekä syytämme universumia elämämme tekemisestä vaikeaksi ja muutoksen tyrkyttämisestä meille, mutta tässä on pieni energiasalaisuus muutoksesta.
Muutumme hengessä jo kauan ennen sitä, kun halu harkita muutosta tulee tietoisuuteemme. Energia muutokseen on jo sisällämme, mutta estämme sen tavoillamme ja muutospelollamme, jolla on juuret siinä pelossamme, ettei ole kontrollissa, että hylätään, on avuton, voimaton ja puolustuskyvytön.
Jos näemme muutoksen mahdollisena vihollisena mielenrauhallemme, sydämenrauhallemme ja ilollemme, käytämme tapojamme kilpenä estämään muutosta tunkeutumasta todellisuuteemme, häiritsemästä tapojamme ja sotkemasta kaikkea.
Mutta sitten kun muutosenergia on suodattunut energiakenttämme, emme voi pidätellä enää muutosaaltoa. Voimme avata oven muutokselle ja päästää sen sisään, tai voimme odottaa, kunnes se kaataa ovemme ja meidät sen mukana.
Tiesin jo useita viikkoja ennen läppärini rikkoutumista, että siinä oli ongelmia, mutta uuden tietokoneen käyttöönotto ja siihen totuttelu vie aikaa. Minulla oli kiire, ja pidin läppäristäni enkä halunnut vaihtaa sitä.
Niinpä sitten kun se meni rikki mitä harvinaisimmalla tavalla, tiesin tulleeni kohtaan, josta ei ole paluuta. Minun täytyi muuttua, hankkia uusi tietokone ja laittaa se kuntoon. Onneksi olin jo muuttanut sitä tapaa, että minulla on vain yksi tietokone ja vaihdan sen, kun edellinen menee rikki. Minulla on kolme tietokonetta, joten yhden menettäminen ei ollut sellainen katastrofi, kuin se olisi voinut olla.
Tapamme eivät ulotu vain siihen, mitä teemme, vaan meillä on myös energiatapoja, jotka sanelevat, miten paljon energiaa saamme, mikä sen taajuus ja värähtely on, mitä teemme sillä, miten käytämme sitä ja kenen kanssa jaamme sen. Luulen, että meidät yllättäisi se tieto, miten paljon enemmän energiaa meiltä menee tapojemme ja niiden antaman vakauden ja kontrollin ylläpitämiseen, kuin siihen, että valmistaudumme muutokseen ja sallimme mentaali-, tunne- ja fyysisten tapojemme muuttua.
Mutta silloin kun kohtaamme muutoksen, erityisesti sellaisen jota emme halua tai jonka uhri tunnemme olevamme, pidämme tapojamme edessä kilpenä ja laitamme suuren "EI LÄPIKULKUA" -kyltin energiakenttäämme.
Näinä aikoina emme voi unohtaa, että muutosta tukeva energia on jo sisällämme. Se alkaa hitaasti tihkua tietoisuuteemme, ja meistä tulee tietoinen halusta muuttua hetkinä, jolloin katsomme jotain ja päätämme, ettei se ole enää oikea meille, että se mitä teemme, ei enää toimi, tai emme tunne yleisesti harmoniaa asioiden kanssa. Tämä on sielumme kuiskaama kannustus sallia muutoksen tapahtua, koska muutos tulee Lähteestä.
Saamme jatkuvasti vinkkejä muutosenergian läsnäolosta, kun huomaamme, että järjestelemme satunnaisesti kaappeja, hankkiudumme eroon asioista, jotka luulimme pitävämme aina, tai jokin elämässämme muuttuu isosti, kuten meidät irtisanotaan tai lomautetaan, jokin suhde loppuu, sairastumme, tai meidän täytyy tehdä jokin muutos, koska kaikki muut polut on suljettu meiltä. Kutsun tätä "energiatien loppumiseksi".
Nyt voimme sallia muutosportaalin avautua ja sitten muuttaa tapojamme vastaavasti. Meille tulee oppimisvaihe, mutta valitettavasti selkämme kääntäminen muutokselle ei estä sitä tulemasta. Se saattaa viivästyä vähän, mikä tekee tulevasta, vääjäämättömästä muutoksesta paljon vaikeamman.
Eikö ole hassua, että pyrimme vakauteen, varmuuteen ja ennustettavuuteen, minkä vuoksi luomme tapoja, ja sitten saamme nauttia tuosta seesteisyydestä muutaman hetken ja on jo aika siirtyä eteenpäin. Joskus muutama hetki venyy päiviksi, viikoiksi, kuukausiksi ja vuosiksi.
Joskus unohdamme, että olemme itse valitsemassamme energiavankilassa, ja odotamme jonkun avaavan vankilamme ovet. Ja joskus kehitämme tunnetapoja, kuten tuomitseminen, kriittisyys, epäily, katumus ja pelko.
Joskus kehitämme energiatapoja, kuten uhritietoisuus, viivyttely, uhrautuminen ja marttyyri-parantaja.
Muistatko uutisen naisesta Kansasissa, joka istui vessanpöntöllä poikaystävänsä kylpyhuoneessa kaksi vuotta ja kieltäytyi lähtemästä. Kun hän lopulta sairastui ja hänet oli pakko viedä sairaalaan, ensihoitajien piti poistaa pönttö sorkkaraudalla ja tuoda se mukana, koska naisen iho oli kasvanut kiinni siihen ja se oli yhdistynyt hänen kehoonsa.
Tavat luovat uria ja todellisuuskuplia, jotka matkivat turvallisuutta, mutta jotka ovat oikeasti vain heijastusta epäilyksistämme, peloistamme, epävarmuuksistamme ja halustamme olla kontrollissa.
Meitä ei luotu rajattoman luovuuden kera mestari-ilmentäjiksi ja energianliikuttajiksi luodaksemme elämän, joka asettuu turvalliseen, varmaan ja läpinäkymättömään todellisuuskuplaan, josta emme lähde koskaan ulos. Niin mukavaa kuin vakaus onkin, siitä maksamamme hinta on luovuutemme, voimamme ja energiapotentiaalimme.
Kun sallimme muutoksen tapahtua jumalaisen harmonian ja energeettisen yhdenmukaisuusvirran myötä, olemme tietoinen energialiikkeen pyöröovesta – mitä tahansa lähteekin elämästämme, sen korvaa jokin, mitä tulee elämäämme. Ja silloin kun voimme arvostaa jäykkien tapojemme antamaa turvaa, oivaltaen samalla, että mestari-ilmentäjänä ja energianliikuttajana emme tarvitse fyysistä vakautta saadaksemme energiaturvaa, voimme arvostaa sitä, mitä tapamme ovat – keino tehdä asioita tarvitsematta ajatella niitä liian paljon ja pysyä järjestelmällisenä.
Muutos jota pelkäämme, on jo tapahtunut henkitasolla, ja lopulta olemme sodassa itsemme ja sielumme kanssa, silloin kun vastustamme muutosta, jolle sielu on jo luonut energiatilan. Se tietää, että tämä muutos on osa seuraavaa askelta matkallamme – meidän toivoessamme, että voimme ottaa seuraavat askeleet tekemättä mitään eri tavalla. Muutoshalu heijastaa aikajanamuutosta, portaalin avautumista mahdollisuuskenttäämme, jossa valitsemme seuraavan energiapäivityksemme ja sielumissiomme. Mitä enemmän olemme rauhassa muutoksen osalta, sitä enemmän iloa, rauhaa, yltäkylläisyyttä ja rakkautta voimme luoda elämäämme.
Säteile ja hyväksy muutos, tietäen, että sitä tukeva energia on aina kanssasi, ja mitä enemmän sallit muutoksen, sitä korkeammalla värähtelevää energiaa voit tuoda elämääsi, ja kaikkea mitä sen myötä tulee.
Emme pidä muutoksesta (minä en ainakaan pidä), koska se häiritsee elämäämme. Siis pidämme kiinni siitä, mitä meillä on, ja puristamme siitä maksimimäärän irti, kunnes ei ole enää mitään jäljellä. Silloin meidän täytyy etsiä uusia mahdollisuuksia.
Tämä on potentiaali- ja mahdollisuussykli, joka alkaa aikomussiemenistä, kasvaa kukoistavaksi ilmentymäksi ja sitten siirtyy energeettiseen kompostiin, joka on lannoitetta seuraavalle syklille.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.