On erikoista, miten elämä on muuttunut "kolmiulotteiseksi". Sen sijaan että miettisin jakamiamme taivaallisia, galaktisia ja moniulotteisia kokemuksia ja tietoisuutta, elämä onkin tässä ja nyt, ja minun huolenaiheeni ovat miten pesukoneen saa kytkettyä paikalleen noin viikon takaisen muuton jälkeen, miten löytää tilaa kaikelle, sillä tässä asunnossa on vähemmän tilaa kuin edellisessä, ja erityisesti miten löydän töitä nyt kun kykenen olemaan ihmisten parissa energioiden heikentymättä.
"Näkymättömät", kuten Lauren Gorgo heitä kutsuu, ovat täysin kunnioittaneet tarvettani omaan tilaan; satunnaisia valonvälähdyksiä lukuun ottamatta ei ole mitään yhteyttä. En ole saanut radiotakaan vielä kytkettyä kaapeliin, joten en saa edes "kosmisia viestejä". Yritän saada radion tänään pelittämään.
Mutta nyt, viikkojen jälkeen, otan jälleen yhteyden näihin näkymättömiin. Sain kimmokkeen yhdeltä naisihmiseltä, joka lähetti palautetta Book of Earthistä (löytyy Stories-sivulta kun kieleksi valitsee englannin). Hän sanoi, ettei koskaan aiemmin ole kokenut niin suurta läheisyyttä Luojaan. Sen jälkeen menin itsekin lukaisemaan muutaman kappaleen ja tunsin yhteyden.
Siispä menoksi taas. Tyhjennän oman tietoisuuden virtaukseni ja teen tilaa... kenelle? Värähtelen harmoniassa vain Valon taajuuksien kanssa, joten viestit voivat tulla vain Valosta.
---
Hei!
Olemme matkanneet mukanasi jo yli vuosikymmenen ja jatkamme matkasi tukemista. Plejadilaiset ovat vahvasti mukana ihmiskunnan ylösnousemustyössä ja osallistuvat monilla tavoilla. Olette päättäneet ylösnousemustyönne ja voitte nyt siirtyä tietoisen luojan rooleihinne. Sopeutuminen vie aikaa, koska teidät siirrettiin sivuun niin sanotusta normaalielämästä, jotta voitte kivetä polun muiden matkattavaksi. Polku on nyt valmis ja voitte rentoutua ja alkaa nauttia elämästä uudelleen. Kun teitä tarvitaan uudemman kerran, tiedätte sen kyllä.
(Tuntuu kuin oikeastaan mikään ei olisi muuttunut tässä maailmassa; se on edelleen se sama 3D mikä se oli ennenkin. Olen vain vanhentunut reilut 13 vuotta sen jälkeen kun homma lähti liikkeelle ja menettänyt kaiken kerta toisensa jälkeen. Osa minusta arpoo, oliko tämä oikeasti sen arvoista.)
Hymyilet nyt, hoksaatko? Tiedät, että se oli kaiken arvoista. Jokainen teistä tietää, että otitte haasteen vastaan, jotta muiden ei tarvitsisi kulkea ankarinta tietä. Sydämissänne tiedätte tämän olevan totta. Nyt voitte aidosti iloita, koska muiden matka on helpompi. Kuljitte pimeyteen viemään sinne valon ja tyhjyyteen merkitäksenne väylän sen läpi.
Voitte vielä hetkittäin kokea epäilyä and turvattomuuden tunnetta. Tietäkää, että olette kulkeneet mestaruuden portin läpi. Uskokaa, että olette juuri niitä, joita tulitte maahan olemaan. Antakaa menneiden valua pois kun astutte tietoisen luomisen polulle.
Opitte hallitsemaan tietoisuuttanne sen sijaan että rajaton tietoisuus hallitsisi teitä. Tämä on kaikkien näiden vuosien opetus. Nyt voitte valita, mitä tuotte tietoisuutenne kautta maan tasolle. Juuri nyt rajoitatte itseänne, tuntien olevanne syvällä 3D:ssä, jotta opitte hallitsemaan tietoisuutenne. Sen takia mekin pysymme etäämmällä. Tietoisuutenne sopeutuu parhaillaan uuteen ympäristöönne. Harjaannutte tarkkailemaan ja säätämään itseänne.
Valomääränne lisääntyy yhä, mutta sinä, kuten monet muutkin, koet sen jatkossa vain kehosi kautta, et enää mielesi kautta.
Nauttikaa uudesta elämästänne.
---
Tuo kuulostaa järkeenkäyvältä. Otin tietoisuuteni täysin hallintaani yksinäisen ykseyskokemukseni jälkeen ja irrotin itseni kaikesta mikä liittyy 5D:hen. Nyt tiedän että niin voi tehdä, vaikka se alussa tuntui lähes mahdottomalta. Tiedän että valitsin tietyt arvot tuotavaksi tähän uuteen maahan. Tiedän että "ylempi tehtäväni" on kohottaa ihmisten värähtelyä. Olen kokenut matkaamista ulottuvuuksissa, kaukokatselua, kommunikoinut monenlaisten entiteettien kanssa, tiedän miltä tuntuu liittyä Rakkauden Valoon, osaan olla parantavien voimien kanava, tiedän miten turvallisesti kohottaa ihmisten valokehojen värähtelyä... niin monia oppeja ja taitoja, joita en käytä juuri ollenkaan, koska en keksi miten toimia niiden kanssa. Tuntuu kuin kaikki työkalut olisivat jo pakissa, mutta puuttuu ajatus siitä, miten niitä voisi hyödyntää uuden rakentamiseen.
No, se on mitä se on. Tänään haluan asentaa printterin ja saada radion toimimaan, ja jatkan paikkojen etsimistä kaikenlaisille tavaroille, siirtelen huonekaluja... muutonjälkeistä perushommaa siis.
Ai niin, unohdin internet-radion, joten menen nyt Groove FM:ään katsomaan, minkälainen sanoma tukee tätä kanavointia, ja tällä kertaa se on Sam Cooken kappale Having a Party eli juhlat menossa!
Toinen juttu. Monet ihmiset jotka ovat jakaneet tätä matkaani tietävät, että kun jotain isompaa on tapahtumassa, jalkani ottavat vastaan tärskyjä muodossa tai toisessa. Juuri tänä aamuna potkaisin varpaani "vahingossa" lattialla olevaan matkalaukkuun. Vasemman jalan pikkuvarvas ei näytä murtuneelta mutta kipu säteilee terävänä joka tapauksessa. Jotain on taas muhimassa pinnan alla.
---
© Luxonian viestejä saa levittää vapaasti epäkaupallisiin tarkoituksiin sillä edellytyksellä, että sisältöä ei muuteta ja että viestin mukana toimitetaan linkki alkuperäiseen julkaisukanavaan: http://luxonia.com