AHAA! MATKA PUUTTEEN JA LÄPIMURRON KAUTTA YLTÄKYLLÄISYYTEEN
Kirjoittanut James Maberly (www.crimsoncircle.com)
Syyskuun 2020 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Käsitän, että tätä voitaisiin kutsua "hankalaksi" aiheeksi, erityisesti Adamuksen viime shoudien, ProGnost 2020 Updaten ja tietysti hänen "Olen yltäkylläisyys" -viestinsä jälkeen. Mutta todellakin, suurin ongelma jonka kohtaan joka ikinen päivä, liittyy yltäkylläisyyteen. "Pääskää sen yli", sanoo Adamus. "Aivan! Olen kanssasi koko matkan", sanon minä, löytääkseni itseni taas kerran vanhoista puutetavoistani.
Vasta äskettäin luulen löytäneeni tien eteenpäin – ja se tuntuu hyvältä. Paljon siitä liittyy menneisyyteeni (ja mahdollisesti entisiin elämiin), ja kuten Steve Jobs sanoi puheessaan Stanfordin yliopistossa 2005, "Oli mahdotonta yhdistää pisteet eteenpäin katsoessa … mutta se oli hyvin, hyvin selvää taaksepäin katsoessa."
Taitelijana uskon, että kun luomme taideteoksen täysin sisäisestä inspiraatiostamme, kaikki mitä teemme, on tahattomasti jollain tavallaan omakuva. Kun katson taaksepäin töitäni vuosien saatossa, minulle valkenee, että hyvin paljon niistä on juuri sitä – omakuva niiden piirtämisen tai tekemisen aikaan – ja hassu asia on, että oivalsin sen vasta paljon myöhemmin.
Minulla on ollut elämäni eri kohdissa melko traumaattisia tapahtumia, jotka ovat ravistelleet minua luihin ja ytimiin saakka ja laittaneet minut lähikosketukseen synkimpien aspektieni kanssa. Minulla ei ollut aavistustakaan, miten niitä käsitellään – paitsi vältellään jatkuvalla toiminnalla, musiikilla ja uuvuttamalla itseni niin, että nukuin kuin tukki. Lopulta menin tapaamaan psykoanalyytikkoa, mikä salli minun purkaa painetta, mutta samaan aikaan kun se tasoitti tietä, se ei lopettanut sitä jatkuvaa pelkoa, että nuo aspektit ilmestyvät takaisin. Ja tietysti tein taidetta.
Ensimmäinen kuva* tässä (sivu 22) on tuolta jaksolta. Olen selvästi matkalla – alasti ja yksin. Huomaa kolme pahaenteistä obeliskia yläpuolellani, häämöttävä "hahmo" niiden takana ja vielä etäämmällä selvästi heijastus jostain aspekteista, joiden kanssa taistelin tuolloin, ja kaikki näyttää olevan kontrollini ulkopuolella. Ei silti, että olisin tiennyt mitään aspekteista tuolloin, mutta taaksepäin katsoessa ja "pisteitä yhdistäessä" se on hyvin ilmeistä.
Sitä seuraavina vuosina luin valtavan määrän raamattua ja muita uskonnollisia kirjoja, ja epäilemättä ne antoivat minulle käsityksen, johon ripustautua – ja todellakin tarvitsin sitä tuolloin. Hitaasti paine helpotti, ja aloin kyseenalaistaa suuren osan koko uskontokokemuksesta. Jotenkin se ei tuntunut oikealta, mutta en ollut varma miksi. Aloin etsiä muita henkisiä kokemuksia ja lopulta löysin Crimson Circlen. Kuitenkin tuon iskostuneen uskontokulttuurin karistaminen oli kuin paksussa siirapissa kävelemistä.
Suuriin piirtein samaan aikaan tein useita piirroksia ja veistoksia (sivu 24), jotka keskittyivät ristiinnaulitsemiseen. Yksi niistä oli Kristuksen (Jeshuan) putoaminen ristiltä, mikä perustui joihinkin hänen viimeisiin sanoihinsa: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?" Kun hän putoaa, myös häntä tukenut risti alkaa luhistua – tuo rakenne ei enää palvellut tarkoitustaan. Äskettäin oivalsin, ettei kyse ollut lainkaan Kristuksesta. Siinä oli kyse minusta, kun lopultakin vapautin itseni kirkon rakenteesta ja aloin löytää oman tieni – matkani jatkaminen täysivaltaisuuteen.
Minulle koko yltäkylläisyysongelman tajuaminen on ollut suurin haaste. On ollut "normi", jonka elän, ja "yltäkylläisyysnormi" lisättynä mukaan. Nämä kaksi tuntui aina jotenkin erillisiltä, enkä näyttänyt pystyvän selvittämään, miten ne saadaan sopimaan yhteen. Tosiaankin, tapani ovat olleet niin syvään juurtuneita, että tuo "normi" on jatkanut hallintaansa. Monta vuotta sitten luin kirjan "Beyond Limitations" (= rajoitusten yli), jossa Stuart Wilson kanavoi Alariel-enkeliä, ja siinä selitetään se tavalla, joka tekee siitä huomattavan selkeää – ainakin minulle. Ei niin, ettei Adamus selittäisi, mutta tämä todellakin puhuu minulle.
"Elät eräänlaisessa myötätuntoisessa universumissa, ja universumi osoittaa tuon ystävällisyyden yhdistämällä ulkoisen kokemusmaailmasi ja sisäisen tietoisuusmaailmasi. Universumi järjestää jatkuvasti itsensä uudelleen kokemuskuplassasi luodakseen todellisuuden, joka heijastaa tietoisuuttasi.
"Universumi hyväksyy sen, mitä on tietoisuudessasi, yrittämättä editoida tai tuomita sitä. Se hyväksyy tämän symboliksi siitä, mitä haluat kokea, ns. "kotiolemistilaksesi", ja se yrittää tuottaa tämän värähtelylaadun, tämän "miniatyyrikodin", ympärillesi kaikkialla, minne menet.
"Siis se mitä on tietoisuudessasi, on avain koko prosessiin. Jos tietoisuudessasi on kamppailua, vaikeutta ja kärsimystä, niin universumi tuottaa sen kaiken ympärillesi, mutta jos siellä on rakkautta, rauhaa ja yltäkylläisyyttä, universumi tuottaa sen. Muista, että universumi on ystävällinen, mutta se on myös automaattijärjestelmä eikä se editoi tietoisuutesi sisältöä. Se ei sano: "Voi, hän ei oikeasti halua SITÄ." Ei, se vain ryhtyy hommiin ja tuottaa ympärillesi sen, mitä tietoisuudessasi on. Näin ulkoinen ja sisäinen maailma ovat yhteydessä."
Luin tämän ensimmäistä kertaa noin 10 vuotta sitten, shaumbra-kokemukseni alkamisen paikkeilla, mutta minut vedettiin uudestaan sen pariin hiljattain. Selvästikin minun täytyi lukea se uudestaan. Aloin oivaltaa, että ajattelin ainoastaan yltäkylläisyyden rahapuolta – ja taitelijana minulta tuntuu puuttuvan sen säännöllinen virtaaminen, mikä on aina turhauttavaa. Sitten jokin mitä Adamus sanoi shoudissa äskettäin, sai minut ajattelemaan eri tavalla ja veti minut takaisin Alarielin kommentteihin. Hän sanoi (omin sanoin kerrottuna): "Kyse ei ole vain rahasta. Kyse on kaikesta, mitä elämässäsi tapahtuu."
Sitten kävin Seksuaalienergiakoulun (SES) ja varjo nostettiin silmiltäni. Lopultakin aloin nähdä valon. Kärsin puutteesta USEIMMISSA elämänkokemuksissani, mutta järkyttävin osa siitä kaikesta oli tajuta lopultakin, että se oli itse aiheutettua puutetta. Minä tein sen itselleni! Ja järkyttynein olin siitä, miten paljon pelko oli hallinnut toimiani (ja toimimattomuuttani). Olen aina tiennyt, että se oli siinä, mutta hetkestä toiseen pohjalta se oli niin tuttu, etten nähnyt sitä. En ainakaan selvästi.
Oivalsin, että tuo virus oli tarttunut jokaiseen kokemukseeni. Mikään ei ollut vapaa siitä. Pelko, puute ja vallalla pelaaminen olivat infektoineet minut täysin. Minä joka olin ollut valtaa vastaan hyvin pitkään, tunnistin, että olin valtapeluri ja myös antanut hyvin paljon valtaa toisille suhteessaan minuun. Kyse ei ollut siitä, että he halusivat vallan minuun – olin antanut tuon vallan heille ja näin esittänyt uhria ja sitten myös hyväksikäyttäjää, sillä kaikki uhrit ovat itse hyväksikäyttäjiä varastamalla energiaa muilta. SES:ssä on kyse tasapainon löytämisestä mies- ja naispuolisten energioidensa välille ja oppimisesta rakastamaan itseään ehdottomasti. Jos et ole vielä osallistunut siihen, saanko kannustaa sinua tekemään sen? Se on hyödyllisempi, kuin voit koskaan kuvitella.
Aloin oivaltaa, että kaikki nämä ongelmat olivat kietoutuneet yhteen. Minun täytyi päästää irti niistä kaikista, valita yltäkylläinen ja tasapainoinen todellisuus, jossa raha on vain osa, ja tietää ja luottaa, että se toimii. Se on kaikenkattava kokemus. Se on KAIKKI – jokainen ajatus, jokainen teko, tapa jolla piirrän kuvani, piirustusmateriaalit joita käytän, tapa jolla pesen astiat, tapa jolla pukeudun, vaatteet joita käytän, tapa jolla olen tekemisissä muiden kanssa, tapa jolla ajan autoa, auto jota ajan, tapa jolla kirjoitan, tapa jolla kävelen, tapa jolla reagoin ympärilläni tapahtuviin asioihin, ja erityisesti tapa jolla ajattelen. Ja sitten minulle valkeni yhtäkkiä, että yltäkylläisyys on minun luonnollinen olotilani – ei puute. "Minä olen" -olemukseni ei ole koskaan puutteessa. Näin ollen, oletusarvoisesti se ei ole minunkaan luonnollinen tilani. Puute on oma luomukseni, jota on ilmennetty monta vuotta (luultavasti elämää), ja se on ollut poikkeuksellisen tehokasta luomista. Se on onnistunut huijaamaan minua vuosituhansia!
Valmiina tilanteen muuttumiseen, aloitin vetämällä syvään henkeä, monta kertaa ja hengitin sisään tuota tietoisuusmuutosta. Yhtäkkiä minut valtasi innostus, jollaista en ollut tuntenut aiemmin, tunne itseni vapauttamisesta tästä taakasta, tästä ikeestä jota olin auliisti kantanut. Se oli riemastuttavaa.
Sitä kesti pari päivää, tätä onnellisuuden tilaa, ja sitten aloin ihmetellä, minne se oli kadonnut. Kävin kaiken läpi uudestaan, mutta innostus oli poissa. Mitä oli tapahtunut?
Vanhat tapani ovat niin syvään juurtuneita, että olin tiedostamatta luiskahtanut taas niihin, edes huomaamatta sitä. Ne ovat säälimättömiä ja anteeksiantamattomia. Kirjassa "Act of Consciousness" Adamus sanoo: "Muistuta itsellesi tästä usein, koska luiskahdat takaisin vanhoihin kaavoihin. Muistuta itsellesi selkeästi, että tämän sinä valitset ja siihen olet valmis, ja energiat tulevat sitten palvelemaan sinua. Silloin kun et ole selkeä, kun et tiedä ja kun vain odotat jotain tapahtuvan, energiat reagoivat vastaavasti. Paljon ei tapahdu. Jos olet hyvin selkeä, sitoutunut ja tosissasi, nämä asiat tulevat tiellesi, kaikesta riippumatta."
Niinpä käytän nyt päivittäin aikaa siihen, että hengitän sisään täyttä yltäkylläisyyttä ja tunnen tuon muutoksen tietoisuudessani. Teen sitä, kun vien koirat kävelylle – se on minun penkkiaikaani – ja sitten myöhemmin muistutan siitä itselleni, kun teen asioita, olen tekemisissä ihmisten kanssa, työskentelen tietokoneella, opetan, teen veistosta tai piirrän kuvaa. Silloin kun tunnen taas tuon innostussyöksyn, tuon vapaudentunteen, tiedän, että olen painanut oikeaa nappulaa. Energia palvelee minua.
Ja se tapahtuu joka kerta, kun hengitän sitä sisään – toivon niin!! Sitä ei tapahdu, koska tahattomasti sallin näiden vanhojen tapojen hiipiä takaisin, mitä tapahtuu surullisen usein. Se on hyvin turhauttavaa!!
Niinpä aloitan alusta. Huomaan kuitenkin, että joka kerta aloittaessani alusta se kestää pidempään. Tiedän, että se toimii – minun tarvitsee vain katsoa todisteeksi puute-elämää takanani – joten miksi ei vain "virittäisi radiota uudelleen" ja luottaisi, että tuo muutos tapahtuu? Loppujen lopuksi, sehän on luonnollinen olotilani. Kuten Adamus sanoi jossain: "Kuvittele sitä, kuin hyppäämisenä eri tähdelle. Olet vain siellä. Sallit muutoksen perspektiivissä, ja tämä muuttaa sitä tapaa, jolla energiaa tuodaan."
Niin turhauttavaa kuin minulle onkin jokainen kerta, kun vanhat tapani puuttuvat asiaan, muistan kuitenkin, että Adamus muistuttaa meille aina: "Olet juuri siinä, missä sinun pitäisi olla tällä hetkellä." Niinpä annan sen kaiken tapahtua.
Viimeinen kuva (sivu 27) on nimeltään "Mestarin kengät". Jos Kristus tulisi takaisin, voitko kuvitella sen hulabaloon ja sen vallan, jonka jokainen tällä planeetalla antaisi hänelle? Se olisi kauhistus hänelle. Hän ei ollut koskaan vallan mies. Niinpä sen sijaan esiin ilmestyy muita mestareita, joita ei tunne kukaan muu, kuin he itse. He säteilevät valoaan maailmaan ilman mitään agendaa. Niitä olisimme me, ja nämä ovat kenkiämme – meidän shaumbroina, monilta elämän eri alueilta. Me olemme uusia mestareita.
Raamatussa on ihana jae (Johanneksen ilmestys 2:17), jota olen aina pitänyt arvossa. "Sille joka voittaa, minä annan kätkettyä mannaa ja valkoisen kiven, ja siihen kiveen on kirjoitettu uusi nimi, jota ei tunne kukaan muu kuin sen nimen saaja." Minulle tuo valkoinen kivi symboloi oivaltamistani, ja uskon, että sieluni puhuu minulle ja muistuttaa, että olen melkein siinä ja kun se tulee, tiedän sen eikä sillä on merkitystä, mitä kukaan muu tekee tai ei tee. Minulla on pullo samppanjaa kylmässä valmiina, että nostetaan malja kaikille, jotka ovat auttaneet minua matkan varrella, ja juhlistetaan "saapumistani perille".
*Suom. huom. Halutessasi voit katsoa kuvat Shaumbra-lehdestä mainituilta sivuilta.
*******
James Maberly on taitelija, joka asuu ja työskentelee Suffolkissa Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Hän on naimisissa, ja hänellä on neljä lasta. Hänen nettisivunsa löytyy osoitteesta www.maberlyart.com, jossa voi nähdä hänen multimediatyönsä koko kirjon sekä yksityiskohtia hänen pitämistään kursseista. Hän on kömpelö, toinen korva melkein kuuro, hän pukeutuu säännöllisesti kikoyyn (Keniasta) ja rakastaa banaaneja, munaleipiä ja teetä! Häneen voi ottaa yhteyttä sähköpostilla jambomabs@yahoo.com.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Päivän uffo
Uffossa uffon tavalla
Uusimmat viestit
11.12.2024 - Oletko valmis auringonvälähdykseen?Maaliskuu 2024 - Kontrolloiko Jumala tulevaisuutta?8.12.2024 - Anna tekijälihastesi levätä11.12.2024 - Rauhan tekeminen sisällä ja maailman kanssa11.12.2024 - Pyhä aika - 12-12-portti, päivänseisaus ja sen jälkeen9.12.2024 - Uusi maailma, uudet palkkiot9.12.2024 - 12-12 - mallien aktivointi uutta aikaa vartenJoulukuu 2024 - Ankkurit taivaassa6.12.2024 - Luominen kaksinaisuuden ulkopuolella8.12.2024 - Kosminen rakkaus7.12.2024 - Resonoivan sydänkentän luominen valoyhteisönä3.12.2024 - Viesti Matthewilta6.12.2024 - Kutsu vakauttamaan Maata7.12.2024 - Auringonpurkaukset1.12.2024 - Meitä ei voi pysäyttää nyt1.12.2024 - Kultaseni, pääsemme tästä läpiHomeViestejäShaumbra-lehtiSyyskuu 2020 - James Maberly - Ahaa! Matka puutteen ja läpimurron kautta yltäkylläisyyteen