JUMISSA KAMPPAILLEN
Henkeä kanavoinut John Cali ( www.greatwesternpublishing.org)
17.5.2011
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
John Cali:
Onko sinusta koskaan tuntunut, ettet etene minnekään elämässäsi?
Minusta ainakin on, vaikka nykyään pystyn pääsemään tilapäisistä jumipaikoista paljon helpommin ja nopeammin. Meidän ei tarvitse pysyä jumissa.
Olen edelleen keskellä muutoksia nettisivuillemme, uutiskirjeeseen jne. Toivottavasti pääsemme tässä taas normaaliin ensi tai sitä seuraavan viikon uutiskirjeessä. Mutta tällä viikolla toistamme taas vanhan artikkelin vuosien takaa.
5.2.2004
Monet ihmiset ovat kommentoineet Hengelle ja minulle vuosien saatossa, että he tuntevat olevansa jumissa elämässään. He ovat paikassa, missä he eivät halua olla. He ovat urassa eivätkä pääse siitä pois. Heidän elämänsä on jatkuvaa kamppailua. Ja he tuntevat vain jumissa olemisen ja kamppailemisen. Tai siltä vaikuttaa.
Tässä on tyypillinen kommentti:
"Olen tällä hetkellä jumissa. Tämä on todellisuutta ja minun on käsiteltävä todellisuus, eikö niin? Tämä on sellainen todellisuus, missä olen jumissa. Ja kamppailen helvetisti."
Henki sanoo, että on mahdotonta olla jumissa. Kasvat, muutut ja kehityt aina. Olet sitten fyysisessä tai ei-fyysisessä muodossa, et ole koskaan jumissa. Kuitenkin saatat fyysisyydessä aivan hyvin kamppailla. Mutta kun käsität, ettet ole oikeasti jumissa, kamppailu häviää taianomaisesti.
Miksi siis tuntuu siltä, että on jumissa?
Tässä on Henki.
Henki
Muututte ja kasvatte aina. Te ette voi välttää sitä - se on osa sitä, kuka te olette. Mekin näissä henkiulottuvuuksissa muutumme ja kasvamme ikuisesti. Teillä ei ole maatasolla monopolia siihen! Se on myös osa sitä, kuka me olemme.
Niin homma vain toimii. Te ette voi pysyä paikallanne. Te ette ole koskaan lopussa. Te ette koskaan saavu "lopulliseen lepopaikkaan".
Elämässä - fyysisessä tai ei-fyysisessä - on kyse matkasta, ei määränpäästä. Sillä todellisuudessa ei ole mitään määränpäätä. Matkanne on määränpäänne. Ja matkanne ei lopu koskaan, se on ikuinen.
Miksi siis hyvin monet maatasolla tuntevat olevansa jumissa omassa elämässään? Miksi he kamppailevat niin hurjasti? Ja jos he muuttuvat ikuisesti, miten he ylipäätään voivat olla jumissa?
Silloin kun tunnette olevanne jumissa, todellisuudessa tapahtuu niin, että yksinkertaisesti luotte lisää vallitsevaa tilannetta - lisää mitä jo on, lisää "todellisuutta". Muututte ja kasvatte joka päivä. Mutta jo keskitytte enimmäkseen siihen, mitä ette halua - esimerkiksi vallitsevaan tilanteeseen - niin yksinkertaisesti muututte enemmän siksi, mitä ette halua.
Mutta te muututte. Teidän on muututtava. Te ette voi pysyä paikoillanne.
Ja niinpä silloin kun tunnette olevanne jumissa, kun kamppailette "jumiutumisenne" kanssa, te ette ole oikeasti jumissa. Te liikutte. Kyse on vain siitä, että luotte enemmän sitä, missä olette jumissa ja mitä ette halua.
Ja luotte sitä uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Tätä tapahtuu tuntiessanne olevanne jumissa.
Mutta voitte luoda jotain erilaista muuttamalla hienoisesti polttopistettänne. Unohtakaa kohtaamanne todellisuus, ellei nykytodellisuutenne ole sitä, mitä haluatte lisää.
Sen sijaan keskittykää siihen, mitä haluatte saada elämäänne. Tehkää tämä pienin askelin, jos se on mukavampaa teille.
Etsikää sitä, mikä toimii elämässänne. Katsokaa, mikä tuntuu hyvältä. Katsokaa yltäkylläisyyttä, mitä teillä jo on. Löytäkää asioita joita arvostaa - ihmisiä, paikkoja, mitä tahansa mistä olla kiitollinen.
Tai, kuten pari kliseetänne asian ilmaisee: "Laske siunauksesi. Haistele ruusuja."
Ruusuja ja siunauksia on runsaasti. Teidän täytyy vain etsiä niitä - ja sitten niitä on. Tehkää sitä joka aamu herätessänne, jo ennen nousemistanne vuoteesta. Pian hukutte ruusuihin ja siunauksiin.
Takaamme sen.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Vanhoja viestejä voit lukea mm. näiltä sivuilta: www.adonai.fi/89 , http://luxonia.com/viestit , www.rosedalebooks.fi/foorumi/index.php
Näillä eri tyyppisillä sivuilla näyttää olevan laaja valikoima tekstejäni - en kuitenkaan suosi tai tue näitä sivuja sen enempää kuin muitakaan sivuja.
Henkeä kanavoinut John Cali ( www.greatwesternpublishing.org)
17.5.2011
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
John Cali:
Onko sinusta koskaan tuntunut, ettet etene minnekään elämässäsi?
Minusta ainakin on, vaikka nykyään pystyn pääsemään tilapäisistä jumipaikoista paljon helpommin ja nopeammin. Meidän ei tarvitse pysyä jumissa.
Olen edelleen keskellä muutoksia nettisivuillemme, uutiskirjeeseen jne. Toivottavasti pääsemme tässä taas normaaliin ensi tai sitä seuraavan viikon uutiskirjeessä. Mutta tällä viikolla toistamme taas vanhan artikkelin vuosien takaa.
5.2.2004
Monet ihmiset ovat kommentoineet Hengelle ja minulle vuosien saatossa, että he tuntevat olevansa jumissa elämässään. He ovat paikassa, missä he eivät halua olla. He ovat urassa eivätkä pääse siitä pois. Heidän elämänsä on jatkuvaa kamppailua. Ja he tuntevat vain jumissa olemisen ja kamppailemisen. Tai siltä vaikuttaa.
Tässä on tyypillinen kommentti:
"Olen tällä hetkellä jumissa. Tämä on todellisuutta ja minun on käsiteltävä todellisuus, eikö niin? Tämä on sellainen todellisuus, missä olen jumissa. Ja kamppailen helvetisti."
Henki sanoo, että on mahdotonta olla jumissa. Kasvat, muutut ja kehityt aina. Olet sitten fyysisessä tai ei-fyysisessä muodossa, et ole koskaan jumissa. Kuitenkin saatat fyysisyydessä aivan hyvin kamppailla. Mutta kun käsität, ettet ole oikeasti jumissa, kamppailu häviää taianomaisesti.
Miksi siis tuntuu siltä, että on jumissa?
Tässä on Henki.
Henki
Muututte ja kasvatte aina. Te ette voi välttää sitä - se on osa sitä, kuka te olette. Mekin näissä henkiulottuvuuksissa muutumme ja kasvamme ikuisesti. Teillä ei ole maatasolla monopolia siihen! Se on myös osa sitä, kuka me olemme.
Niin homma vain toimii. Te ette voi pysyä paikallanne. Te ette ole koskaan lopussa. Te ette koskaan saavu "lopulliseen lepopaikkaan".
Elämässä - fyysisessä tai ei-fyysisessä - on kyse matkasta, ei määränpäästä. Sillä todellisuudessa ei ole mitään määränpäätä. Matkanne on määränpäänne. Ja matkanne ei lopu koskaan, se on ikuinen.
Miksi siis hyvin monet maatasolla tuntevat olevansa jumissa omassa elämässään? Miksi he kamppailevat niin hurjasti? Ja jos he muuttuvat ikuisesti, miten he ylipäätään voivat olla jumissa?
Silloin kun tunnette olevanne jumissa, todellisuudessa tapahtuu niin, että yksinkertaisesti luotte lisää vallitsevaa tilannetta - lisää mitä jo on, lisää "todellisuutta". Muututte ja kasvatte joka päivä. Mutta jo keskitytte enimmäkseen siihen, mitä ette halua - esimerkiksi vallitsevaan tilanteeseen - niin yksinkertaisesti muututte enemmän siksi, mitä ette halua.
Mutta te muututte. Teidän on muututtava. Te ette voi pysyä paikoillanne.
Ja niinpä silloin kun tunnette olevanne jumissa, kun kamppailette "jumiutumisenne" kanssa, te ette ole oikeasti jumissa. Te liikutte. Kyse on vain siitä, että luotte enemmän sitä, missä olette jumissa ja mitä ette halua.
Ja luotte sitä uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Tätä tapahtuu tuntiessanne olevanne jumissa.
Mutta voitte luoda jotain erilaista muuttamalla hienoisesti polttopistettänne. Unohtakaa kohtaamanne todellisuus, ellei nykytodellisuutenne ole sitä, mitä haluatte lisää.
Sen sijaan keskittykää siihen, mitä haluatte saada elämäänne. Tehkää tämä pienin askelin, jos se on mukavampaa teille.
Etsikää sitä, mikä toimii elämässänne. Katsokaa, mikä tuntuu hyvältä. Katsokaa yltäkylläisyyttä, mitä teillä jo on. Löytäkää asioita joita arvostaa - ihmisiä, paikkoja, mitä tahansa mistä olla kiitollinen.
Tai, kuten pari kliseetänne asian ilmaisee: "Laske siunauksesi. Haistele ruusuja."
Ruusuja ja siunauksia on runsaasti. Teidän täytyy vain etsiä niitä - ja sitten niitä on. Tehkää sitä joka aamu herätessänne, jo ennen nousemistanne vuoteesta. Pian hukutte ruusuihin ja siunauksiin.
Takaamme sen.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Vanhoja viestejä voit lukea mm. näiltä sivuilta: www.adonai.fi/89 , http://luxonia.com/viestit , www.rosedalebooks.fi/foorumi/index.php
Näillä eri tyyppisillä sivuilla näyttää olevan laaja valikoima tekstejäni - en kuitenkaan suosi tai tue näitä sivuja sen enempää kuin muitakaan sivuja.