KUUNPIMENNYS KALOJEN 25 ASTEESSA 16.9.2016 KLO 20.55 UT
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
14.9.2016
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Viisaat tunteet
Muodostaen yhtymän perääntyvään Kheironiin ja T-ristin Marsin kanssa Jousimiehessä, tämä on tunne-energinen pimennys, jossa on katarttinen kulma. Siinä missä jotkut tunnekatarssikset voivat puhdistaa ilmaa pitkässä juoksussa, toiset saattavat mutkistaa ennestään vaikeaa tilannetta ja meidän täytyy pysyä läsnä erottaaksemme ne toisistaan. Intohimon noustessa saatamme erheellisesti luulla, että kyse on vain meistä, ja unohdamme, että toisetkin ihmiset tuntevat jännitteen! Välttääkseen liian suuren fokusoitumisen itseen, auttaa, kun myöntää kollektiivisen puhdistus- ja uudelleenharmonisoitumisprosessin sen sijaan, että samaistuu liian syvästi itse asiassa laajempaan ongelmaan. Tämä pimennys muistuttaa meille, ettei tunnemaailma ole ehkä niin henkilökohtainen, miltä se ensin vaikuttaa, sillä me kaikki käsittelemme omaa karmaosaamme yhdistyneestä kentästä, vaikkakin oman elämämme ainutlaatuisessa tunnemaisemassa.
Kuun pimentyessä saatamme kadottaa kosketuksen sisäiseen kompassiimme. Pimennyksen ollessa Kaloissa vielä enemmän! Jos huomaamme heiluvamme ideoista, ihmisistä tai tilanteista, jotka näyttävät epäluonteenomaisilta, kannattaa ottaa askel taaksepäin ennen mukaan hyppäämistä. Pimennyksen paradoksaalisuus voi korostaa tietoisuuttamme ja samalla peittää totuuden. Meistä tulee tietoinen kaikenlaisista sisäisistä ja ulkoisista pohjavirtauksista ja vaikutuksista, mutta tämä uusi tietäminen ei ehkä ohjaa meitä parhaaseen suuntaan. Jos maailma näyttää nyt erilaiselta – kirkkaammalta ja elävämmältä tai monimutkaisemmalta ja syvällisemmältä – pane merkille tuo havainto, kirjoita se ylös, maalaa se, vangitse se musiikkiin, runoon, valokuvaan tai satunnaisiin sanoihin, joissa ei ole tolkkua, mutta jotka vaativat ilmaisemista … Kun tammikuu 2017 tulee, sekä Mars että Venus ylittävät tämän pimennysasteen ja kaiken sen merkitys mitä nyt havaitsemme, paljastuu.
Ajankohtaiset tunteet saattavat puhua elämättömistä elämistä, jotka on hylätty valitsemamme polun vuoksi, ja vääjäämättömästä eroamisen ja menetyksen surusta, itsensä löytämisen ja täyttymyksen ilon rinnalla. Tietoisuuteen kuplii ajatuksia ja tunteita, jotka aiemmin heitettiin sivuun roskaamasta elämäämme. Tämä on aikaa, jolloin tasapainotutaan uudelleen, hiljennetty itse kuiskii entisistä rakkaista ja menetetyistä elämistä ja aiemmin kielletyt intohimot heräävät uudestaan.
Kaikkien näiden tunteiden myötä meillä saattaa olla houkutusta ottaa elämä äärimmäisen vakavasti. Mutta piristyminen, hauskan puolen näkeminen ja itsemme muistaminen pikkuruiseksi täpläksi äärettömässä kosmoksessa voi pitää asiat perspektiivissä. Kuten myös pohdiskelu ennen reagoimista ja oleminen sallimatta palavien tunteiden sanella jokaista liikettämme, sillä sitten kun ne ovat kuolleet – kuten varmasti tapahtuu – saatamme löytää odotettua enemmän vahinkoa ja korjaaminen saattaa viedä enemmän aikaa, kuin meiltä liikenee. Hetken ottaminen itsemme keskittämiseen on nyt äärettömästi arvokkaampaa kuin hetkellinen helpotus itsemme ilmaisemisesta. Sen tietäminen, milloin puhua ja milloin pysyä hiljaa, on avain.
Meistä saattaa tuntua, että edellytetään uhrautumista. Jos näin on, tiedämme, mitä se on ja miksi. Luultavimmin meidän olisi pitänyt päästää siitä irti jo kauan sitten ja kuitenkin jotenkin roikumme edelleen kiinni. Ihminen, työpaikka, koti, tapa, uskomus, esine … Mikä se onkin, miten pieni tai suuri, tämä pimennys kysyy, miksi roikumme kiinni, mitä pelkäämme, miten säilytämme yhteyden, jonka aika on ohi? Meidän saattaa olla vielä mahdotonta päästää irti tässä kohtaa, mutta tämä pimennys auttaa meitä muuttamaan energiaa, katkaisemaan muutamia siteitä ja ottamaan puoli askelta kahleista kohti vapautta.
Kenties paras neuvo nyt on vaalia myötätuntoista kärsivällisyyttä … itseemme, toisiimme ja kehittyvään elämään ja kohtaloon, mitä se merkitseekin meille. On aika ilmentää lempeä ja rakastava sydän, joka mahdollistaa meitä vaivaavien asioiden syvemmän tutkimisen, tietäen samalla, ettemme ole velvollinen ratkaisemaan niitä kaikkia kertaheitolla. Tuskaan päin kääntyminen on parantumismatkan alku – pelkkä sen miettiminen: "Millaista olisi, jos muutan tämän asian elämässäni?" kutsuu uusia mahdollisuuksia muotoilemaan tulevaisuuden itseämme.
Herkkä ja tunteellinen pimennys – olemme itsellemme ja toisillemme velkaa aikaa ja tilaa ottaa vastaan sen viestin ja pohtia kaikkea, mitä sillä on sanottavana. Sekä hyvin henkilökohtaisena että oleellisena kollektiiviselle uudelleenharmonisoitumiselle, se korostaa tunteitamme ja muuntaa ne sielun intiimeimmäksi kieleksi.
Sarah Varcas
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.