VUODEN 2014 PLUTON JA MUSTAN AURINGON OPPOSITION LISÄTUTKISKELUA
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
28.1.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Pirstoutuneesta eheäksi
Tilaisuutena missä voimme kokea kaiken, mitä olemme aitona kokonaisuutenamme, Musta aurinko vaatii, että hyväksymme sekä sen, mihin haluamme samaistua, että sen minkä mieluummin sivuuttaisimme! Tässä prosessissa on eri asteita ja tietoisuutemme sopukoiden ja laitapuolien tutkiminen vaatii, että kiveäkään ei jää kääntämättä. Voimme kohdata sisäistä vastustusta sen tekemisen mahdollisuuteen ja keskitymme mieluummin itserakkauteen maailmassa, mikä kertoo meille usein, ettemme ole riittävän hyvä, riittävän tehokas, riittävän viehättävä jne. ja hahmotamme omien varjojemme tutkimisen jotenkin rangaistuksena tai tarpeettoman negatiivisena. Mutta itserakkaus ilman itsensä tutkimista voi helposti luiskahtaa narsismiin, aivan kuten itsensä tutkimisesta ilman itserakkautta voi tulla itsevihaa. Polku Mustan auringon läpi vaatii tiukkaa rehellisyyttä - ei syyttelyä, ei vastasyytöstä tai ei rangaistusta - vain rehellisyyttä, mikä sallii meidän hyväksyä kaiken, mitä olemme, suurimmassa rakkaudenteossa mitä ihminen voi koskaan tietää - siinä mikä kantaa meidät pirstoutuneesta eheyteen ja tuo kaiken tietoisuuden valoon kerta kaikkiaan.
Se on nöyräksi tekevä prosessi, mikä vaatii halukkuutta nähdä itsessämme sen, minkä olemme tähän saakka nähneet vain toisissa. Sillä se mitä näemme ulkopuolellamme, on vain heijastusta siitä, mitä on oman psyykemme syvimmissä ja synkimmissä paikoissa. Se polku ei ole arkajaloille, vaikka kaikki sydämet toivotetaan tervetulleiksi ja ujoinkin kurkistus Mustan auringon pimeyteen voi laukaista muutosprosessin, millaisen olemme harvoin - jos koskaan - kohdanneet.
Kun Pluto tekee ensimmäisen oppositionsa helmikuussa 2014, Jupiter on yhtymässä Mustan auringon ja Venus Pluton kanssa. Tässä meillä on kosminen siunaus, mikä tukee jokaista ihmistä, joka uskaltaa katsoa sisäänsä ja nähdä, kuka ja mitä elää sisällä. Dane Rhudyar, astrologi ja saabisten symbolien kommentoija, määrittelee pisteen, missä Musta aurinko on - Ravun 13. aste - vaativan suurta tahtoa. Ei siis ole mikään yllätys, että tänä valtavan muutoksen aikana kohtaamme Mustan auringon tässä, missä se pysyy 2000-luvun puoliväliin saakka. Tätä suurta tahtoa on käytettävä päästäksemme läpi tästä transformaatioprosessista ilman vilppiä tai tavallista itsepetosta, mikä muuten pitää meidät omahyväisyytemme turvassa ja lämpimässä.
Tämä ei ole egon tahtoa, joka sanoo: "Päihitän Mustan auringon enkä antaudu sille, vaan paisuttelen niitä puoliani, jotka omistan mielelläni, kohdatessani tämän kutsun katsoa syvemmälle." Ei, tämä on jumalaista tahtoa, mikä kutsuu meitä aina eheyteen riippumatta siitä, mitä se vaatii. Jumalainen tahto on otettavana omaksemme, kun menemme vapauttavaan pimeyteen. Sitten kun tämä tahto ruokkii meitä, ei ole enää tarvetta piiloutua, sillä tunnistamme, että kokonaisena olemme täysin läsnä ja valloittamattoman eheä - kaikesta riippumatta.
Tänä vuonna niiden jotka valitsevat tämän polun Mustan auringon läpi syvän, rikkaan ja integroituneen eheyden syntymiseen, on valmistauduttava esittämään joitain kysymyksiä. Missä määrin määrittelemme rakkauden vain sen mukaan, mitä tuntuu oikealta? Missä määrin syleilemme henkistä polkua tavoitellaksemme muuta lopputulosta kuin oman ydinolemuksemme tunteminen? Missä määrin samaistamme "henkisen" "erityislaatuisen" ja näin näemme oman elämämme jotenkin parempana kuin niiden, joilta havaitsemme puuttuvan tällaisen suuntauksen? Pähkinänkuoressa: missä määrin sallimme egon muotoilla oman polkumme, vaikka havaitsemmekin jonkun täysin muun muotoilevan sen? Miten ja missä olemme sotkeneet egon ydinolemukseen ja rakentaneet henkisen elämän ehdollistuneen ja kaavamaisen uskomuksen perustalle, ehdottoman totuuden sijasta - riippumatta siitä, miten vaihtoehtoisia nuo uskomukset ehkä ovatkin?
Kun seisomme Vesimiehen ajan partaalla, näiden kysymysten pohdiskelu voi suunnata meidät pois Kalojen varjosta - uhri ja pelastaja, erityinen versus arkipäiväinen - ja kohti Vesimiehen ajan viestiä - sisäinen ja ulkoinen ykseys, samanarvoisuus ja hyväksyntä. Mitä paremmin voimme ankkuroida nuo ominaisuudet kollektiivitietoisuuteen tässä kohtaa, sitä paremmin pystymme aikanaan välttämään Vesimiehen ajan varjoa - hienostelua!
Sarah Varcas
-----------
Kirjoittanut Sarah Varcas (astro-awakenings.co.uk)
28.1.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Pirstoutuneesta eheäksi
Tilaisuutena missä voimme kokea kaiken, mitä olemme aitona kokonaisuutenamme, Musta aurinko vaatii, että hyväksymme sekä sen, mihin haluamme samaistua, että sen minkä mieluummin sivuuttaisimme! Tässä prosessissa on eri asteita ja tietoisuutemme sopukoiden ja laitapuolien tutkiminen vaatii, että kiveäkään ei jää kääntämättä. Voimme kohdata sisäistä vastustusta sen tekemisen mahdollisuuteen ja keskitymme mieluummin itserakkauteen maailmassa, mikä kertoo meille usein, ettemme ole riittävän hyvä, riittävän tehokas, riittävän viehättävä jne. ja hahmotamme omien varjojemme tutkimisen jotenkin rangaistuksena tai tarpeettoman negatiivisena. Mutta itserakkaus ilman itsensä tutkimista voi helposti luiskahtaa narsismiin, aivan kuten itsensä tutkimisesta ilman itserakkautta voi tulla itsevihaa. Polku Mustan auringon läpi vaatii tiukkaa rehellisyyttä - ei syyttelyä, ei vastasyytöstä tai ei rangaistusta - vain rehellisyyttä, mikä sallii meidän hyväksyä kaiken, mitä olemme, suurimmassa rakkaudenteossa mitä ihminen voi koskaan tietää - siinä mikä kantaa meidät pirstoutuneesta eheyteen ja tuo kaiken tietoisuuden valoon kerta kaikkiaan.
Se on nöyräksi tekevä prosessi, mikä vaatii halukkuutta nähdä itsessämme sen, minkä olemme tähän saakka nähneet vain toisissa. Sillä se mitä näemme ulkopuolellamme, on vain heijastusta siitä, mitä on oman psyykemme syvimmissä ja synkimmissä paikoissa. Se polku ei ole arkajaloille, vaikka kaikki sydämet toivotetaan tervetulleiksi ja ujoinkin kurkistus Mustan auringon pimeyteen voi laukaista muutosprosessin, millaisen olemme harvoin - jos koskaan - kohdanneet.
Kun Pluto tekee ensimmäisen oppositionsa helmikuussa 2014, Jupiter on yhtymässä Mustan auringon ja Venus Pluton kanssa. Tässä meillä on kosminen siunaus, mikä tukee jokaista ihmistä, joka uskaltaa katsoa sisäänsä ja nähdä, kuka ja mitä elää sisällä. Dane Rhudyar, astrologi ja saabisten symbolien kommentoija, määrittelee pisteen, missä Musta aurinko on - Ravun 13. aste - vaativan suurta tahtoa. Ei siis ole mikään yllätys, että tänä valtavan muutoksen aikana kohtaamme Mustan auringon tässä, missä se pysyy 2000-luvun puoliväliin saakka. Tätä suurta tahtoa on käytettävä päästäksemme läpi tästä transformaatioprosessista ilman vilppiä tai tavallista itsepetosta, mikä muuten pitää meidät omahyväisyytemme turvassa ja lämpimässä.
Tämä ei ole egon tahtoa, joka sanoo: "Päihitän Mustan auringon enkä antaudu sille, vaan paisuttelen niitä puoliani, jotka omistan mielelläni, kohdatessani tämän kutsun katsoa syvemmälle." Ei, tämä on jumalaista tahtoa, mikä kutsuu meitä aina eheyteen riippumatta siitä, mitä se vaatii. Jumalainen tahto on otettavana omaksemme, kun menemme vapauttavaan pimeyteen. Sitten kun tämä tahto ruokkii meitä, ei ole enää tarvetta piiloutua, sillä tunnistamme, että kokonaisena olemme täysin läsnä ja valloittamattoman eheä - kaikesta riippumatta.
Tänä vuonna niiden jotka valitsevat tämän polun Mustan auringon läpi syvän, rikkaan ja integroituneen eheyden syntymiseen, on valmistauduttava esittämään joitain kysymyksiä. Missä määrin määrittelemme rakkauden vain sen mukaan, mitä tuntuu oikealta? Missä määrin syleilemme henkistä polkua tavoitellaksemme muuta lopputulosta kuin oman ydinolemuksemme tunteminen? Missä määrin samaistamme "henkisen" "erityislaatuisen" ja näin näemme oman elämämme jotenkin parempana kuin niiden, joilta havaitsemme puuttuvan tällaisen suuntauksen? Pähkinänkuoressa: missä määrin sallimme egon muotoilla oman polkumme, vaikka havaitsemmekin jonkun täysin muun muotoilevan sen? Miten ja missä olemme sotkeneet egon ydinolemukseen ja rakentaneet henkisen elämän ehdollistuneen ja kaavamaisen uskomuksen perustalle, ehdottoman totuuden sijasta - riippumatta siitä, miten vaihtoehtoisia nuo uskomukset ehkä ovatkin?
Kun seisomme Vesimiehen ajan partaalla, näiden kysymysten pohdiskelu voi suunnata meidät pois Kalojen varjosta - uhri ja pelastaja, erityinen versus arkipäiväinen - ja kohti Vesimiehen ajan viestiä - sisäinen ja ulkoinen ykseys, samanarvoisuus ja hyväksyntä. Mitä paremmin voimme ankkuroida nuo ominaisuudet kollektiivitietoisuuteen tässä kohtaa, sitä paremmin pystymme aikanaan välttämään Vesimiehen ajan varjoa - hienostelua!
Sarah Varcas
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.