SIELUN PIMEÄ YÖ
Kirjoittanut Stephen Thomson (spiritofmaat.com)
Spirit of Ma'at -verkkolehti, huhtikuu 2011
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
Pimein hetki on ennen aamunkoittoa. Vaikka tämä fraasi on tuttu, tämän kirjoituksen lähde on tuntematon useimmille meistä. Euripides jota pidetään yhtenä väärinymmärretyimmistä kreikkalaisista runoilijoista, on tämän lauseen kirjoittaja. Arkipäiväisessä käytössämme pimeimmästä hetkestä on tullut lohdutussanoja, silloin kun joku tai me itse käymme läpi vaikeaa vaihetta elämässämme. Muistutamme itseämme elämämme synkillä hetkillä siitä, että asiat tulevat olemaan paremmin, Useimmissa yleisesti käytetyissä fraaseissa, joita välitetään sukupolvelta toiselle, ilmaistaan tavallisesti jokin merkittävä henkinen totuus tai laki. Tässä tapauksessa Euripides viittasi ehkä yhteen syvällisimmistä kokemuksista henkisellä polulla, mihin usein viitataan sielun pimeänä yönä. Tämän jakson aikana tunnemme syvästi eksyneemme eikä meillä ole mitään ajatusta seuraavasta askelestamme tai kulkusuunnastamme. Sielun pimeä yö on aikaa, jolloin emme tunne olevamme kosketuksissa Jumalaan ja kyseenalaistamme henkisen matkamme koko tarkoituksen.
Ajatus pimeästä yöstä johon viitataan monilla eri nimillä, löytyy jokaisen uskomusjärjestelmän esoteerisista opetuksista. Yksi yksityiskohtaisimmista tämän jakson kuvauksista, minkä jokainen meistä kokee henkisen kehityksen elämässä, voidaan löytää runosta nimeltään "Sielun pimeä yö", jonka on kirjoittanut pyhä Ristin Johannes. Hän syntyi Espanjassa juutalaisperheeseen ja kääntyi katolilaisuuteen isänsä kuoleman jälkeen. Pyhä Johannes, mitä kirkko piti mystikkona, lähetettiin vankilaan ja hän kärsi fyysisestä kidutuksesta kirjoitustensa vuoksi. Tämä runo kuvaa sitä, minkä pyhä Johannes hahmotti sisäisiksi vastoinkäymisiksi, joita kestämme henkisellä polulla, kun matkaamme syvemmälle ensikäden tietoon ja yhteyteen Jumalan kanssa. Kuten useimmissa verhotuissa kirjoituksissa, ajatus pimeästä yöstä on laaja vertauskuva ihmisen kokemuksesta elää pimeydessä, ilman Jumalan valoa. Fyysisellä tasolla käytämme valoa tiemme näkemiseen. Henkisessä mielessä valo edustaa henkistä tietoa ja Jumalan olemusta.
Useimmat meistä muistavat ajan, jolloin huomasimme kyseenalaistavamme sen, minne henkiset harjoituksemme ja henkinen matkamme olivat menossa. Oli aikoja, jolloin edistystä ei tapahtunut tai ettei elämämme ollut yhtään parempaa kaikesta tuosta kovasta työstä huolimatta. Elämämme ei näyttänyt yhtään erilaiselta. Tunnereaktiomme tässä paikassa voivat olla lievää tai syvää lannistumista ja halua luopua työstämme. Olemmehan ihmisiä ja elämme egopohjaisessa maailmassa, missä saavuttaminen ja suoritukset ovat tärkeitä. Haluamme olla parhaita siinä, mitä yritämme saada aikaan. Kuten tiedämme, henkistä edistymistä ja elämää fyysisessä maailmassa ei voi verrata. On aikoja, jolloin tarpeemme mitata ja määritellä henkistä edistymistämme ylittää koko aineellisen vertailuasteikon. Tämän pimeän yön aikana tällaiset ajatukset ja tunteet voivat olla voimakkaita.
Tämä on matkan vaikea osuus. Silloin kun olemme jumissa tunteissamme, on vaikeaa keskittyä aikomukseemme. Voimme myös sanoa, että tunnekäyttäytymisemme hallintaan saaminen on tuo matka. Tietoinen ponnistus astua omien tunteidemme ja ajatustemme rajojen yli avaa meidät Jumalalle. Ottamalla tämän askeleen alamme elää ilman erillisyyttä, minkä syntyy itsetietoisuuden kautta. Kun alamme kurinalaisesti muuttaa tapaamme ajatella ja reagoida elämän tapahtumiin, energia elämässämme muuttuu. Kun emme enää ajattele ja tunne yksinomaan itseämme, olemmeko alkaneet elää yhdessä tietoisuudessa, suhteessa Jumalan kanssa? Pimeä yö tuo yksinpuhelumme vaikutukset polttopisteeseen.
Toinen kysymys mikä aiheuttaa pimeän on, on kehittyvä tietoisuustila. On aikoja, jolloin tietämisemme kehittyy yli kykymme käyttää uutta taitoa tai tietää, miten käyttää sitä. Toisinaan saamme informaatiota psyykkisellä tasolla hiljaiselta ääneltä sisällämme. Sielu puhuu kovempaa kuin mieli näillä hetkillä ja on yleensä tietämisen tunne siitä, että edistymme. Henkinen matka on prosessi - elämämme kokemista ja yhdistymistä tietoon, mitä olemme saaneet. Tämä voi tehdä meistä rauhallisemman elämässämme emmekä enää uurasta niiden ajattelu- ja käyttäytymistapojen alaisuudessa, jotka eivät enää sovi persoonaan, joka pyrimme olemaan. Lopputulos on syvempi tunne Jumalasta ja meistä.
Yksi askel minkä voimme ottaa löytäessämme itsemme pimeästä yöstä, on keskittyä tarkastelemaan objektiivisesti elämäämme. Tämä on astumista etäämmälle itsestämme ja elämämme tarkkailemista ilman, että tunnesuodattimemme luovat minkäänlaista harhaa. Tämä on yksi tapa tyydyttää tunnetarpeemme edistymisestä ja saada uutta tietoisuutta. Esimerkiksi voimme esittää yksinkertaisen kysymyksen itsellemme: "Pidämmekö siitä ihmisestä, joka meistä on tullut?" Tai "Tunnemmeko olevamme parempi ihminen henkisen etsintämme tuloksena?" Ulkopuolisen näkökulman ottamisella muutoksiin, mitä olemme tehneet asenteessa ja lähestymistavassa elämään, elämämme tulee polttopisteeseen. Jossain kohtaa matkan varrella tämä voi olla pimeässä yössä olemisen koko tarkoitus. On aikoja, jolloin tunteemme toimivat meitä vastaan ja saavat aikaan ahdistusta, mikä tekee vaikeaksi keskittyä. Jos olemme tällä matkalla, koska ajattelemme henkisyyden eliminoivan kaikki elämän tuomat haasteet, petymme varmasti. Itse asiassa, astuminen henkiselle polulle koko sydämestään voi nopeuttaa elämämme karmaolosuhteiden kehittymistä ja ratkaisemista.
Tämä aika jota elämme nyt, edustaa hyvin monia pimeän yön puolia ihmiskollektiiville. Se ylittää henkilökohtaisen asteikon ja on enemmän ryhmäkarmatila. Maailmassamme on tapahtumia, jotka saavat monet meistä kysymään, minne olemme matkalla planeettana ja koko ihmiskuntana. Aineellisella tasolla erityisesti 50- ja 60-vuotiaisiin ihmisiin vaikutetaan. Eläkkeet ovat hävinneet ja heidän taloudellinen tulevaisuutensa on epävarma. Tämän sukupolven odotuksia, asioita joihin he ovat luottaneet, ei ole eikä tule olemaan tulevaisuudessa taloudellista näkökulmasta. Rakkauden ja rauhan päivät jotka olivat heidän nuoruutensa tunnusmerkki, ovat suuri kontrasti ympäri planeettaa raivoavaan sotaan. Kollektiivisesti, yhtenä maailmana yritämme kaikki nähdä kulman taakse ja ymmärtää, mitä tämä merkitsee meille henkisinä ihmisinä. Vaikka maataso on näyttämömme ja paikka oireiden etsimiseen, pimeä yö on henkinen kokemus. Näissä puitteissa meidän on kysyttävä itseltämme, mitä laitetaan liikkeeseen tämän pimeän yön aikana, jotta ihmiskunta voi tehdä hypyn aamunkoiton tullessa.
Vuosia sitten tapasin erään naisen, joka kuvasi henkistä polkua näin. Hän sanoi, että elämä on sarja matkoja ylös ja alas vuorta. Elämäni tuolla jaksolla olin hyvin innostunut meditoinnista ja ponnistelujeni tuloksesta. Tunsin, että edistyin todella ja aloin tulla paremmaksi ja erilaiseksi ihmiseksi. Kokemukseni oli kovasti rikastuttanut minua ja odotin jatkavani kiipeämistä. Muutaman kuukauden kuluttua elämäni muuttui ja olin liian kiireinen meditoidakseni useita tunteja päivässä. Kuluneina vuosina olen kulkenut ylös ja alas vuorta lukemattomia kertoja. Olen oppinut tunnistamaan nämä syklit elämässäni ja pysymään vahvana pimeän yön kohdatessa. Olen yhdessä noista jaksoista tällä hetkellä. Yksi tämän prosessin upeista osista on, että tiedän jotain parempaa olevan tuossa minulle. Tämä on elämän kiertoa ja tulosta henkisistä harjoituksista. Kun tarkastelen objektiivisesti elämääni ja etsin totuutta, tiedän jonkin paremman korvaavan kaiken, minkä näen menetyksenä.
Pimeässä yössä on vielä yksi puoli harkittavaksi. Silloin kun aloitamme henkisen matkamme, reagoimme Jumalan värähtelyihin, jotka kohdistetaan meihin. Tämä veto ylittää kaiken ihmistietoisuudessa. Itse asiassa, se on merkki "hyvästä" henkisestä karmastamme. Olemme työskennelleet kovasti monissa elämissä saadaksemme sen kehon ja henkisen värähtelyn, mikä meillä on tässä inkarnaatiossa. Joka kerta kun tunnemme, että voimme astua pois polultamme ja matkaltamme, nämä säteilyt Jumalasta vetävät meidät takaisin.
Selvästikään emme ole täysin hallinnassa tämän olemuspuolen osalta. Pimeä yö edustaa vapaan tahdon lahjaamme. Universaalissa suunnitelmassa siinä on järkeä, että on aikoja, jolloin pysähtyisimme ja pääsisimme käsiksi siihen, missä olemme ja kuka meistä on tulossa. Pimeän yön vaikea osa on, että voimme tuntea suurta yksinäisyyttä ja irrallisuutta energiasta, joka ylläpitää matkaamme. Sen kyseenalaistaminen, mihin uskomme, on meille terve askel monin tavoin, koska saamme selkeyttä ja fokusta matkaamme. Henkinen polku on tilaisuus ensikäden tietämiseen sen sijaan, että tietää Jumalasta vain älyllisesti.
Miten tiedämme, että pimeän yön jakso on takana? On muutamia merkkejä. Voimakkain tapahtuma merkitsemään uutta aamunkoittoa voi olla psyykkinen tietotulva. Tämä voi olla henkilökohtaista tai henkistä. Saatamme herätä eräänä aamuna ja meillä on selkeä ymmärrys siitä, minkä läpi olemme menneet, ja tiedämme yön merkityksen. Tuloksena voi olla syvä muutoksen tunne sisällämme. Tiedämme, että olemme erilainen, ja tunnemme voimakasta eteenpäin liikkumisen tunnetta. Uusi opettaja voi ilmestyä tai löydämme uuden henkisen käsitteen tutkittavaksi. Voi olla fyysisiä ilmentymiä, kuten muuttaminen tai työpaikan vaihtuminen, koska se missä asuimme tai mitä työtä teimme, ei enää edusta sitä, kuka meistä on tullut. Mitä tahansa merkit ovatkin, pimeä yö loppuu aina kauniiseen auringonnousuun.
Tässä on epätäydellinen luettelo pimeän yön ominaisuuksista:
- tunne, ettei ole kosketusta Jumalaan
- uskomuksillamme ei ole enää merkitystä
- tunne riutumisesta tuntemattomassa
- tunne yhteydettömyydestä kaikkeen ja kaikkiin
- kohta tapahtuu muutos
Mitä askelia voimme ottaa?
- Tunnistaa syklin ja että tuntuu herkältä, tuettomalta ja yksinäiseltä.
- Jatkaa harjoituksia, jotka ovat antaneet lohtua menneisyydessä - meditointi, retriitti ja mantrojen laulaminen.
- Jatkaa liikkumista luottaen ja uskoen ja tietää, että pian käännymme kulmasta.
- Arvioida, missä olemme olleet ja mikä on tuonut meidät tähän pimeän yön paikkaan.
Vaikka ette olisikaan pimeässä yössä tällä hetkellä, alla olevat kysymykset voivat auttaa teitä matkanne keskittämisessä. Voitte käyttää luetteloa tulevina viikkoina päiväkirjan pitämiseen, meditoimiseen ja rukoilemiseen.
- Minkä uskon olevan henkisen matkani tarkoitus?
- Mikä on nykyinen käsitykseni Jumalasta?
- Kuka uskon olevani henkisenä olentona?
- Mitä askelia voin ottaa syventääkseni sitoutumista henkiseen kasvuuni?
- Mitä haluaisin tapahtuvan henkisten harjoitusteni tuloksena?
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Vanhoja viestejä voit lukea mm. näiltä sivuilta: www.adonai.fi/89 , http://luxonia.com/viestit , www.rosedalebooks.fi/foorumi/index.php
Näillä eri tyyppisillä sivuilla näyttää olevan laaja valikoima tekstejäni - en kuitenkaan suosi tai tue näitä sivuja sen enempää kuin muitakaan sivuja.
Päivän uffo
Mites nyt uffo pannaan?
Uusimmat viestit
1.2.2025 - Helmikuun 2025 uutiskirjeestä6.2.2025 - Kiihtymisen kelkassa pysyminen3.2.2025 - Henkinen ylösnousemusenergia ja oireet3.2.2025 - Helmikuun 2025 energiaraportti1.2.2025 - Toivon siivillä -sarja, shoud 5 3.2.2025 - Seuraava iso energiaryöppy3.2.2025 - Nopeutuminen31.1.2025 - Helmikuun 2025 energiapäivitysHelmikuu 2024 - Raskauden väheneminen31.1.2025 - Uuden maan ilmentämistä29.1.2025 - Äitimatriisi - materiakentästä ilmentäminenTammikuu 2025 - Mikä on perhe?30.1.2025 - Valmistaudu vuoden 2025 merkittäviin energiamuutoksiin29.1.2025 - Tervetuloa Puukäärmeen vuoteenHelmikuu 2025 - Tiedä milloin pidetään ne, tiedä milloin hylätään ne29.1.2025 - Pikakelausta eteenpäin ja ylöspäinHuhtikuu 2011 - Sielun pimeä yö
