TARVE OLLA YKSIN
Kirjoittanut Stephen Thomson
The Spirt of Ma'at -verkkolehti, numero 11/2010 ( www.spiritofmaat.com)
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
Henkisen etsintämme tarkoitus on oppia, miten elää tietoisessa ykseydessä koko luomakunnan kanssa. Yksinkertaisesti sanottuna todellisuus on universaalin energian keskeytymätöntä virtaa ilman alkuja tai loppuja. Sinä olet minä ja minä olen sinä. Minä olen Jumala ja Jumala on minä. Kun jatkamme kasvamista henkiolentoina, laajennamme tietoisuuttamme tästä universaalista laista, joka on kaiken olemassaolon alla ja joka asetetaan jatkuvasti näytteille tietoisuutemme jokaisella valvehetkellä. Puu pihalla, tietokone jonka kanssa kommunikoimme ja jokapäiväisen elämämme "tekeminen" ovat esimerkkejä luomisvoimasta, johon viittaamme jumaluutena ja jonka osa olemme.
Samaan aikaan väitämme jatkuvasti, että maailmassamme on eroavuuksia ja erillisyyttä. Tätä tapahtuu koko ajan esim. kansallisuusidentiteetin, rodun ja yhteiskuntaluokan kautta. Käytämme myös melkoisesti aikaa ja energiaa luoden henkilökohtaista identiteettiämme korostamalla niitä tapoja, joilla näemme itsemme erilaisena kuin toiset. Kuitenkin yksi ristiriitaisimmista osista suhteessamme Jumalaan on yksinäisyyden ja yksinolemisen tunne.
Elämme kommunikointiylikuorman ja jokapäiväisen elämän vaatimusten maailmassa, mikä harvoin tarjoaa meille tilaisuuden varastaa aikaa itsellemme ja olla yksin. Päivittäisten tekemisten luettelo on niin monikohtainen ja sosiaalisesti hyväksytty, että harvoin ajattelemme vaikutusta, mikä kaikella on mieleemme, kehoomme tai henkeemme. On vaikeaa päästä pakoon sähköpostia, kännykkää ja tietokonetta, joista on tullut uusi riippuvuus. Hyvä uutinen on, että maailman yhdistyminen välittömien kommunikointimuotojen kautta on merkittävä askel paluussamme yhtenäisen maailman tilaan. Kuitenkin monin tavoin unohdamme, miten olla yksin, ja sen vaikutuksen henkisellä matkallamme. Ajan ottaminen yksinolemiseen on yksi tärkeimmistä askelista, minkä voimme ottaa tukemaan henkisen luontomme paljastumista.
Matkamme sydämessä on sielutason tarve yhdistyä taas energiaan, mitä kutsumme jumaluudeksi. Tämä luova voima on koko todellisuuden perusta. Tiedämme, että jumaluus on eri aaltopituudella ja henkisten harjoitustemme ja uskomustemme tarkoitus on auttaa meitä löytämään tuo yhteys. Tämän yhteyden muodostamiseksi teemme työtä elämästä toiseen, mikä lopulta tuo meidät valaistumiseen. Sillä välin meidän täytyy saada jokin käsitys, mitä etsimme henkisesti, ja sitten ryhtyä tarpeellisiin toimiin tuon tavoitteen saavuttamiseksi. Jos ajattelemme Jumalaa elämänkumppanina, niin meidän täytyy olla yksin maailmassamme toisinaan tehdäksemme tilaa tuolle yhteydelle.
Tämä voi näyttää hyvin selvältä kysymykseltä suhteessa henkisen luontomme saavuttamiseen - itse asiassa helpolta jutulta. Ajan viettäminen yksin on henkisen polun tarpeellisimpia ja vaadituimpia harjoituksia. Kuitenkin usein epäonnistumme pysähtymään ja miettimään yksinäisen ajan merkitystä. Monet meistä sanoisivat, että teemme aikaa yksinolemiseen vähällä vaivalla. Kuitenkin useimmilla meistä päivämme tarkastelu paljastaa helposti sen, että olemme hyvin kiireisiä ihmisiä, joilla on vähän tilaa itsellemme. Joidenkin meistä on tehtävä kovasti töitä julistaakseen tilaa ja aikaa itselleen.
Tekemällä tietoisesti tilaa elämässämme olla yksin luomme tilaisuuden energiavaihtoon Jumalan ja itsemme välillä. Esimerkiksi meditointi on henkinen harjoitus, mikä luo tämäntyyppisen yhteyden. Kun opimme hiljentämään fyysiset aistit ja vetämään elämänvirran kehostamme selkärankaan, asetamme perustan yhteydelle ja energiavaihdolle sielumme ja Jumalan välillä. Yksin, hiljaa ja passiivisena oleminen vaatii paljon harjoitusta, mikä aikanaan vahvistaa ja selkeyttää yhteyttä. Ollessamme yksin ja ajatukset käännettynä sisäänpäin alamme aikanaan tiedostaa sen jatkuvan keskustelun, mitä käydään sisäisen jumaluutemme ja universaalin jumaltietoisuuden välillä. Sen tuloksena muutoksia alkaa tapahtua sisällämme ja ne tulevat ilmi käyttäytymisessämme päivittäisessä elämässä.
Jotkut suurimmista henkisistä kokemuksista elämässäni ovat tapahtuneet, kun olen ottanut aikaa mennäkseni yksin Sedonan pyörteille. Yhtenä vuonna vietin viikon yksin yhdessä kanjonissa ja sitten palasin kotiin. Muutaman päivän kuluttua tuntui siltä, että jokin oli kesken työssäni siellä. Lensin takaisin Arizonaan ja vietin toisen viikon samassa kanjonissa. Yksin ollessani näin näkyjä menneistä elämistä ja tulevista tapahtumista ja parannuin tavalla, mitä en olisi voinut tehdä päivittäisessä elämässäni. Tapahtui muutos syvällä tasolla ja olin vahvempi fyysisen kehoni ytimessä. Olemalla yksin pystyin keskittymään tarkoitukseeni henkisenä ihmisenä ja viettämään aikaa ensisijaisen suhteeni kanssa - suhteessa Jumalaan.
Voin myös muistaa ajan elämässäni, jolloin minulla ei ollut henkilökohtaista suhdetta ja tunsin yksinäisyyttä. Tämä yksinäisyyden tunne oli niin pakahduttava, että vietin useita kuukausia päiväkirjani kanssa ja meditoiden. Halusin löytää, mitä näiden tunteiden alla oli ja mitä minun täytyi oppia jatkaakseni kasvamista henkisenä ihmisenä. Aloin käsittää, että kulttuurissamme on käsitys, että jos olemme yksin tai yksinäinen, meissä on jotain vikaa. Tämän päivän maailmassa uskomme, että henkilökohtainen suhde toisen ihmisen kanssa on osoitus siitä, että olemme yksilönä toisten rakkauden ja kunnioituksen arvoinen. Toisaalta yksinoleminen voi vihjata, että meissä on jotain vialla.
Näin jälkeenpäin katsottuna ymmärrän, miten tärkeä tuo jakso oli elämässäni alkaakseni ymmärtää, että on tärkeää olla yksin jossain kohtaa jokapäiväisessä elämässämme.
Voi olla vaikeaa olla yksin ja omien ajatustemme kanssa. Tämä on osasyy kiireisenä pysymiseen. Miten voimme koskaan todella tietää, mitä tunnemme ja ajattelemme, jos olemme jatkuvasti syventyneenä jokapäiväisen elämän vaatimuksiin ja toisten tarpeisiin? Ajatus siitä, ettei ole ketään lähellä, voi aiheuttaa meissä voimakkaan tunnereaktion, myös jossain määrin pelkoa, levottomuutta ja lievää masennusta. Mielen jatkuva levottomuus irrottaa meidät tunteellisesti elämästämme. Aikanaan ja tietoisuuden lisääntyessä yksinäisen ajan merkityksestä tämä tapa liikkua eteenpäin elämässä loppuu. Kun tämä tapahtuu, olemme ottaneet tärkeän askeleen eteenpäin polullamme henkiolentona.
On toinen kysymys mietittäväksi yksinolemisesta ja se liittyy tämän hetken energiaan planeetalla. Energiamallien muuttuessa universumissa ja planeetalla monet meistä tuntevat tarvetta olla yksin eri tavalla kuin koskaan ennen. Jollain tapaa tunnumme tarvitsevan aikaa ja tilaa miettiä, mitä maailmassamme tapahtuu. Meissä on niin monia, joilla ei ole enää aineellisia resursseja joihin nojata tulevaisuutemme. Tämä on johtanut tunnekehomme lisääntyneeseen tiedostamiseen. Menneisyydessä eri kehomuotomme näyttivät olevan yhtä ja harmoniassa kokonaisuutena. Näinä päivinä tunnemme erillisyyttä kehon, mielen ja sielun kerroksissa. Kun osistamme tulee selvempiä ja erillisyys jatkuu sisällämme, voi olla syvä tunne tarpeesta olla yksin.
Miten alamme luoda aikaa yksin? Yksi parhaista tavoista on varata päiväohjelmaan aikaa ja kunnioittaa tuota sitoumusta itseämme kohtaan. Jokaisessa päivässämme on välijaksoja, jolloin olemme saaneet jonkin valmiiksi emmekä ole aloittaneet seuraavaa asiaa. Tuossa tilassa voimme viettää pari minuuttia tai puoli tuntia yksin - jos siis haluamme laittaa itsemme järjestykseen. Pieninkin yritys viettää vähän aikaa yksin vaikuttaa jotain. Esimerkiksi tauon jälkeen voimme olla enemmän keskuksessamme, keskittyneempi ja ajatuksemme voivat tuntua vähemmän tunnepitoisilta. Näitä tilaisuuksia on myös ryhmämeditoinneissa ja muissa henkisissä harjoituksissa. Kuitenkin paras lahja jonka voimme antaa itsellemme, on viettää pidemmän aikaa yksin, kuten retriitti tai vierailu jollain pyhällä paikalla.
Tässä on joitain kysymyksiä meditoitavaksi, rukoiltavaksi tai kirjattavaksi päiväkirjaan seuraavien viikkojen aikana:
* Onko eroa tarpeessa olla yksi ja tuntea yksinäisyyttä?
* Tunnetko syyllisyyttä ottaessasi aikaa itsellesi?
* Kun ajattelet, että teet aikaa olla yksin, mitä tunteita nousee?
* Mitä ovat käyttäytymismallisi, kun teet aikaa olla yksin?
* Kun vietät aikaa yksin, mitkä kokemuksesi tukevat tarvetta olla yksin?
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Vanhoja viestejä voit lukea mm. näiltä sivuilta: www.adonai.fi/89 , http://luxonia.com/viestit , www.rosedalebooks.fi/foorumi/index.php
Näillä eri tyyppisillä sivuilla näyttää olevan laaja valikoima tekstejäni - en kuitenkaan suosi tai tue näitä sivuja sen enempää kuin muitakaan sivuja.
Kirjoittanut Stephen Thomson
The Spirt of Ma'at -verkkolehti, numero 11/2010 ( www.spiritofmaat.com)
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
Henkisen etsintämme tarkoitus on oppia, miten elää tietoisessa ykseydessä koko luomakunnan kanssa. Yksinkertaisesti sanottuna todellisuus on universaalin energian keskeytymätöntä virtaa ilman alkuja tai loppuja. Sinä olet minä ja minä olen sinä. Minä olen Jumala ja Jumala on minä. Kun jatkamme kasvamista henkiolentoina, laajennamme tietoisuuttamme tästä universaalista laista, joka on kaiken olemassaolon alla ja joka asetetaan jatkuvasti näytteille tietoisuutemme jokaisella valvehetkellä. Puu pihalla, tietokone jonka kanssa kommunikoimme ja jokapäiväisen elämämme "tekeminen" ovat esimerkkejä luomisvoimasta, johon viittaamme jumaluutena ja jonka osa olemme.
Samaan aikaan väitämme jatkuvasti, että maailmassamme on eroavuuksia ja erillisyyttä. Tätä tapahtuu koko ajan esim. kansallisuusidentiteetin, rodun ja yhteiskuntaluokan kautta. Käytämme myös melkoisesti aikaa ja energiaa luoden henkilökohtaista identiteettiämme korostamalla niitä tapoja, joilla näemme itsemme erilaisena kuin toiset. Kuitenkin yksi ristiriitaisimmista osista suhteessamme Jumalaan on yksinäisyyden ja yksinolemisen tunne.
Elämme kommunikointiylikuorman ja jokapäiväisen elämän vaatimusten maailmassa, mikä harvoin tarjoaa meille tilaisuuden varastaa aikaa itsellemme ja olla yksin. Päivittäisten tekemisten luettelo on niin monikohtainen ja sosiaalisesti hyväksytty, että harvoin ajattelemme vaikutusta, mikä kaikella on mieleemme, kehoomme tai henkeemme. On vaikeaa päästä pakoon sähköpostia, kännykkää ja tietokonetta, joista on tullut uusi riippuvuus. Hyvä uutinen on, että maailman yhdistyminen välittömien kommunikointimuotojen kautta on merkittävä askel paluussamme yhtenäisen maailman tilaan. Kuitenkin monin tavoin unohdamme, miten olla yksin, ja sen vaikutuksen henkisellä matkallamme. Ajan ottaminen yksinolemiseen on yksi tärkeimmistä askelista, minkä voimme ottaa tukemaan henkisen luontomme paljastumista.
Matkamme sydämessä on sielutason tarve yhdistyä taas energiaan, mitä kutsumme jumaluudeksi. Tämä luova voima on koko todellisuuden perusta. Tiedämme, että jumaluus on eri aaltopituudella ja henkisten harjoitustemme ja uskomustemme tarkoitus on auttaa meitä löytämään tuo yhteys. Tämän yhteyden muodostamiseksi teemme työtä elämästä toiseen, mikä lopulta tuo meidät valaistumiseen. Sillä välin meidän täytyy saada jokin käsitys, mitä etsimme henkisesti, ja sitten ryhtyä tarpeellisiin toimiin tuon tavoitteen saavuttamiseksi. Jos ajattelemme Jumalaa elämänkumppanina, niin meidän täytyy olla yksin maailmassamme toisinaan tehdäksemme tilaa tuolle yhteydelle.
Tämä voi näyttää hyvin selvältä kysymykseltä suhteessa henkisen luontomme saavuttamiseen - itse asiassa helpolta jutulta. Ajan viettäminen yksin on henkisen polun tarpeellisimpia ja vaadituimpia harjoituksia. Kuitenkin usein epäonnistumme pysähtymään ja miettimään yksinäisen ajan merkitystä. Monet meistä sanoisivat, että teemme aikaa yksinolemiseen vähällä vaivalla. Kuitenkin useimmilla meistä päivämme tarkastelu paljastaa helposti sen, että olemme hyvin kiireisiä ihmisiä, joilla on vähän tilaa itsellemme. Joidenkin meistä on tehtävä kovasti töitä julistaakseen tilaa ja aikaa itselleen.
Tekemällä tietoisesti tilaa elämässämme olla yksin luomme tilaisuuden energiavaihtoon Jumalan ja itsemme välillä. Esimerkiksi meditointi on henkinen harjoitus, mikä luo tämäntyyppisen yhteyden. Kun opimme hiljentämään fyysiset aistit ja vetämään elämänvirran kehostamme selkärankaan, asetamme perustan yhteydelle ja energiavaihdolle sielumme ja Jumalan välillä. Yksin, hiljaa ja passiivisena oleminen vaatii paljon harjoitusta, mikä aikanaan vahvistaa ja selkeyttää yhteyttä. Ollessamme yksin ja ajatukset käännettynä sisäänpäin alamme aikanaan tiedostaa sen jatkuvan keskustelun, mitä käydään sisäisen jumaluutemme ja universaalin jumaltietoisuuden välillä. Sen tuloksena muutoksia alkaa tapahtua sisällämme ja ne tulevat ilmi käyttäytymisessämme päivittäisessä elämässä.
Jotkut suurimmista henkisistä kokemuksista elämässäni ovat tapahtuneet, kun olen ottanut aikaa mennäkseni yksin Sedonan pyörteille. Yhtenä vuonna vietin viikon yksin yhdessä kanjonissa ja sitten palasin kotiin. Muutaman päivän kuluttua tuntui siltä, että jokin oli kesken työssäni siellä. Lensin takaisin Arizonaan ja vietin toisen viikon samassa kanjonissa. Yksin ollessani näin näkyjä menneistä elämistä ja tulevista tapahtumista ja parannuin tavalla, mitä en olisi voinut tehdä päivittäisessä elämässäni. Tapahtui muutos syvällä tasolla ja olin vahvempi fyysisen kehoni ytimessä. Olemalla yksin pystyin keskittymään tarkoitukseeni henkisenä ihmisenä ja viettämään aikaa ensisijaisen suhteeni kanssa - suhteessa Jumalaan.
Voin myös muistaa ajan elämässäni, jolloin minulla ei ollut henkilökohtaista suhdetta ja tunsin yksinäisyyttä. Tämä yksinäisyyden tunne oli niin pakahduttava, että vietin useita kuukausia päiväkirjani kanssa ja meditoiden. Halusin löytää, mitä näiden tunteiden alla oli ja mitä minun täytyi oppia jatkaakseni kasvamista henkisenä ihmisenä. Aloin käsittää, että kulttuurissamme on käsitys, että jos olemme yksin tai yksinäinen, meissä on jotain vikaa. Tämän päivän maailmassa uskomme, että henkilökohtainen suhde toisen ihmisen kanssa on osoitus siitä, että olemme yksilönä toisten rakkauden ja kunnioituksen arvoinen. Toisaalta yksinoleminen voi vihjata, että meissä on jotain vialla.
Näin jälkeenpäin katsottuna ymmärrän, miten tärkeä tuo jakso oli elämässäni alkaakseni ymmärtää, että on tärkeää olla yksin jossain kohtaa jokapäiväisessä elämässämme.
Voi olla vaikeaa olla yksin ja omien ajatustemme kanssa. Tämä on osasyy kiireisenä pysymiseen. Miten voimme koskaan todella tietää, mitä tunnemme ja ajattelemme, jos olemme jatkuvasti syventyneenä jokapäiväisen elämän vaatimuksiin ja toisten tarpeisiin? Ajatus siitä, ettei ole ketään lähellä, voi aiheuttaa meissä voimakkaan tunnereaktion, myös jossain määrin pelkoa, levottomuutta ja lievää masennusta. Mielen jatkuva levottomuus irrottaa meidät tunteellisesti elämästämme. Aikanaan ja tietoisuuden lisääntyessä yksinäisen ajan merkityksestä tämä tapa liikkua eteenpäin elämässä loppuu. Kun tämä tapahtuu, olemme ottaneet tärkeän askeleen eteenpäin polullamme henkiolentona.
On toinen kysymys mietittäväksi yksinolemisesta ja se liittyy tämän hetken energiaan planeetalla. Energiamallien muuttuessa universumissa ja planeetalla monet meistä tuntevat tarvetta olla yksin eri tavalla kuin koskaan ennen. Jollain tapaa tunnumme tarvitsevan aikaa ja tilaa miettiä, mitä maailmassamme tapahtuu. Meissä on niin monia, joilla ei ole enää aineellisia resursseja joihin nojata tulevaisuutemme. Tämä on johtanut tunnekehomme lisääntyneeseen tiedostamiseen. Menneisyydessä eri kehomuotomme näyttivät olevan yhtä ja harmoniassa kokonaisuutena. Näinä päivinä tunnemme erillisyyttä kehon, mielen ja sielun kerroksissa. Kun osistamme tulee selvempiä ja erillisyys jatkuu sisällämme, voi olla syvä tunne tarpeesta olla yksin.
Miten alamme luoda aikaa yksin? Yksi parhaista tavoista on varata päiväohjelmaan aikaa ja kunnioittaa tuota sitoumusta itseämme kohtaan. Jokaisessa päivässämme on välijaksoja, jolloin olemme saaneet jonkin valmiiksi emmekä ole aloittaneet seuraavaa asiaa. Tuossa tilassa voimme viettää pari minuuttia tai puoli tuntia yksin - jos siis haluamme laittaa itsemme järjestykseen. Pieninkin yritys viettää vähän aikaa yksin vaikuttaa jotain. Esimerkiksi tauon jälkeen voimme olla enemmän keskuksessamme, keskittyneempi ja ajatuksemme voivat tuntua vähemmän tunnepitoisilta. Näitä tilaisuuksia on myös ryhmämeditoinneissa ja muissa henkisissä harjoituksissa. Kuitenkin paras lahja jonka voimme antaa itsellemme, on viettää pidemmän aikaa yksin, kuten retriitti tai vierailu jollain pyhällä paikalla.
Tässä on joitain kysymyksiä meditoitavaksi, rukoiltavaksi tai kirjattavaksi päiväkirjaan seuraavien viikkojen aikana:
* Onko eroa tarpeessa olla yksi ja tuntea yksinäisyyttä?
* Tunnetko syyllisyyttä ottaessasi aikaa itsellesi?
* Kun ajattelet, että teet aikaa olla yksin, mitä tunteita nousee?
* Mitä ovat käyttäytymismallisi, kun teet aikaa olla yksin?
* Kun vietät aikaa yksin, mitkä kokemuksesi tukevat tarvetta olla yksin?
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Vanhoja viestejä voit lukea mm. näiltä sivuilta: www.adonai.fi/89 , http://luxonia.com/viestit , www.rosedalebooks.fi/foorumi/index.php
Näillä eri tyyppisillä sivuilla näyttää olevan laaja valikoima tekstejäni - en kuitenkaan suosi tai tue näitä sivuja sen enempää kuin muitakaan sivuja.