LASTEN AUTTAMINEN POIS TIEDOSTAMATTOMUUDESTA
Kirjoittanut Eckhart Tolle (www.eckharttolle.com)
17.8.2011
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
Voimmeko auttaa lapsiamme ja muita rakkaitamme pääsemään yli tiedostamattomuudestaan? Vai onko välttämätöntä, että he käyvät sen läpi itsekseen?
Tänä päivänä syntyy enemmän lapsia, joiden ei ehkä tarvitse käydä läpi niin syvää tiedostamattomuutta, kuin aikuisten täytyi käydä läpi - ei varmasti sellaista, mikä minun täytyi käydä läpi. Ja nykyään lapsilla on myös enemmän vanhempia, jotka ovat heräämisprosessissa tai suhteellisen tietoisia. Omalla sukupolvellani en voi ajatella ketään tietoisia vanhempia. Heitä oli ehkä joitain, mutta se oli harvinaista. He ovat edelleenkin harvinaisia, mutta kuitenkin yleisempiä. Rakastin omia vanhempiani, mutta he olivat hyvin tiedostamattomia. Kysymys siis on, miten auttaa lapsia pysymään suhteellisen tietoisena, jottei heitä vedetä kulttuuriin edelleen leviävään massatietoisuuteen ja teknologiaan, mikä edistää tiedostamattomuutta ja riippuvuuskäyttäytymistä.
Tehokkainta opetusta ei ole se, mitä sanot tai teet heille, vaan tietoisuustila kotona. Se on lasten opettamisen perusta. Sillä ei ole mitään tekemistä opettamisen kanssa. Tietoisuuden välittämisen perusta ei ole edes halu välittää tietoisuutta heille, vaan läsnäolemistilan ylläpitäminen, kun on vuorovaikutuksessa heidän kanssaan kotona. Ja läsnäoleminen mahdollisimman paljon myös vuorovaikutuksessa miehesi kanssa. Suhde tartuttaa heihin joko läsnäolon tai kärsimyskehon.
Tärkein asia on olla tietoinen - ennen kuin edes ajattelee tekevänsä jotain. He tarkkailevat, miten käyttäydyt, ja he ottavat sen itselleen jossain määrin. Tietysti toinen vaikuttaja on massakulttuuri, sitten kun he viettävät enemmän aikaa koulussa. Toisinaan saattaa olla asioita, joita voit osoittaa heille, jotta he pysyvät kosketuksessa välittömään kokemukseen, aistikokemukseen. Älä anna heidän kadottaa kosketusta luontoon. Hyvin monet lapset pelaavat tänä päivänä niin paljon teknisiä pelejä, että he eivät koe enää luontoa. Se on heille jotain täysin vierasta. Se on erittäin haitallinen asia. On suuri puute, että puuttuu välitön kokemus luonnosta, mikä laittaa kosketukseen oman olemuksen syvempien tasojen kanssa. Kotieläimestä on suurta apua. Jos lapsilla on yhteys koiraan, se on ei-käsitteellinen suhde. Koiraa voi koskettaa ja siitä voi huolehtia, mennä luontoon ajoittain ilman niitä vehkeitä, joita lapsilla yleensä on.
Television katsominen on puolitajuton hypnoositila. Näiden asioiden tekemättömyys ei ehkä ole helppoa, koska kaikki muutkin tekevät sitä. Tällaista toimintaa ei tarvitse eliminoida kokonaan, vaan kannustaa heitä olemaan viettämättä koko vapaa-aikaansa näiden asioiden kanssa. Vie heidät luontoon ilman kaikkia kapistuksia. Kannusta heitä suoraan aistikokemukseen - koskettamaan, tuntemaan ja katsomaan asioita. Kannusta heitä olemaan sekoittamatta käsitteellistä nimittämistä aitoon tietoon tai kokemukseen.
Silloin kun lapset opettelevat kieltä, kannusta heitä olemaan samaistamatta käsitteitä todellisuuteen. Kun opetat heille, mitä jokin on, kannusta heitä koskettamaan sitä, näkemään se, tuntemaan se - älä ainoastaan sano "tätä sanotaan siksi ja siksi". Jatkakaa sen tarkastelemista. Muuten lakkaatte kokemasta - ja kaikki mitä on, on vain älyllinen nimike.
He nimittävät myös itse. Olen huomannut tämän tyttäreni kohdalla - hän tulee kotiin ja sanoo, että "olen typerä" tässä tai tuossa.
Se on hyvä tapa kannustaa häntä olemaan samaistumatta ajatuksiinsa. Jos voit siis osoittaa, että se on vain ajatus ja ettei hänen tarvitse uskoa jokaista ajatusta, mitä tulee. Jos voit jotenkin saada hänet käsittämään, ettei hän ole yhtä kuin ajatuksensa - niin että hänen ja hänen ajatustensa välissä on tilaa tarkkailla ajatuksiaan. Ja kuin ajatuksia tulee, voit selittää "se on vain ajatus" eikä se ehkä ole todellisuutta, se ei ehkä ole totta.
Useimmilla ihmisillä on kärsimyskeho. Ole samaistumatta kärsimyskehoon osoittamalla, että tämä on kärsimyskeho. Olen usein kehottanut olemaan käyttämättä sanaa "kärsimyskeho" lapsille. Anna sille nimi, kutsu sitä joksikin ja mainitse se, silloin kun se toisinaan ottaa hallinnan heistä. Osoita se heille jälkeenpäin, "mikä sinut otti valtaansa?", jotta tiedostaminen kehittyy. On tunne ja on tiedostaminen. Kannusta sellaista, jotta he pystyvät tarkastelemaan tunnetta, joka ottaa heidät valtaansa tosinaan. Ja tapahtuman jälkeen - ei sen aikana - sano heille: "Mikä sinut otti valtaansa, kun aloit huutaa eilen? Mikä se oli?" ja sano: "Miltä se tuntuu?" tai keksi jokin peli, jotta voi tehdä siitä jotain, minkä he voivat tiedostaa. Sitten "odotetaan seuraavaa kertaa, kun se tulee, ja katsotaan, miltä se tuntuu." Jos sellainen tulee, voi osoittaa herättyään kärsimyskehosta: "Sama asia tapahtui minulle." Avain kouluttamisessa on osoittaa mahdollisuus, että on tietoinen sen sijaan, että aina samaistuu siihen, mitä mieleen nousee.
-----------
Kirjoittanut Eckhart Tolle (www.eckharttolle.com)
17.8.2011
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
Voimmeko auttaa lapsiamme ja muita rakkaitamme pääsemään yli tiedostamattomuudestaan? Vai onko välttämätöntä, että he käyvät sen läpi itsekseen?
Tänä päivänä syntyy enemmän lapsia, joiden ei ehkä tarvitse käydä läpi niin syvää tiedostamattomuutta, kuin aikuisten täytyi käydä läpi - ei varmasti sellaista, mikä minun täytyi käydä läpi. Ja nykyään lapsilla on myös enemmän vanhempia, jotka ovat heräämisprosessissa tai suhteellisen tietoisia. Omalla sukupolvellani en voi ajatella ketään tietoisia vanhempia. Heitä oli ehkä joitain, mutta se oli harvinaista. He ovat edelleenkin harvinaisia, mutta kuitenkin yleisempiä. Rakastin omia vanhempiani, mutta he olivat hyvin tiedostamattomia. Kysymys siis on, miten auttaa lapsia pysymään suhteellisen tietoisena, jottei heitä vedetä kulttuuriin edelleen leviävään massatietoisuuteen ja teknologiaan, mikä edistää tiedostamattomuutta ja riippuvuuskäyttäytymistä.
Tehokkainta opetusta ei ole se, mitä sanot tai teet heille, vaan tietoisuustila kotona. Se on lasten opettamisen perusta. Sillä ei ole mitään tekemistä opettamisen kanssa. Tietoisuuden välittämisen perusta ei ole edes halu välittää tietoisuutta heille, vaan läsnäolemistilan ylläpitäminen, kun on vuorovaikutuksessa heidän kanssaan kotona. Ja läsnäoleminen mahdollisimman paljon myös vuorovaikutuksessa miehesi kanssa. Suhde tartuttaa heihin joko läsnäolon tai kärsimyskehon.
Tärkein asia on olla tietoinen - ennen kuin edes ajattelee tekevänsä jotain. He tarkkailevat, miten käyttäydyt, ja he ottavat sen itselleen jossain määrin. Tietysti toinen vaikuttaja on massakulttuuri, sitten kun he viettävät enemmän aikaa koulussa. Toisinaan saattaa olla asioita, joita voit osoittaa heille, jotta he pysyvät kosketuksessa välittömään kokemukseen, aistikokemukseen. Älä anna heidän kadottaa kosketusta luontoon. Hyvin monet lapset pelaavat tänä päivänä niin paljon teknisiä pelejä, että he eivät koe enää luontoa. Se on heille jotain täysin vierasta. Se on erittäin haitallinen asia. On suuri puute, että puuttuu välitön kokemus luonnosta, mikä laittaa kosketukseen oman olemuksen syvempien tasojen kanssa. Kotieläimestä on suurta apua. Jos lapsilla on yhteys koiraan, se on ei-käsitteellinen suhde. Koiraa voi koskettaa ja siitä voi huolehtia, mennä luontoon ajoittain ilman niitä vehkeitä, joita lapsilla yleensä on.
Television katsominen on puolitajuton hypnoositila. Näiden asioiden tekemättömyys ei ehkä ole helppoa, koska kaikki muutkin tekevät sitä. Tällaista toimintaa ei tarvitse eliminoida kokonaan, vaan kannustaa heitä olemaan viettämättä koko vapaa-aikaansa näiden asioiden kanssa. Vie heidät luontoon ilman kaikkia kapistuksia. Kannusta heitä suoraan aistikokemukseen - koskettamaan, tuntemaan ja katsomaan asioita. Kannusta heitä olemaan sekoittamatta käsitteellistä nimittämistä aitoon tietoon tai kokemukseen.
Silloin kun lapset opettelevat kieltä, kannusta heitä olemaan samaistamatta käsitteitä todellisuuteen. Kun opetat heille, mitä jokin on, kannusta heitä koskettamaan sitä, näkemään se, tuntemaan se - älä ainoastaan sano "tätä sanotaan siksi ja siksi". Jatkakaa sen tarkastelemista. Muuten lakkaatte kokemasta - ja kaikki mitä on, on vain älyllinen nimike.
He nimittävät myös itse. Olen huomannut tämän tyttäreni kohdalla - hän tulee kotiin ja sanoo, että "olen typerä" tässä tai tuossa.
Se on hyvä tapa kannustaa häntä olemaan samaistumatta ajatuksiinsa. Jos voit siis osoittaa, että se on vain ajatus ja ettei hänen tarvitse uskoa jokaista ajatusta, mitä tulee. Jos voit jotenkin saada hänet käsittämään, ettei hän ole yhtä kuin ajatuksensa - niin että hänen ja hänen ajatustensa välissä on tilaa tarkkailla ajatuksiaan. Ja kuin ajatuksia tulee, voit selittää "se on vain ajatus" eikä se ehkä ole todellisuutta, se ei ehkä ole totta.
Useimmilla ihmisillä on kärsimyskeho. Ole samaistumatta kärsimyskehoon osoittamalla, että tämä on kärsimyskeho. Olen usein kehottanut olemaan käyttämättä sanaa "kärsimyskeho" lapsille. Anna sille nimi, kutsu sitä joksikin ja mainitse se, silloin kun se toisinaan ottaa hallinnan heistä. Osoita se heille jälkeenpäin, "mikä sinut otti valtaansa?", jotta tiedostaminen kehittyy. On tunne ja on tiedostaminen. Kannusta sellaista, jotta he pystyvät tarkastelemaan tunnetta, joka ottaa heidät valtaansa tosinaan. Ja tapahtuman jälkeen - ei sen aikana - sano heille: "Mikä sinut otti valtaansa, kun aloit huutaa eilen? Mikä se oli?" ja sano: "Miltä se tuntuu?" tai keksi jokin peli, jotta voi tehdä siitä jotain, minkä he voivat tiedostaa. Sitten "odotetaan seuraavaa kertaa, kun se tulee, ja katsotaan, miltä se tuntuu." Jos sellainen tulee, voi osoittaa herättyään kärsimyskehosta: "Sama asia tapahtui minulle." Avain kouluttamisessa on osoittaa mahdollisuus, että on tietoinen sen sijaan, että aina samaistuu siihen, mitä mieleen nousee.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Vanhoja viestejä voit lukea mm. näiltä sivuilta: www.adonai.fi/89 , http://luxonia.com/viestit , www.rosedalebooks.fi/foorumi/index.php
Näillä eri tyyppisillä sivuilla näyttää olevan laaja valikoima tekstejäni - en kuitenkaan suosi tai tue näitä sivuja sen enempää kuin muitakaan sivuja.