ILMENTÄMISESTÄ
Kirjoittanut Eckhart Tolle (spiritlibrary.com)
13.11.2010
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
Usein ihmiset esittävät kysymyksiä ilmentämisestä ja aikomuksen voimasta sekä siitä, miten tämä liittyy nyt-hetken/läsnäolon voimaan. Eräs henkilö kysyi, mikä ero on tietoisen haluamisen, mistä kirjoitan Uusi maa -kirjassa, ja luomisaikomuksen välillä. Mikä on asioiden ilmentämisen tai luomisen merkitys elämässä vai onko se haitallista?
Nykyään on monia jännittäviä kirjoja luomisesta ja ilmentämisestä: The Secret, Abrahamin opetukset jne. Usein ihmiset kysyvät, miten tämä liittyy hiljaisuuteen ja sisäiseen rauhaan. Ja sen hyväksymiseen, mitä on? Ja antautumiseen läsnä olevaan hetkeen? Ja elämiseen harmoniassa nyt-hetken kanssa? Onko siinä ristiriitaa, onko toinen väärässä? Tai harhaanjohtava?
Tämä on tärkeä kysymys melkein kaikille. Oma elämänne on mikrokosmos makrokosmoksesta. Jos tarkastellaan universumia, ensimmäisenä nähdään, että se pitää luomisesta ja se pitää ilmentämisestä. Yksin tällä planeetalla universumi luo ja ilmentää jatkuvasti lukemattomia elämänmuotoja. Ja ulkoavaruudessa, voimme vain olettaa - emme tiedä, mitä siellä tarkkaan ottaen on - mutta siellä on valtavasti elämää ja luultavasti paljon enemmän elämänmuotoja kuin tällä planeetalla. Elämänmuodot sekä meressä että maalla, mukaan luettuna ihmiset, näyttävät nauttivan syntymisen ja tuhoutumisen tanssista. Kyse on transformaatioprosessista.
Vain katsomalla elämää voi nähdä, että universumi rakastaa ilmentämistä. Näyttää myös olevan niin, että ajan kuluessa elämänmuodoista tulee erilaistuneempia. Tulee paljon lisää. Ja myös ihmisyhteiskunnista tulee monimutkaisempia. Meillä on ollut muinaissivilisaatioita, jotka olivat hyvin monimutkaisia, mutta nykysivilisaatiomme on monimutkaisin. Tähän liittyy tietysti ongelmallisuus. Se kulkee monimutkaisuuden rinnalla. Jokaisella yksilöllä joka on osa tätä yhteiskunta, on elämä täynnä ongelmia. Mutta monimutkaisuus ei voi jatkua ikuisesti.
Universumi pitää luomisesta, ilmentämisestä ja muotoleikin kokemisesta. Tämä on yksi liike. Ja voitte nähdä sen itsessänne jollain tasolla. Ihmisissä on myös jotain muuta, jonka voitte nähdä oikeastaan vain itsessänne - sisäinen ilmiö. Universumi ei halua kokea ainoastaan tuota ilmentynyttä elämää. Se haluaa kokea rauhaa ja jotain, mitä jatkuvasti vaihtelevat muodot eivät kosketa. Se haluaa tuntea itsensä syvästi, suoraan, ydinolemuksessaan. Se on oikeastaan henkisyyden juuri. Universumi ei halua vain ulkoista liikettä, vaan myös sisästä, paluuliikettä ykseyteen. Myös jokainen ihminen ruumiillistaa nämä kaksi liikettä. Näyttää siltä, että joskus meitä revitään ulkoiseen muotoliikkeeseen ja sisäiseen paluuliikkeeseen - Lähteeseen, mistä kaikki alkoi. Lähde jota ei koskaan oikeasti kadotettu, on aina paikalla, koska se on ajaton ja sisällänne. Tunnette vetoa takaisin siihen ja se on vetoa kohti henkisyttä, rauhaa ja hiljaisuutta.
Kukaan ei ole oikeassa tai väärässä. Kyse on kenties vain siitä, hukkaatteko täysin itsenne jompaankumpaan - ehkei se ole aivan "okei". Kenties tämä on universumin haaste tällä planeetalla ja kenties toisilla planeetoilla - haaste sovittaa nämä kaksi liikettä yhteen sen sijaan, että ne ovat erillään. Onko mahdollista sovittaa sisäinen liike kohti hiljaisuutta ja olemista ja ulkoinen liike kohti toimintaa ja tekemistä? Sanoisin, että on, ja se on haasteemme tällä hetkellä.
Perinteisesti se on ollut hyvin tiedostamatonta, mitä ihmiset ovat ilmentäneet tähän maailmaan. He ovat samaistuneet tekemiseen ja muotoon. Tätä on tapahtunut niin pitkään, kuin kukaan voi muistaa - tallennetun historian ajan ja sitä ennen. Ja kutsumme sitä "egoksi". Ykseystietoisuus joka on kaiken alla, liikkuu muotoon, omaksuu muodon ja nauttii muotopelistä, mutta ykseystietoisuudelle ei riitä pelkkä nauttiminen muotopelistä - sen täytyy uskoa se täysin tehdäkseen siitä "todellista". On hukattava itsensä tuohon muotouneen.
Jokainen ihminen uskoo, että hänellä on oma elämä, ja tämä merkitsee samaistumista tuohon elämänmuotoon. Tästä nimenomaisesta kehosta, tästä nimenomaisesta psyykkisestä elämänmuodosta, ajatusten kumulaatiosta ja niiden mukana tulevista tunteista, tulee osa tuota muotoidentiteettiä.
Tietoisuus on jäänyt ansaan tai se uskoo jääneensä ansaan. Voisimme sanoa, että tuossa vaiheessa universumi tai tietoisuus on astunut unenomaiseen tilaan. Se haluaa tehdä sen, sen on nautittava tuosta unesta - tiettyyn pisteeseen saakka. Tietoisuus on astunut unenkaltaiseen tilaan, missä se samaistuu täysin muotoon. Se ei käsitä, että kaikki muut muodot ovat sen aspekteja. Tietysti se on silloin eristynyt olento. Tästä tulee hyvin epämiellyttävää jonkin ajan kuluttua. Näin täytyy yhdistyä toisten olentojen kanssa ja "minä"-muodon sijasta on "me".
Jonkin aikaa universumi näyttää olevan ok sen osalta, että tietoisuus on samaistunut täysin muotoon. Sitten "elokuva" jatkuu. Historiaa lukemalla voidaan nähdä, mitä on tapahtunut tietoisuuden samaistuessa täysin muotoon. Sitten tulee toisen vaiheen syntymisen aika, kun tietoisuus alkaa herätä täydellisestä samaistumisestaan muotoon. Tätä alkaa tapahtua monilla tasoilla. Tästä syystä ihmiset tuntevat vetoa kohti henkisiä opetuksia - he ovat heräämässä muotounesta.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Vanhoja viestejä voit lukea mm. näiltä sivuilta: www.adonai.fi/89 , http://luxonia.com/viestit , www.rosedalebooks.fi/foorumi/index.php
Näillä eri tyyppisillä sivuilla näyttää olevan laaja valikoima tekstejäni - en kuitenkaan suosi tai tue näitä sivuja sen enempää kuin muitakaan sivuja.
Kirjoittanut Eckhart Tolle (spiritlibrary.com)
13.11.2010
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
Usein ihmiset esittävät kysymyksiä ilmentämisestä ja aikomuksen voimasta sekä siitä, miten tämä liittyy nyt-hetken/läsnäolon voimaan. Eräs henkilö kysyi, mikä ero on tietoisen haluamisen, mistä kirjoitan Uusi maa -kirjassa, ja luomisaikomuksen välillä. Mikä on asioiden ilmentämisen tai luomisen merkitys elämässä vai onko se haitallista?
Nykyään on monia jännittäviä kirjoja luomisesta ja ilmentämisestä: The Secret, Abrahamin opetukset jne. Usein ihmiset kysyvät, miten tämä liittyy hiljaisuuteen ja sisäiseen rauhaan. Ja sen hyväksymiseen, mitä on? Ja antautumiseen läsnä olevaan hetkeen? Ja elämiseen harmoniassa nyt-hetken kanssa? Onko siinä ristiriitaa, onko toinen väärässä? Tai harhaanjohtava?
Tämä on tärkeä kysymys melkein kaikille. Oma elämänne on mikrokosmos makrokosmoksesta. Jos tarkastellaan universumia, ensimmäisenä nähdään, että se pitää luomisesta ja se pitää ilmentämisestä. Yksin tällä planeetalla universumi luo ja ilmentää jatkuvasti lukemattomia elämänmuotoja. Ja ulkoavaruudessa, voimme vain olettaa - emme tiedä, mitä siellä tarkkaan ottaen on - mutta siellä on valtavasti elämää ja luultavasti paljon enemmän elämänmuotoja kuin tällä planeetalla. Elämänmuodot sekä meressä että maalla, mukaan luettuna ihmiset, näyttävät nauttivan syntymisen ja tuhoutumisen tanssista. Kyse on transformaatioprosessista.
Vain katsomalla elämää voi nähdä, että universumi rakastaa ilmentämistä. Näyttää myös olevan niin, että ajan kuluessa elämänmuodoista tulee erilaistuneempia. Tulee paljon lisää. Ja myös ihmisyhteiskunnista tulee monimutkaisempia. Meillä on ollut muinaissivilisaatioita, jotka olivat hyvin monimutkaisia, mutta nykysivilisaatiomme on monimutkaisin. Tähän liittyy tietysti ongelmallisuus. Se kulkee monimutkaisuuden rinnalla. Jokaisella yksilöllä joka on osa tätä yhteiskunta, on elämä täynnä ongelmia. Mutta monimutkaisuus ei voi jatkua ikuisesti.
Universumi pitää luomisesta, ilmentämisestä ja muotoleikin kokemisesta. Tämä on yksi liike. Ja voitte nähdä sen itsessänne jollain tasolla. Ihmisissä on myös jotain muuta, jonka voitte nähdä oikeastaan vain itsessänne - sisäinen ilmiö. Universumi ei halua kokea ainoastaan tuota ilmentynyttä elämää. Se haluaa kokea rauhaa ja jotain, mitä jatkuvasti vaihtelevat muodot eivät kosketa. Se haluaa tuntea itsensä syvästi, suoraan, ydinolemuksessaan. Se on oikeastaan henkisyyden juuri. Universumi ei halua vain ulkoista liikettä, vaan myös sisästä, paluuliikettä ykseyteen. Myös jokainen ihminen ruumiillistaa nämä kaksi liikettä. Näyttää siltä, että joskus meitä revitään ulkoiseen muotoliikkeeseen ja sisäiseen paluuliikkeeseen - Lähteeseen, mistä kaikki alkoi. Lähde jota ei koskaan oikeasti kadotettu, on aina paikalla, koska se on ajaton ja sisällänne. Tunnette vetoa takaisin siihen ja se on vetoa kohti henkisyttä, rauhaa ja hiljaisuutta.
Kukaan ei ole oikeassa tai väärässä. Kyse on kenties vain siitä, hukkaatteko täysin itsenne jompaankumpaan - ehkei se ole aivan "okei". Kenties tämä on universumin haaste tällä planeetalla ja kenties toisilla planeetoilla - haaste sovittaa nämä kaksi liikettä yhteen sen sijaan, että ne ovat erillään. Onko mahdollista sovittaa sisäinen liike kohti hiljaisuutta ja olemista ja ulkoinen liike kohti toimintaa ja tekemistä? Sanoisin, että on, ja se on haasteemme tällä hetkellä.
Perinteisesti se on ollut hyvin tiedostamatonta, mitä ihmiset ovat ilmentäneet tähän maailmaan. He ovat samaistuneet tekemiseen ja muotoon. Tätä on tapahtunut niin pitkään, kuin kukaan voi muistaa - tallennetun historian ajan ja sitä ennen. Ja kutsumme sitä "egoksi". Ykseystietoisuus joka on kaiken alla, liikkuu muotoon, omaksuu muodon ja nauttii muotopelistä, mutta ykseystietoisuudelle ei riitä pelkkä nauttiminen muotopelistä - sen täytyy uskoa se täysin tehdäkseen siitä "todellista". On hukattava itsensä tuohon muotouneen.
Jokainen ihminen uskoo, että hänellä on oma elämä, ja tämä merkitsee samaistumista tuohon elämänmuotoon. Tästä nimenomaisesta kehosta, tästä nimenomaisesta psyykkisestä elämänmuodosta, ajatusten kumulaatiosta ja niiden mukana tulevista tunteista, tulee osa tuota muotoidentiteettiä.
Tietoisuus on jäänyt ansaan tai se uskoo jääneensä ansaan. Voisimme sanoa, että tuossa vaiheessa universumi tai tietoisuus on astunut unenomaiseen tilaan. Se haluaa tehdä sen, sen on nautittava tuosta unesta - tiettyyn pisteeseen saakka. Tietoisuus on astunut unenkaltaiseen tilaan, missä se samaistuu täysin muotoon. Se ei käsitä, että kaikki muut muodot ovat sen aspekteja. Tietysti se on silloin eristynyt olento. Tästä tulee hyvin epämiellyttävää jonkin ajan kuluttua. Näin täytyy yhdistyä toisten olentojen kanssa ja "minä"-muodon sijasta on "me".
Jonkin aikaa universumi näyttää olevan ok sen osalta, että tietoisuus on samaistunut täysin muotoon. Sitten "elokuva" jatkuu. Historiaa lukemalla voidaan nähdä, mitä on tapahtunut tietoisuuden samaistuessa täysin muotoon. Sitten tulee toisen vaiheen syntymisen aika, kun tietoisuus alkaa herätä täydellisestä samaistumisestaan muotoon. Tätä alkaa tapahtua monilla tasoilla. Tästä syystä ihmiset tuntevat vetoa kohti henkisiä opetuksia - he ovat heräämässä muotounesta.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Vanhoja viestejä voit lukea mm. näiltä sivuilta: www.adonai.fi/89 , http://luxonia.com/viestit , www.rosedalebooks.fi/foorumi/index.php
Näillä eri tyyppisillä sivuilla näyttää olevan laaja valikoima tekstejäni - en kuitenkaan suosi tai tue näitä sivuja sen enempää kuin muitakaan sivuja.