OTTEITA KIRJASTA "STEPPING INTO THE NEW REALITY"

Kirjoittanut Karen Bishop ( www.whatsuponplanetearth.com)
Kirjan nimi suomennettuna "Astuminen uuteen todellisuuteen"
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine

OVEN SULKEMINEN TAKANAAN

Eräänä päivänä sain sähköpostin naiselta, joka ennen opetti minulle joogaa. Tämä kaunis ja erityinen nainen oli parhaillaan Havaijin saarilla, missä hän oli ollut kuukauden tai pari lähdettyään Flagstaffista, Arizonasta määräämättömäksi ajaksi saarille. Hänet oli kutsuttu saarille syistä, mitkä eivät olleet vielä selvinneet hänelle, ja hän oli hämmentynyt. Vaihdettuamme muutamia sähköposteja, hän sai selkeyttä (minkä hän tietenkin jo tiesi ja sai vain vahvistusta) ja sitten hän palasi Arizonaan. Kun hän palasi kotiin, hän kirjoitti ja kysyi, milloin olisin taas Flagstaffissa, koska hän halusi ottaa yhteyttä. Sattui niin, että olin menossa sinne muutaman päivän kuluttua. Vaikka emme olleet läheisiä ystäviä, tuntui siltä, että tämä tapaaminen oli silti tärkeä.

Kun tapasimme teekupin äärellä, hän antoi minulle yhtäkkiä hyvin tärkeän viestin. Tämä viesti osui minuun niin voimallisesti ja vahvisti niin kovasti sitä, mitä olin nähnyt jonkin aikaa, etten epäillyt yhtään, että tämä oli tapaamisemme tarkoitus.

Hän kertoi minulle, että häntä oli huolestuttanut, ettei hän ehkä pitäisi noista saarista tai sopeutuisi sinne. Hänen ystävänsä joka parhaillaan asui siellä, korjasi välittömästi sanoen: "Ei. Kyse on todellisuudessa siitä, pitävätkö saaret sinusta." Nainen jatkoi kertoen hänelle, että paikalliset eivät hyväksyisi automaattisesti häntä tai ketään muutakaan. Jos paikalliset eivät tunne oloaan mukavaksi jonkun kanssa, he eivät hyväksy tätä tai avaudu tälle, mikä monta kertaa kannustaa tuota henkilöä lähtemään. Ne joita he rakastavat ja jotka he hyväksyvät, he toivottavat tervetulleiksi avosylin. Hänen kokemuksensa saarilla osoittautui enemmäksi, mitä hän oli koskaan toivonut. Hän sanoi, ettei hän ollut koskaan elämässään tuntenut enemmän rakkautta, huolehtimista, yhteyttä ja tukea ja kaipasi kovasti tätä energiaa palatessaan Arizonaan.

Hopi-heimolla täällä lounaisosassa on samanlainen filosofia. He eivät päästä ketä tahansa maailmaansa. Olen havainnut, että he ovat vieraanvaraisimpia, rakastavimpia ja avoimimpia ihmisiä, joita olen koskaan tuntenut. Mutta jos heidän kanssaan menee sukset ristiin sopimattomalla tavalla, he eivät epäröi ryhtyä asianmukaisiin oikeustoimiin. He tietävät rajansa.

Vietettyäni paljon täällä aikaa muinaisilla paikoilla, uskon, että heilläkin on hyvin samanlainen filosofia. Muinaiset ihmiset käyttivät "peitepaikkoja", kuten niihin viittaan, tai paikkoja, jotka esittelivät feminiinienergian passiivisen ja rauhallisen ulkopuolen, minkä he sallivat vain paljastua vierailijalle. Erästä paikkaa, mikä oli täydellisessä asemassa Mogollon-yhteisön monien pirstoutuneiden osien "pullonkaulasisäänkäynnissä", käytettiin paljon kaupankäyntiin ja se olin näin hyvin avoin ulkopuolisille energioille. Tämä paikka oli alueella, mihin vierailijat ja kulkijat todennäköisimmin päätyisivät lähestyessään ensi kertaa Mogollon-yhteisöä.

Monille vierailijoille ei ollut avoimesti näkyvissä se, että kyse oli todellisuudessa "peitepaikasta", mikä rohkaisi ulkopuolisia uskomaan, että paljastettu osa oli kaikki. Ja näin kovinkaan paljon kiinnostusta ei virinnyt, että olisi jatkettu tämän paikan ohi Mogollon-yhteisöön. Toiset voimakkaat ja arvokkaat energiat ja olemistavat kätkettiin tämän paikan "taakse", mutta niistä ei koskaan tiedettäsi, koska nämä muinaiset ihmiset paljastivat itsensä useimmille hyvin yksinkertaisina ja koruttomina.

Monet muut yksittäiset paikat olivat myös "makrokosmosmaisesti" laadittu tällä tavalla. "Peitteen" tai sen alueen takana, johon vierailija ensin pääsi, oli monia voimallisia toimintoja ja rakenteita, joita yksinkertaisesti suojeltiin tunkeilijoilta. Jokin yksinkertainen perusasia paljastui ensin - tavallisesti jokin viljelyalue tai kaupankäyntipaikka. Mutta jos saatiin kulkea pidemmälle, kohdattiin paikan todellinen tarkoitus ja voima.

Tällä tavalla kaikkia ei siis päästetty sisään. Koska Mogollonit olivat rauhanomainen ja korkealle kehittynyt kulttuuri, missä edelleen oli "aivan alun" turmeltumattomia energioita, näitä paikkoja suojattiin voimakkailla mutta hienovaraisilla harhakuvaenergioilla. Lisäksi muinaiset luopuivat yhteisöistään monta kertaa yhdellä suurella "rykäisyllä". Tämä johtui siitä, että he olivat korkeammalla tasolla hyvin tietoisia siitä, että matalammalla värähteleviä energioita tulisi tiettynä aikana. He tiesivät silloin, että heidän olisi lähdettävä, koska toisille kuuluvat uudet energiat turmelisivat heidän korkeammalla värähtelevän kulttuurinsa ja hallitsisivat sitä. Muinaiset ihmiset lähtivät, kun he tiesivät, että vuorovesi oli kääntynyt… että vuorovesi oli kääntynyt ja matalammalla värähtelevä todellisuus oli tosiaankin matkalla. Nykytodellisuudessamme on aivan päinvastainen tilanne. Uusi korkeammalla värähtelevä todellisuus on matkalla.

Planeetan monilla alueille tämä sama on nyt tapahtumassa - on kyse sitten paljon matalammalla värähtelevien maiden tunkeutumisesta korkeammalla värähteleviin maihin, kaupungeista jotka valtaa erilaiset kulttuurit, jotka tuovat matalampia energioita tai epäkunnioittavista, uusista ja tiedostamattomista työntekijöistä, jotka ottavat jonkin työpaikan valtaansa. Tätä tapahtuu, koska olemme todella vaihtamassa "kanavaa", mutta korkeammalla värähtelevät energiat ovat edelleen vähemmistönä. Näin ne jotka kantavat enemmän valoa, vetäytyvät turvapaikkoihinsa, muuttavat uusille alueille maantieteellisesti tai ostavat maata ja pysyvät paikoillaan, kunnes romahdus on valmis. Lopulta enemmistö muodostuu korkeammalla värähtelevästä energiasta. Siirtymän siksakkaus voi olla konstikasta toisinaan, mutta kuten aina, kaikki tapahtuu jumalaisesti ja täydellisesti järjestetyllä tavalla.

Myös henkisten hierarkioiden laki tukee tätä todellisuutta, koska korkeammalla värähteleviä energioita ei voi olla matalammalla värähtelevän energian rinnalla. Jos katsoisitte ulottuvuuksien läpi, näkisitte täydellisesti järjestetyn jumalaisen suunnitelman toteutuksessa. Tässä suunnitelmassa ei ole mitään tuomitsemista, koska siinä on kyse vain fysiikasta ja energiasta.

Näin on siis osa evoluutiosuunnitelmaa "sulkea ovi" perässämme, kun olemme saapuneet korkeampaan ulottuvuuteen. Meitä ei vaadita päästämään kaikkia omaan tilaamme. On täysin ok pitää terveitä rajoja ja korkeampien ulottuvuuksien hajottaessa monia vanhoja tiheämpiä energioita rajamme ovat hauraammat ja ohuemmat kuin koskaan ennen. Näin on erittäin tärkeää pysyä "verhon" takana tai paremminkin korkeammalla värähtelevissä luomuksissamme ja tiloissamme. Olemme menettäneet monia vanhoja puolustusmallejamme, koska ne värähtelivät matalammalla. Näin ollen voi olla vaikeaa olla vähempien rajojen kanssa ja energian ollessa viattomampaa ja turmeltumattomampaa sisällämme, kun ulkoinen ympäristömme värähtelee hyvin paljon matalammalla. Meistä saattaa tuntua haavoittuvalta ja suojattomalta maailmassa, mikä näyttää edelleen edustavan uhkaa.

Tämä oven sulkeminen takanamme on kenties yksi tärkeimmistä ylösnousemusprosessin osista, jos aiomme pysyä järjissämme - ja se saattaa myös näyttää kummalliselle, koska ykseys on hyvin tärkeä käsitys korkeammalla värähtelevässä todellisuudessa. Mitä korkeammalla alamme värähdellä tai mitä kehittyneempi meistä tulee, sitä epämiellyttävämpää on olla vanhan maailman tai todellisuuden missään osassa. Lyhyenkin ajan viettäminen siellä voi heittää meidät tasapainosta, saada olomme äärimmäisen epämukavaksi ja kiukkuiseksi, saada meidät ihmettelemään, asummeko helvetissä, ja musertaa heidät heikentyneeseen tilaan.

Jos matalammalla värähtelevät energiat eivät voi olla samassa tilassa kuin korkeammalla värähtelevät energiat, miksi meidän ylipäätään täytyy asettaa lujia rajoja?

Rajakysymyksestä tulee aina tärkeämpi, mitä korkeammalla värähtelemme. Tämä johtuu siitä, että rajat ovat nyt paljon ohuemmat. Läsnä on vähemmän tiheyttä, kuten esim. paljon korkeammissa ulottuvuuksissa, missä enkelit oleskelevat. Mutta samaan aikaan asiat ovat vähän eri tavalla, koska käymme läpi ylösnousemusprosessia. Enkelien todellisuudessa ei ole uhkaavia, vaarallisia tai matalammalla värähteleviä ja eksyneitä energioita! Saatamme asua vähemmän tiheyttä ympärillämme, mutta useimmat meistä ruumiillistavat vielä piirteitä, jotka värähtelevät matalammalla. Näin siirtyessämme tämän prosessin läpi saamme jatkuvasti vähän tätä ja vähän tuota, kun liikumme ylöspäin ylösnousemustikkaita pitkin. Monin tavoin tämä siirtymä saa aikaan sekasotkun, kun emme ole täysin täällä tai täysin tuolla.

Näin ollen voimme edelleen löytää matalammalla värähteleviä energioita tilastamme. Miksi? Koska jossain tapahtuu limittyminen tai on yhteensopiva energiaa meidän ja "epämiellyttävän" tunkeutujan välillä ja olemme luoneet avoimen oven. Yhteensopiva energia voisi olla kaksi ihmistä, jotka haluavat muodostaa uuden ystävyyden, joten heillä on tuo yhteistä. Tai kenties kaksi ihmistä pitää keilaamisesta. Silloin kun nämä kaksi ihmistä keskittyvät keilaamiseen ja yhdistyvät pelkästään sen energian kautta, asiat saattavat tuntua melko hyvältä, mutta sitten toinen alkaa näyttää matalammalla värähteleviä energioita ja suhteesta tulee epämiellyttävä korkeammalla värähtelevälle.

Mikä tahansa limittyvä energia luo avoimen oven. Näin tilassamme on energioita, jotka eivät sovi lainkaan, koska ne ovat tulleet limittyvän energian mukana.

Toinen "rajatilanne" liittyy niihin, jotka etsivät valoa, mutta haluavat saada sitä toiselta ihmiseltä. Näin henkilö joka kantaa enemmän valoa, tuntee, että hänen energiaansa valutetaan, käytetään, hyväksikäytetään tai rikotaan, ja lopulta hän haluaa paeta. Toinen yksilö on erittäin onnellinen ja toinen tuntee olonsa erittäin epämiellyttäväksi. Mitä enemmän valoa ruumiillistamme, sitä enemmän vedämme puoleemme toisia. Tämä luo tilanteen, mikä vaatii ymmärtämään terveitä ja tarpeellisia rajoja.

-----------

ULOTTUVUUKSIEN LUOVIMINEN - PYSYMINEN JÄRJISSÄÄN JA YHDISTYNEENÄ MATALAMMALLA VÄRÄHTELEVISSÄ ENERGIOISSA

On eräs ratkaisu tähän pulmaan ja/tai ylösnousemusprosessin rajoihin liittyvään puoleen, mikä voi pitää meidät korkeammissa ulottuvuuksissa ja sallii meidän pysyä tasapainossa, rauhan ja ilon tilassa ja elää unelmiamme. Monissa olemistavoissa joihin lopulta kehitymme, on kolme, joista tulee tärkeitä ja erittäin hyödyllisiä luoviessamme ulottuvuuksia pysyen järjissämme.

1. Irtipäästää myötätunnosta ja siirtyä rakkauteen.
2. Irtipäästää tukemisesta ja sallia kärsiminen.
3. Suojella itseämme matalammissa ulottuvuuksissa rakkausenergian avulla.

Nämä olemistavat saattavat kuulostaa kylmiltä ja ei-välittäviltä, mutta voin vakuuttaa teille, että ne ovat kaikkea muuta, paitsi 3D-ajattelu- ja olemistavasta. Hyvin monta kertaa olen sanonut, että korkeammat ulottuvuudet eivät ole sitä, mitä olemme ehkä kuvitelleet, ja tämä on taas yksi esimerkki. Kun alamme värähdellä korkeammalla, laajennumme ja kasvamme, todellakin havaitsemme, että se minkä olemme uskoneet olevan jokin korkeampi olemistapa, ei ole sitä.

Olen elämässäni kuullut miljoona kertaa: "Olet niin myötätuntoinen ja välittävä ihminen!" Vähän tiesin siitä, miten paljon tämä piirre lopulta riivaisi minua kehittyessäni. Se alkoi, kun kuulin rakkaan naapurini olevan toipumassa munuaiskivistä. Välitin ja resonoin niin syvästi, että sain munuaiskiviä viikossa. Useita viikkoja myöhemmin kälylläni ja kummallakin veljelläni oli hermosärkyä jaloissa ja kipua alaselässä. Seuraavana päivänä minulla oli sama juttu, mutta tällä kertaa vain lyhyen aikaa. Seuraavaksi äitipuoleni oli menossa leikkaukseen poistattamaan kyhmyä reidestään … toivottavasti ei syöpää. Parissa päivässä kehitin kyhmyn reiteeni. Jessus! Mitä tässä oli oikein tekeillä?

Pian keksin, että syvä välittäminen ja myötätunto värähtelivät matalammalla kuin rakkaus ja niitä oli vain vanhassa todellisuudessa. Joka kerta kun välitin liikaa, energiani putosi kirjaimellisesti ja yhdistyin epäterveellä ja ei-tuottavalla tavalla. Sain tämän kokemuksen uudestaan ja uudestaan. Yhtenä iltana olin huolissani lyhyen avioliittoni ex-miehestäni, koska olimme hiljattain eronneet. Yhtäkkiä sisään "tipahti" ei-fyysinen kaverini (joka ilmestyy harvoin ja erittäin tärkeän viestin kera), joka kertoi minulle hyvin ytimekkäästi, että juoksutin energiaani täysin väärin. Voi, miten hän rakastaakaan saada minut kiinni, kun menen väärää tietä ja olen satuttamassa itseäni!

No, muutama viikko tämän viestin jälkeen sain lähes hermoromahduksen, kun identiteettini saatettiin vakavasti huonoon valoon. Surun, kyynelten, suuren pettymyksen, mitätöimisen ja arvottomuuden tunteiden jälkeen aloin lopulta päästä jyvälle vanhan itseni muuttamisesta joksikin uudeksi. En vain tiennyt, miten sulkea myötätuntoni ja syvän välittämisentunteeni. Jos en voisi olla minä, joka olin ollut koko ikäni, kuka ihme minun nyt pitäisi olla? Pitikö minun lakata välittämästä toisista? Suljettiinko nyt se päätapa, millä olin juoksuttanut energiaani? Ja on sanottava, että nyt tunsin sulkeneeni itseni täysin - olin käännetty pois päältä ja eliminoitu! Mutta lopulta löysin uuden tavan, tulin uudeksi minuksi ja olin taas kerran menossa mukana.

Kuten aina, ylösnousemusprosessi tekee jatkuvasti meistä uutta ihmistä. Siksi saatamme usein miettiä, kuka ihme tuijottaa takaisin peilistä, ja ihmetellä, kuka puhuu niitä sanoja, joita tulee ulos suusta. Lopulta kadotamme tietoisuuden itsestämme, kun ruumiillistamme enemmän ja enemmän Lähde-energiaa sisällämme. Ja näin se on.

Näin siis ollessamme myötätuntoisia ja syvän välittäviä annamme energiaa sille tilanteelle, jota kohtaan tunnemme myötätuntoa. Jos resonoimme liikaa tilanteen kanssa, joka ei ole meidän, siitä tulee lopulta omamme. Päädymme paikkaan, minne meidän ei enää tarvitse mennä. Meidän ei tarvitse tehdä toisen matkasta omaamme. Emme enää värähtele tuolla tasolla, joten tilanteet tai kokemukset jotka vaativat myötätuntoa, eivät ole enää henkilökohtaisessa todellisuudessanne. Näin myötätuntoisuus vie meidät vanhaan maailmaan ja vanhoihin olemistapoihin, mikä vetää meitä alaspäin. Rakkaus on avain tässä. Voimme edelleen osoittaa syvää välittämistä ja huolta, mutta voimme osoittaa sitä nyt rakkauden muodossa.

Rakkaus värähtelee hyvin eri tavalla ja paljon korkeammalla. Rakkaus kertoo toiselle: "Kunnioitan matkaasi, koska se on sinun." Rakkaus kertoo toiselle: "Tiedän, että se mitä käyt läpi, on osa sielusi halua ja suunnitelmaa." Rakkaus kertoo toiselle: "Rakastan sinua aina ja tiedän, että pystyt käsittelemään tilanteesi." Rakkaus kertoo toiselle: "Sinua arvostetaan ja kunnioitetaan syvästi." Rakkaus kertoo toiselle: "Olen täällä kuuntelemassa." Rakkaus kertoo toiselle: "Sinulla on merkitystä minulle." Rakkaus kertoo toiselle: "Olen rinnallasi."

Entä sitten tukemisen energia? Onko meidän tarkoitus lakata myös tukemasta? Saako meillä olla mitään positiivisia ja auttavia piirteitä? Tuettuani koko elämäni ajan toisten unelmia ja tilanteita myös tämä oli vaikea paikka minulle.

Kesäkuussa 2008 koimme merkittävän energiamuutoksen päivänseisauksen saapuessa. Näytti siltä, että melkein kaikki potkaistiin pois urastaan ja jätettiin leijumaan ympäriinsä ilman mitään tuttua kotia. Olimme saavuttaneet erittäin tärkeän käännekohdan ylösnousemusprosessissa ja tämä tapahtuma loi täysin uuden olotilan monille meistä.

Nyt "romahduksen" oli aika alkaa tosissaan. Monet joilla oli näkijän lahja, olivat ennustaneet, että vuodesta 2008 tulisi uusien alkujen ja suuren yltäkylläisyyden vuosi monille. Mutta kesäkuuhun mennessä juuri mikään ei ollut muuttunut ja monet tunsivat olonsa parhaimmillaankin aivan kamalaksi. Missä kaikki tuo yltäkylläisyys oli? Missä oli uusi alkumme? Olimme sieluryhmänä päättäneet antaa mahdollisimman monille tilaisuuden laajentua, herätä, muuttua ja kasvaa - tehdä kenties erilaisia valintoja elämässään, valintoja ilman katsetta rahaan tai kera uuden tietämyksen siitä, mikä oli oikeasti todella tärkeää jokaiselle meistä. Tämä sai sitten aikaan suurta viivytystä tähän uusien alkujen uuteen aikaan.

Kesäkuun päivänseisaus lisäsi tähän siis hyvin tärkeän vaiheen. Monia asioita ravisteltiin, paljon asioita vietiin ja tuloksena oli epävarmuutta, kärsimystä, hämmennystä ja kaaosta. Se oli erittäin vaikeaa aikaa. Mutta se ei ollut vaikeaa aikaa ainoastaan kärsiville, vaan myös heidän rakkailleen, vaikka heillä meni ihan hyvin omassa elämässään ja olosuhteissaan.

Korkeammilla tasoilla niitä jotka olivat menneet edellä ja jotka olivat paremmin sijoittuneet, yllytettiin pysymään erossa romahduksesta, pysymään erossa kärsimyksestä ja vain olemaan paikoillaan siellä, missä he olivat. Tämä ilmentyi kummallisin tavoin, mutta periaatteessa monien meidän oli katseltava sivurajan takaa. Miksi? Koska pelkkä läsnäolomme romahtavilla alueilla pitäisi niitä pystyssä pidempään ja niiden oli mentävä. Monien rakkaidemme oli vielä osuttava pohjaan, ennen kuin he olivat valmiita heräämään ja tekemään muutoksen. Näin ollen heidän pelastamisensa tai tukemisensa kannattelemalla heitä ja mahdollisesti lievittämällä heidän olosuhteitaan estäisi vain hyvin kaivattua romahdusta.

Sieluyksilöiden oli tultava pisteeseen, missä he olivat valmiita "pyytämään" apua tai jotain uutta ja erilaista. Heidän täytyi olla valmiita ja halukkaita päästämään irti. Heidän kannattelemisensa tukevan energian avulla pitkittäisi vain sellaisen olemassaoloa, minkä täytyi kaatua. Näin ollen tukeminen näytti olevan kiellettyä.

Tänä aikana riittävä määrä oli siirtynyt "toiselle puolelle". Kun tämä tapahtui, kaikki muu oli valmista romahtamaan. Oli sen aika. Toinen puoli oli turvallinen ja varma … paikka missä kaikki tarpeemme tyydytettäisiin vaivattomasti. Ja romahduksen mukana meneminen ei ollut alkuperäinen aikomuksemme tai suunnitelmamme. Useimmat meistä jotka kantavat valoa, ovat olleet hyvin tottuneita tukemaan tai tuomaan valoa tilanteisiin ja nyt tämä rooli oli iäksi ohi. Valmis eikä se koskaan palaa. Olimme suorittaneet monumentaalisen tehtävän ja nyt voisimme levätä. Ei enää tukemista, kannattelemista, energioidemme ulottamista ja valamista vanhaan ja tiheämpään todellisuuteen toiveena sen tuominen "ylös".

Keitä me nyt olemme? Mikä oli nyt uusi roolimme? Kun emme voineet olla myötätuntoinen ja tukeva, mitä ihmettä meidän pitäisi olla? Emmekö voisi enää piristää kenenkään päivää tai oliko meidän nyt tarkoitus sulkeutua ja tulla näkymättömäksi?

Hyvin yksinkertaisesti olimme onnistuneesti siirtyneet toiselle puolelle. Täällä ei ole kärsimystä. Täällä myötätuntoa ei enää tarvita. Täällä meidän ei tarvitse tukea tai kannatella mitään, koska jokainen meistä voi ylläpitää oman energiatilansa Lähde-energioiden ja oman kirkkaan valonsa tuella. Täällä voimme helposti ja vaivattomasti luoda aivan itse sen, mitä valitsemme. Täällä ei ole siteitä, jotka sitovat meitä. Täällä meidän ei tarvitse ylläpitää energiaa toisten puolesta enää koskaan.

Mutta mitä tapahtuu sitten, kun meidän täytyy lähteä "täältä" ja käydä tuossa vanhassa maailmassa, toisessa todellisuudessa, joka on edelleen osittain matalammissa ulottuvuuksissa? Miten autamme muita, jotka kulkevat edelleen ylöspäin ylösnousemustikkaita tai joihin romahdus vaikuttaa vakavasti? Ja silloin kun meidän on oltava tekemisissä vanhojen järjestelmien kanssa, kuten edelleen joskus täytyy, miten teemme sen kärsimättä kovasti kaikesta tuosta vanhasta ja hyvin epämiellyttävästä energiasta, mikä melkein tappaa meidät?

Rakkaus on suurin suojamme. Vuosien saatossa olen kuullut erilaisista psyykelääkkeistä, jotka antavat ns. suojaa pimeiltä voimilta tai vastaavalta. Mutta mitä korkeammalle kehitymme, sitä enemmän käsitämme, että oman värähtelymme pitäminen korkeana on paras suoja. Minkään tekeminen tarkoituksellisesti ei ole olemistapana korkeammissa ulottuvuuksissa. Valon lähettämisestä toisille, tiheämpien energioiden poistamisesta tilasta tai itsemme ympäröimisestä valolla tulee lopulta hyvin kiistanalaista. Tässä kaikessa on liikaa laajentumista ja liikaa egoamme, joka pistää asiat tapahtumaan. Alkuvaiheissa meistä on ehkä tuntunut mukavammalta näiden rituaalien tekeminen, mutta lopulta huomaamme, ettemme enää tarvitse niitä.

Pysyminen rakkauden tilassa mahdollisimman paljon, kun vierailemme tiheämmissä energioissa tai vanhassa todellisuudessa, on kaikki mitä tarvitaan pysyäksemme keskuksessamme, rauhallisena ja maadoittuneena. Mutta toisinaan tämä voi olla todella vaikea tehtävä. Lopulta, olemmehan vain ihmisiä ja edelleen kehittymässä. Siksi voimme jäädä näihin tiheämpiin energioihin vain rajalliseksi ajaksi ja sitten meidän on vetäydyttävä pyhään tilaamme. Tämä voi kuulostaa kovalta, itseä palvelevalta ja vähän kummalliselta, mutta se on hyvä ja vakaa lääke pitämään meidät pinnalla ja hyvässä olossa, jotta voimme auttaa muita omalla erityistavallamme. Kuten aina, yksikertainen tosiasia energian toiminnasta on, että korkeammalla värähtelevät energiat eivät voi olla samassa tilassa matalammalla värähtelevien energioiden kanssa.

Aivan kuin yksinkertainen kukka luonnossa - silloin kun tiedämme, kuka olemme, ja olemme rentoja juuri sellaisena, mitä olemme, olemme vankasti ja vakaasti aidossa itsessämme ottamatta asioita henkilökohtaisesti ja olemme vain aito, todellinen ja jumalainen itsemme, meihin vaikuttavat paljon vähemmän mitkään matalammalla värähtelevät energiat ympärillämme.

Tämän lisäksi oleminen rakkauden tilassa mahdollisimman paljon ja tämän rakkauden tunteminen veljiämme ja sisariamme kohtaan, kun näemme heidät sellaisena, keitä he todellisuudessa ovat - heidän aidon, todellisen ja jumalaisen itsensä - voi kovasti helpottaa viettämäämme aikaa matalampien ulottuvuuksien todellisuuksissa.

Silloin kun huomaamme yhtäkkiä olevamme sellaisen energian seurassa, mikä ei tunnu hyvältä, voi auttaa, jos pysähdymme määrittelemään, mitä limittyvät tai samanlaiset energiamme ovat - toisin sanoen, miksi ylipäätään yhdistyimme. Pysyminen tuolla alueella tai aiheessa mahdollisimman paljon sivuuttaen kaiken muun ja keskittyminen samalla tuon yksilön jumalaisiin lahjoihin ja taitoihin, auttaa kovasti valomme loistamisessa ja värähtelymme pitämisessä korkealla, silloin kun emme ole omassa pyhässä tilassamme.

Olemme varmasti muuttumassa maan enkeleiksi yksitellen. Kun enkelisiipemme jatkavat kasvamistaan (tuo loputon jäykkyys ja kipu yläselässä ja niskassa), meistä tulee enemmän niiden enkelien kaltaisia, jotka ovat rakastaneet ja vartioineet meitä joka päivä. Lopulta sitten olemme maan enkeleitä, kun pudottaudumme matalampiin ulottuvuuksiin auttamaan ja palvelemaan, samalla kun vietämme loput ajastamme taivaassa maan päällä.

Olemalla pelkästään sitä, mitä todella olemme - puhdas ja aito itsemme - voimme pitää valomme loistamassa kirkkaasti, samalla kun annamme omaa erityispanostamme pyhien lahjojemme ja taitojemme avulla.

Tiedätkö, kuka todella oikeasti olet? Tiedätkö, mikä erityispanoksesi on? Tiedätkö, miksi olet täällä maan päällä juuri tähän aikaan?

-------------

ELÄMINEN ILMAN RAHANTARVETTA

Nykyjärjestelmämme on suunniteltu niin, että raha on melkein kaiken hankkimiskeino. Näin ollen rahaan on keskitytty paljon. Jos tarvitsemme rahaa selviytyäksemme tai saadaksemme tarpeemme tyydytettyä, niin miten koskaan voisimme selviytyä rahalähteemme kuivuessa? Mitä teemme, kun talous menee mönkään? Tai kun meiltä menee työpaikka? Tai kun bisneksemme kuivuu? Tai kun, tai kun, tai kun …? Tämän monumentaalisen aikakausien vaihtumisen aikana siirrymme rahaan perustuvasta yhteiskunnasta sellaiseen, mikä ei perustu rahaan. Niinpä vuorovaikutuksemme rahan kanssa voi näyttää vaihtelevan, kun teemme siirtymää.

Yksi yleinen kokemus monilla meistä ylösnousemusprosessissa on, että meiltä menee yhtäkkiä työpaikka emmekä näytä löytävän uutta työtä mistään. Tässä tapahtuu niin, että nyt värähtelemme korkeammalla kuin tuo vanha järjestelmä ja meidät savustetaan siitä ulos. Tai kenties huomamme, ettemme voi olla tuossa vanhassa tilassa enää minuuttiakaan. Ja näin meillä on hyvin voimakas halu lopettaa nykytyömme, mutta meistä on ehkä vaikeaa saada järkeä lopettamiseen, kun meillä ei olisi mitään tulonlähdettä käytettävissämme. Kuten aina, se mitä on sisällämme, värähtelee korkeammalla kuin vanhat järjestelmät ja vanhat luomukset, jotka edelleen ovat olemassa ulkopuolella.

Silloin kun menetämme työpaikkamme tai kun emme voi löytää työtä mistään, näin on tavallisesti, koska meitä pyydetään kaivamaan syvältä sisältämme ja löytämään, kuka olemme ja mitä olemme täällä antamassa. Meidät kirjaimellisesti potkaistaan todellisuudesta toiseen - olemme siihen näennäisesti valmiita siihen tai emme! Uusi todellisuus vaatii, että tiedämme, kuka olemme, miksi olemme täällä ja mikä on lisäarvomme, ja näin se asettaa meidät harmoniaan todellisen, aidon itsemme ja Lähteen kanssa.

Vuonna 2000 ei saanut työtä mistään. Olin suurimman osan elämästäni ollut siunattu saamaan helposti työpaikkoja, joita olin hakenut, mutta yhtäkkiä ehdottomasti mitään ei ilmestynyt. Olin osunut kiviseinään. Koska olen vastuuntuntoinen ihminen, oloni alkoi olla hyvin epämukava. En ollut halukas vain istumaan tekemättä mitään, kun en pystynyt maksamaan vuokraani tai edes ostamaan ruokaa. Olin käynyt läpi melkoista siirtymää tuolloin ja aloin yhdistyä johonkin uuteen ja korkeampaan - ja tämä oli tulos!

Näin aloitin syvällisen sielunetsintäprosessin ja päätin, että tarvitsin jotain, mikä sopi todella hyvin minulle kaikin tavoin. Sain lopulta paikan alueeni Untied Way -hyväntekeväisyysjärjestön vetäjänä, mutta tuossa kohtaa en enää pystynyt puskemaan, kohottamaan, kannattelemaan, motivoimaan tai pistämään mitään tapahtumaan, joten lopetin yhden päivän jälkeen. Tarvitsin jotain, mikä tuntui vaivattomalta, oli hauskaa ja antoi minun hyödyntää monia kiinnostuksiani, lahjojani ja taitojani.

Hyvin pian "avustuskirjoittaminen" ponnahti esiin ja sitä vahvistivat hyvin suuret "merkit" ja lähdin mukaan. Vähitellen, pala palalta asioita tipahteli taianomaisesti syliini. Mutta sitten hyvin pian sen jälkeen jalkani murtui ja minut singottiin taas yhteen massiiviseen siirtymään. Taas kerran haluten olla vastuullinen ajattelin, että palaisin avustuskirjoitustyöhön kainalosauvoilla. Universumi sanoi minulle tiukasti "EI!" ja tällä kertaa kuuntelin.

Tuosta hetkestä eteenpäin minulla ei ole koskaan enää ollut työpaikkaa ja olen selviytynyt yli kahdeksan vuotta ilman todellista työtä. Pitkän jalkani toipumisprosessin aikana aloitin myös intensiivisen ylösnousemusprosessin. Tuolloin kokeilin monia erilaisia luomismenetelmiä, joista ajattelin olevani kiinnostunut - jotkut sopivat ja jotkut eivät. Silloin sain myös puoli vuotta perinteistä terapiaa, mikä auttoi kovasti sen vahvistamisessa, kuka todella oikeasti olin. Aina kun yritin saada rahaa jollain uudella luomiskanavallani, päädyin kukoistavaan bisnekseen parissa viikossa! Jos koskaan stressaannuin ja asenteeni oli, että minun oli tehtävä rahaa luovuudellani, mitään ei tapahtunut. Mutta silloin kun rentouduin, nautin tekemisestäni enkä välittänyt, saisinko siitä tuloja, sain asiakkaita yllin kyllin yrittämättä.

Silloin aloin myös kirjoittaa energiaraportteja, mikä sopi minulla kuin nenä päähän ja joita olen nyt kirjoittanut melkein seitsemän vuotta. Tuona aikaan käsitin myös, etten halunnut yritystä, en halunnut mitään tiukkaa ansaintajärjestelmää, missä saa tietyn määrän rahaa tietystä määrästä työtä, ja halusin oikeastaan vain rentoutua, nauttia olostani ja olla.

Näin selviydyn tänä päivänä rahan osalta. En veloita artikkeleistani tai paremminkin energiaraporteistani, vaan pelkästään rakastan niiden tekemistä enkä välitä juuri siitä, miten paljon rahaa tulee. Velotan kyllä kirjoista, mutta tämä johtuu siitä, että työskentelen kustantajan kanssa, joka tarvitsee tavan tehdä liiketoimintaa ja että kirjojen painattamisesta tulee juoksevia kustannuksia minulle - eikä vain minulle (vanha todellisuus). Saan paljon enemmän rahaa vapaaehtoisista maksuista kuin vaadituista maksuista. Enimmäkseen vain rakastan kirjoittamista ja keskityn siihen.

Miten siis selviydyin "itseni löytämisen" prosessista ja uusista luomiskanavistani ilman, että rahaa tuli mistään? Kuka maksoi laskut, kun en saanut työtä? Ja miten pääsin sinne, missä olen tänä päivänä?

Jos olemme pisteessä, missä nykyinen työtilanteemme tuntuu epämukavalta, mutta universumi ei ole "vapauttanut" meitä virallisesti (kuten minä, kun pystyin vielä saamaan työpaikan United Way -järjestöstä), niin olemme edelleen pisteessä, missä voimme luoda rahaa työpaikasta, mikä sopii meille paremmin, kun olemme edelleen vanhassa todellisuudessa tai valtavirrassa. Voimme näin jäädä vanhaan todellisuuteen, kun luomme työn, mikä on enemmän harmoniassa sen kanssa, missä kohtaa tällä hetkellä värähtelemme. Näin voimme jatkuvasti "rukata" työnkuvaa sellaiseksi, mikä sopii meille ehkä paremmin, kun olemme nyt kehittyneet. Voimme tehdä muutoksia tulemalla esim. konsultiksi, mikä antaa meidän pysyä enemmän ulkona vanhasta maailmasta. Tai voimme etsiä uusia tapoja lahjojemme ja taitojemme ilmaisemiseen, mikä antaa meille enemmän vapautta valinnoissa, aikataulussa tai vastaavassa. Tai voimme tehdä myös jotain toisenlaista kuin vanha työkuvamme. On monia vaihtoehtoja käytettävissä. Tärkeä tekijä on, että luomme "työn", mikä sopii meille ja uusiin haluihimme mahdollisimman monin tavoin. Olemme silloin harmoniassa sen kanssa, missä kohtaa olemme.

Ollessamme tässä tilassa pystymme jatkamaan vähän pidempään, kunnes tulemme kohtaan, missä meidän on tehtävä dramaattisia muutoksia. Saavumme muutoskohtaan, koska sielusuunnitelmamme on valmis toteutettavaksi, se aika on nyt ja meidän on noustava laivaan. Värähtelymme on nyt yksinkertaisesti liian korkea mihinkään muuhun. Tällöin vanha työmme potkaisee meidät dramaattisesti ulos emmekä pysty saamaan paikkaa mistään muualta. Kun tämä tapahtuu, universumi tukee meitä tavallisesti kummallisin tavoin, kunnes voimme lähteä liikkeelle - lähteä liikkeelle täysin omalla alueellamme ja monet asiat ovat harmoniassa uuden minämme ja uusien luomustemme kanssa, jotka olemme nyt valmis antamaan maailmalle.

Silloin kun emme kirjaimellisesti pysty työskentelemään, vaikka saatamme yrittää ja haluta, se johtuu siitä, että meille annetaan tilaisuus mennä uudelle tasolle. Nyt on sen aika ja sielumme ja universumi järjestää kaiken. Meille annetaan tämä tilaisuus ja meille annetaan tämä lahja tai muuten sitä ei tapahtuisi meille ollenkaan. Jos voimme antautua, päästää irti ja hyväksyä tämän lahjan, meistä huolehditaan varmasti. Meidän on tultava kohtaan, missä tiedämme varmasti, että meitä vartioidaan rakastavasti ja kaikki tulee olemaan ok. Tämä vaatii melkoisesti luottamusta. Mutta kun antaudumme, kaikki vain tipahtaa syliimme.

Ja tämä tapahtui minulle. Vähitellen kummallisia asioita tapahtui ja sain rahaa joko vakuutusyhtiön tai jonkin toisen portin kautta. Lisäksi se ihminen jonka auton kyydissä istuin jalkani murtuessa, oli pahoillaan ja lähetti minulle rahaa joka kuukausi. Asianajajani sanoi, ettei hän ollut koskaan ennen nähnyt vastaavaa … hän oli hyvin hämmästynyt. Minun täytyi myös päästä kohtaan, missä olin täysin valmis vastaanottamaan tekemättä mitään vastineeksi ja näin pääsemään yli tunteista, että olin vastuuton.

Sitten lopulta pystyin ansaitsemaan rahaa tehden sitä, mitä rakastin, vain ollen minä, vain tehden töitä muutaman tunnin viikossa ja täysin ilman mitään aikataulua, tavoitteita tai velvollisuuksia. Näin sovin mukavasti uuteen todellisuuteen, mihin minun oli nyt tarkoitus sopia. Ei voisi olla muuta tapaa. Tämän näennäisesti stressaavan ja dramaattisen prosessin kautta aloin myös tietää, että minusta huolehdittaisiin aina. Tiesin, että olin "ansainnut" sen ylösnousemusprosessin kautta ja että olisin ikuisesti taloudellisesti ok - ja olen ollut. Olen saapunut tien päähän - kaikki se "työ" mitä olin tehnyt planeetan hyväksi elämäni vuosien aikana (kulkuneuvoni kautta), oli lopulta valmis ilmentymään yltäkylläisyytenä. Ja näin tiedän olevan myös teillä.

Silloin kun asiat hidastuvat rahaa generoivan portin osalta, en yksinkertaisesti välitä. Jossain hyvin syvällä tiedän, että olen juuri siinä, missä minun tarvitsee olla, enkä enää koskaan joudu taloudelliseen kamppailuun. Se ei ole stressin arvoista. Lähtisin mieluummin tästä maailmasta, kuin kamppailisin taas sillä tavalla, mitä tein ensimmäiset 46 vuotta elämästäni. En välitä, myyvätkö kirjani, kuivuuko kirjoittamiseni tai paljosta muustakaan. Sillä ei yksinkertaisesti ole merkitystä ja ironista kyllä, juuri tällöin kaikki tulee vaivattomasti. (Mutta välitän kyllä siitä, olenko sieluni raiteilla oikeassa suunnassa - aivan varmasti. Tällä on minulle merkitystä ennen kaikkea.)

Jos olet yhtäkkiä menettänyt tulovirtasi etkä löydä työtä yrityksistä huolimatta, ehdottaisin sinulle, että nyt sielusi suunnitelman on aika ponkaista sisään. Planeetta on nyt valmis uuteen ja erityiseen panokseesi ja universumi antaa sinulle vain aikaa löytää sen ja yhdistyä siihen. Jos olet hyvin epäharmoniassa nykyisen työtilanteesi kanssa, mutta olet edelleen tuossa työssä, ehdottaisin sinulle, ettei planeettavärähtely ole aivan vielä valmis perimmäiseen sielusi panokseen. Sinun on vain rukattava tai hienosäädettävä nykyammattisi sellaiseksi, mikä sopii siihen, missä kohtaa värähtelet tällä hetkellä. Tämä ei merkitse, että olet toisten "perässä". Se voi yksinkertaisesti merkitä, että olet pitänyt tiettyä tilaa planeetan puolesta tietystä syystä - täysin vapaaehtoisesti sielutasolla. Ei ehkä ole vielä perimmäisen sielupanoksesi aika. Olemme aina juuri siinä, missä meidän tarvitsee olla.

Teidän hämmentämiseksi vielä lisää on tietysti aina poikkeuksia näihin perustilanteisiin. Jos olet ollut vastuuton, uhri tai olet jatkuvasti menettänyt työpaikkasi tai ollut kadulla, niin luultavasti sinulla on energioita sisälläsi, joita et ole vielä puhdistanut tai tasapainottanut. Voi olla toisinaan helppoa liittää kaikki ongelmat ylösnousemusprosessiin katsomatta tarkkaan sisäämme, mutta ylösnousemus ei ole aina syyllinen. Ylösnousemusprosessia ei suunniteltu meille sellaiseksi, että olisimme yhtäkkiä kodittomia ja eläisimme kadulla. Silloin kun käymme läpi näitä joskus dramaattisia muutoksia, meistä huolehditaan aina, jos tosiaan ylösnousemusprosessi on ne aiheuttanut. Jos olet ollut koditon pitkän aikaa, niin luultavasti siihen on täysin eri syy eikä se liity mitenkään ylösnousemusprosessiin.

Niin puhumme siis edelleen rahasta. Puhumme edelleen selviytymisestä rahan avulla. Kunnes etenemme tilaan, missä emme enää tarvitse rahaa, tarvitsemme sitä edelleen joihinkin asioihin. Mihin olemme perimmiltään matkalla ja miten selviydymme ilman rahaa?

Sielumuistoni tien loppumisesta näyttivät tältä, mutta aina on sijaa muutokselle ja erilaisille valinnoille - tämä on luomisen kauneutta, koska olemme perimmäisiä luojia. Pieniä yhteisöjä muodostuu hyvin korkealla värähteleville alueille. Nämä maantieteelliset alueet värähtelevät korkeammalla, koska ne ovat kokeneet puhdistuksen tai uutta energiaa on vapautettu maan alta. Näiden alueiden asukkaat tuntevat luontaista vetoa sinne samanlaisen tarkoituksen vuoksi. Toisin sanoen, asukkaiden värähtely sopii yhteen alueen värähtelyn kanssa. Jokainen asukas panostaa oman erityisintohimonsa, lahjansa tai taitonsa ja luo näin osan kokonaisuudesta. Kokonaisuuden keskipiste tai teema on sama kaikille asukkaille, mutta jokaisen panos on hyvin erialinen. Näin kaikki tarpeet tyydytetään toisten intohimon tai lahjan avulla. Maa antaa myös sen, mitä tarvitaan. Maa omistaa paljon ja pitää vain elää harmoniassa sen kanssa, kun sen runsautta hyödynnetään. Se rakastaa antamista! Taivaankappaleet antavat myös oman panoksensa, koska auringolla, kuulla ja planeetoilla on paljon tarjottavaa. Tällä tavalla kaikki tarpeet tyydytetään ilman tarvetta rahaan.

Useita vuosia sitten minulla oli tuttuja, jotka olivat hyvin vihaisia siitä, että heidän alueensa maata käytettiin öljyn ja kaasun saamiseen. He protestoivat säännöllisesti, heistä tuli vihamielisiä ja he halusivat lopettaa kaasun ja öljyn kaivamisen maasta. He halusivat suojella maata. Kuunneltuani tätä jonkin aikaa päätin lopulta kysyä maalta, miltä tämä siitä tuntui. Se vastasi hyvin rennosti: "En välitä lainkaan, miten runsauttani käytetään. Rakastan jakaa. Taisteleminen ja jakamistapa aiheuttaa ongelmia."

Tällä hetkellä kodissani asuu pieni hämähäkkiyhteisö (no, ei kyse ole oikeastaan yhteisöstä - vain muutamasta). Ne saavat asua ikkunalaudoilla, kunhan ne saalistavat kärpäsiä. Mutta niiden on pysyttävä ikkunalaudoilla eivätkä ne saa juosta valtoimenaan ja niiden on pyydystettävä kärpäsiä - ja ne tekevät sen. Kuten saatatte muistaa, jonkin aikaa minulla oli kalkkarokäärmeitä (ei talossa!). Ne huolehtivat monista taskurotista, kun niitä oli täällä, mutta lopulta päätin, että minun oli puhuttava niille. Useista syistä päätin, että niiden pitäisi asua kauempana talostani. Huomasin todella pitäväni kalkkarokäärme-energiasta, kun olin yhdistynyt niihin. Ne ovat hyvin huolettomia ja rentoja. Mutta sitten taskurotat palasivat! Lopulta tuli upea ja melko suuri indigokäärme ja harmonia palasi taas.

Kaikissa asioissa on tasapaino, kuten useimmat meistä tietävät. Täällä New Mexicossa voi olla yhtä kovaa kuin on kaunistakin. Maa on karua ja 7000 jalan korkeudessa auttaa kovasti, kun on harmoniassa luonnon kanssa. Monilla vierailijoilla jotka tulevat asumaan tänne, on asenne, että heidän on oltava kovia, että heidän on voitettava luonnonvoimat. He näyttävät olevan melkein ylpeitä uudesta kovuudestaan. Mutta Zunit ovat eläneet täällä hyvin pitkään. He ovat pehmeä-äänisiä, lempeitä, avoimia, hyväksyviä ja erittäin helppoja. He eivät kukista luonnonvoimia ja tätä maata. He elävät lempeässä harmoniassa niiden kanssa.

Ja näin tulee olemaan yhteisöjen, maan ja kosmoksen osalta. Helppoa ja hyväksyvää vuorovaikutusta, jokaisen panostaman lahjan kunnioittamista, toisten arvostamista ja näkemistä sekä kauneutta, rauhaa ja rentoutta tämän kaiken kanssa.

Kunnes olemme tässä kohtaa evoluutioprosessiamme, tarvitsemme edelleen rahaa. Mutta kun ylösnousemusprosessi paljastuu hitain ja vakain askelin, alamme tietää, että meillä on jatkuvasti toinen jalka toisessa todellisuudessa ja toinen toisessa. Kun lopulta huomaamme ehkä elävämme yhteisöissä, poissa vanhasta todellisuudesta ja monet tarpeemme tyydytetään niissä, tarvitsemme edelleen rahaa joitakin asioita varten jonkin aikaa. Näin rahan täytyy tietää, mistä se löytää meidät. Se tarvitsee portaalin tai aukon, minkä läpi tulla. Näin syntyy "julkisivuja".

------------

PALVELUPOLKUMME TUNTEMINEN

Kun etenemme jatkuvasti henkisen evoluutiomme polulla, ajatuksemme ja painopisteemme suuntautuvat vähemmän ja vähemmän itseemme ja enemmän siihen, mitä ympärillämme on. Meistä on näin tulossa enemmän kokonaisuus, kun alamme tietää, että olemme kaikki yhtä ja että se mitä teemme, vaikuttaa jokaiseen osaan tässä kokonaisuudessa. Melkein kaikki jotka kantavat enemmän valoa kuin useimmat, ovat kokeneet nuorena haasteita pimeämpien ja tiheämpien energioiden hyväksikäyttämisestä. Näitä haasteita oli, jotta valonkantajille annettaisiin tilaisuus muuntaa tuota pimeyttä kauttaan, auttaen näin koko ihmiskuntaa tässä prosessissa. Nämä pimeyskokemukset kannustivat myös kutsumaan, etsimään ja haluamaan jotain parempaa ja näin tämä kyseleminen ja kaipaus loi yhteyden ja muistikuvan siitä, keitä todellisuudessa olimme ja miksi olimme täällä juuri tänä aikana.

Hyvin tyypillisesti hyväksikäyttökokemukset saavat aikaan hyvin itsekeskeisen yksilön. Näin pääseminen ulos itsestämme tai egoitsestämme oli vielä suurempi haaste. Mutta mitä pidemmälle etenemme ylösnousemusprosessissa, sitä enemmän kadotamme näitä egopohjaisia piirteitä itsestämme ja sitä enemmän yhdistymme Lähteeseen ja todelliseen aitoon itseemme.

Kaikessa ei ole kyse meistä. Mitä tiheämpää energiamme on tai paremminkin mitä enemmän ruumiillistamme matalammalla värähteleviä energioita sisällämme, sitä enemmän näemme asiat suodattimen läpi. Jotkut kutsuvat tätä egoksi, jotkut voivat kutsua tätä väärinhavaitsemiseksi ja jotkut viittaavat tähän tiheyteen yksinkertaisesti mielipiteinä. Mutta kun kehitymme henkisesti, alamme ottaa asiat paljon vähemmän henkilökohtaisesti, kun suodattimemme tai tiheytemme häviää. Kun enemmän suodattimistamme on nyt pois tieltä, alamme nähdä, että se mitä koemme, liittyy vähemmän meihin ja paljon enemmän siihen, mitä ulkopuolellamme on.

Kun paljon suurempi osa vanhasta itsestämme on poissa tieltä, kaikki tavoitteet joita meillä on ehkä ollut, häviävät myös. Kun kehitymme henkisesti, meillä alkaa olla uusi tavoite eikä se juonnu matalammalla värähtelevästä egoitsestämme. Mutta tietäkää myös, että kaikki tavoitteemme mitä meillä on, sopivat aina hyvin siihen, missä kohtaa parhaillaan olemme. Näin ei ole oikeaa tai väärää, parempaa tai huonompaa.

Kun jatkamme henkistä kehitystämme, alamme myös tietää ja kokea, että kaikki tarpeemme tyydytetään vaivattomasti, kun olemme silloin täysin uudessa kehitystilassa. Silloin haluamme erilaisia asioita. Silloin haluamme kokonaisuuteen liittyviä asioita. Ja silloin keskitymme enemmän lahjojemme käyttämiseen ihmiskunnan palvelemiseksi.

Kasvumme varhaisissa vaiheissa saatamme löytää uusia ja innostavia tapoja työskennellä energian kanssa. Voimme oppia, mistä luomisen ytimessä on kyse. Voimme yhtäkkiä saada kokemuksia yhdistymisestä ei-fyysisten olentojen ja ei-fyysisen maailman kanssa. Kun laajennamme tietoisuuttamme ja aloitamme vuorovaikutuksen korkeammalla värähtelevän todellisuuden kanssa, saatamme ajatella, että olemme päässeet pitkälle ja nyt olemme todella "kehittyneitä" olentoja.

Mutta siihen saakka kunnes kypsymme näihin uusiin olemistapoihin, käytämme niitä viisaasti ja erottelukykyä hyödyntäen ja käytämme niitä tavoilla, mihin ne on tarkoitettu, leikimme vain tulella. Tämä on samanlaista kuin sivuhaaran luominen jostain jalostuneesta ja puhtaasta uskonnosta ja sen vääntäminen siinä määrin, ettei se muistuta vähääkään alkuperäistä tarkoitustaan - se käyttää väärin energiaa tai juoksuttaa sitä hyvin yhteydettömän suodattimen läpi ja heijastaa yhteydetöntä sielua. Tämä tilanne tapahtuu tavallisesti, silloin kun hyppäämme liian nopeasti - kun emme vielä täysin ruumiillista uutta energiaa itsessämme yrittäessämme aloittaa jonkin tavan.

Kypsyminen asteittain olennoksi, joka käyttää lahjojaan ja taitojaan viisaasti, on hyvin tärkeää palvelupolkumme löytämisessä. Palvelupolkumme melkein aina kutsuu meitä - me emme kutsu sitä. Kun kehitymme, huomaamme, ettemme enää päätä, mitä haluamme tehdä ja sitten yritä saada sitä tapahtumaan. Silloin kun saavumme paikkaan, missä on aika keskittyä päättäväisemmin palvelupolkuumme, se tulee meille hyvin luonnostaan eikä se tavallisesti ole edes oma ideamme. Se tulee aivan varmasti, silloin kun olemme valmis ja kun meidän ei tarvitse oppia enää lisää erityispanoksestamme, koska ruumiillistamme sen nyt täysin. Jos olemme tulleet paikkaan, missä olemme vain onnellisia intohimossamme, silloin meitä tavallisesti kutsutaan. Aloitamme silloin valmisteluprosessin sisällämme - joko puhdistumisen, menetysten (sisäisten ja ulkoisten) ja vastaavan kautta. Tämä on pyhä hetki. Meitä kutsutaan.

Näin ollen edistyessämme henkisessä evoluutioprosessissamme välitämme vähemmän ja vähemmän luomisesta omia intressejämme varten ja enemmän ja enemmän uuden tietoisuutemme käyttämisestä kokonaisuuden luomiseen.

Yksi monista ylösnousemusprosessin oireista on havaita itsemme ihmettelevän, kuka oikein puhuu. Voi tuntua siltä, että ääni lähtee sisältämme, mutta voimme tuntea olevamme kaukana tuosta äänestä. Saatamme katsoa peiliin emmekä tiedosta enää tuota itseä. Tuleminen vähemmän ja vähemmän tietoiseksi itsestämme merkitsee, että olemme kadottaneet enemmän ja enemmän itsestämme ja olemme nyt paljon yhdistyneempi Lähteeseen. Olemme nyt päässeet pois itsemme tieltä. Ja silloin alamme tiedostaa enemmän, mitä on ulkopuolellamme, kuin kuka olemme ja mitä on sisällämme. Ihmiskunnan palveleminen on sitten seuraava luonnollinen astinkivi ylösnousemuspolullamme.

Olemme nyt hyvin matkalla tullaksemme maan ihmisenkeleiksi. Silloin kun saavumme tuohon tilaan, olemme siinä useista syistä. Olemme tässä, koska olemme oppineet, miten päästämme irti myötätunnosta ja siirrymme rakkauteen. Tiedämme nyt, ettemme voi eikä meidän pitäisi enää kannatella ketään, korjata asioita kenenkään puolesta ja välittää niin syvästi, että energiamme putoaa heidän tuskatilaansa ja olemme sitten siinä, missä he ovat. Tiedämme nyt, että meidän tarvitsee vain rakastaa heitä. Rakastaa heitä, kunnioittaa heitä ja antaa heille se arvostus, minkä jokainen elävä olento ansaitsee.

Olemme tässä, koska tiedämme nyt, miten sallia kärsimisen tapahtua. Tiedämme, että tämä on luonnollinen prosessi matalammissa ulottuvuuksissa. Tiedämme nyt, että kärsimys on yksilöllinen matka, mikä yhdistää kärsivät enemmän Lähteeseen. Tiedämme nyt, että meidän ei tarvitse pelastaa ketään hänen omalta henkilökohtaiselta ja pyhältä matkaltaan. Tiedämme nyt, että meiltä täytyy pyytää apuamme, viisauttamme, uutta tietoamme, lahjojamme ja taitojamme. Tiedämme nyt, ettemme sekaannu toisten asioihin, yritä lievittää ja korjata, ennen kuin jokainen palvelumme saaja on tullut ensin kohtaan, missä hän on valmis - ja ollessaan valmis yksilö pyytää.

Ja kun hän pyytää, portaali tai ovi avautuu toiselle puolelle, missä me nyt asumme ja missä olemme valmiina ja auliina auttamaan toisia liittymään seuraamme. Oletko tuntenut kipua ja jäykkyyttä niskassa ja selässä vuosien saatossa ja viime kuukausina? Onko sinulla ollut näillä alueilla selittämätöntä kipua ja särkyä? Enkelinsiipemme yrittävät kasvaa. Ne ovat valmiina tulemaan esiin, avautumaan vanhan ihmiskehomme tiheyden läpi ja kantamaan meitä valopilvessä, kun palvelemme ihmiskuntaa. Meistä on tosiaan tulossa maan ihmisenkeleitä.

Kun tulemme tietoisemmaksi ympärillämme olevasta ja pääsemme enemmän pois itsemme tieltä, alamme tietää, että on muita, jotka eivät asu tällä planeetalla, mutta jotka ovat silti hyvin yhteydessä meihin. Mitä korkeammalla alamme värähdellä, sitä helpommin saamme yhteyden näiden ei-fyysisten olentojen kanssa. Viittaan heihin usein tähtiolentoina.

--------------

YHDISTYMINEN TÄHTIOLENTOJEN KANSSA

Energiasääntö sanoo, että yhdistymme energioihin, jotka värähtelevät siinä, missä me värähtelemme. Näin ollen alkaessamme avautua ja laajentua, saatamme huomata yhdistyvämme melkein kaikkeen ei-fyysisessä maailmassa. Mutta kun etenemme kasvuprosessissamme, alamme yhdistyä korkeammalla värähteleviin ja paljon kehittyneempiin ei-fyysisiin olentoihin.

Ulottuvuushierarkioiden alemmilla tasoilla voi olla helppoa yhdistyä edesmenneisiin rakkaisiimme, jotka ovat monta kertaa seuraavalla ulottuvuustasolla yläpuolellamme. Jos voimme tietää, miten helposti voimme päästä heidän luokseen, tämä voi tuoda suura helpotusta ja lohtua heidän lähtönsä aikoina.

Kun isoäitini kuoli 97-vuotiaana, en ollut niin valmistautunut, kuin luulin. Vaikka tiesimme jonkin aikaa, että hän oli matkallaan toiselle puolelle, en vielä 52-vuotiaana ollut koskaan aiemmin oikeastaan kokenut rakkaan menettämistä. Niinpä saadessani uutisen, murhe mursi minut. Isoäidilläni ja minulla oli erityisside, millaista ei ollut muilla. Seuraavana päivänä olin ravintolassa aamiaisella erään ystäväni kanssa. Hyvin yhtäkkiä, näennäisen tyhjästä, purskahdin itkuun. Tuntien oloni epämukavaksi julkisella paikalla tässä olotilassa menin autoa kohti. Seisoessani siinä tunsin käden hartiallani - isoäitini käden. Hän kertoi minulle, että olin vahvin hänen tuntemansa ihminen ja varmasti vahvin koko suvussa ja näin hän tiesi, että selviytyisin hyvin. Ja hän oli hyvin onnellinen! Jokainen sielu jolle ole puhunut toisella puolella - yleensä sukulaisen pyynnöstä - on aina ollut hyvin onnellinen!

Tuon jälkeen en enää koskaan kokenut surullista hetkeä uudestaan. Ja tietäisittepä, miten usein puhun nyt isoäidilleni. Ikään kuin hän ei olisi koskaan lähtenyt. Hän on aina kanssani.

On toisia ulottuvuustasoja ja todellisuuksia, joihin voimme myös yhdistyä. Silloin kun kävin usein luoteisosan muinaispaikoilla, puhuin monesti muinaisille ihmisille, jotka eivät enää olleet fyysisessä muodossa. Heidän energiansa oli melko helppoja erottaa. Esimerkiksi Mogollonit olivat turmeltumattomampaa, viattomampaa, puhtaampaa ja alkuperäisempää energiaa kuin Anasazit, jotka taipuivat vallan ja vastaavan matalammalla värähteleviin energioihin. Yhdistyn mieluummin alkuperäisempiin ja turmeltumattomampiin muinaisiin ihmisiin.

Monet muinaisryhmät ovat koskettaneet maata menneinä aikoina. Heitä tuli eri aikaan eri syistä. Koska olen viettänyt eniten aikaa Mogollon-kulttuurin kanssa, kasvoin tuntemaan enemmän heidän tapojaan. He tosiaan elivät harmoniassa maan ja kosmoksen kanssa. He elivät hyvin puhtaasti, selkeästi ja turmeltumattomasti. He tiesivät, miten järjestää yhteisönsä harmoniaan tiettyjen energioiden kanssa. He tiesivät, mitä laittaa minnekin. He loivat harhan ei-halutuilla vierailijoille - tämä oli heidän väkivallaton puolustusmekanisminsa. He tiesivät, miten asettaa asioita linjaan päiväntasauksen, päivänseisauksen ja auringon ja kuun energioiden kanssa. Ja he maadoittivat itselleen rakkaita esineitä, erityisesti kiviä, kun asetelmat olivat oikeat, ja pitivät ja käyttivät sitten näitä harmonisoituja esineitä koko ajan. Nämä olivat vain muutamia heidän tapojaan - tapoja jotka nykykulttuurimme on nyt unohtanut.

Yhteyteni muinaisihmisiin oli tarkoitettu vain lyhytaikaiseksi. Vaikka nautin tästä ajasta valtavasti, tämä ei ollut intohimoni tai asiantuntemusalaani. Heidän tapansa käyttää asetelmia ja elää niiden kanssa on aina osa minua, koska tämä heidän kulttuuristaan jää käytettäväksi tänä päivänä. Asetelmat ovat erittäin voimakkaita ja ne voivat helpottaa olemassaoloa monin tavoin. Näitä tapoja käytän, kun rakennan kotiani tänne New Mexicoon.

Mutta perimmiltään olin rennompi puhuessani sen korkeamman auktoriteetin kanssa, joka lähetti muinaisihmiset tänne. Hänestä tuli ystäväni noina aikoina. Hän oli suopea, tyyni ja viisas muinaisolento. Meillä oli monia keskustelua. Lopulta hän vapautti minut jatkamaan jonnekin muualle. Sanoen, että olin aina tervetullut paikalle, hän kannusti minua vain käymään heidän luonaan, kommunikoimaan asukkaiden kanssa ja luopumaan oppimisesta heidän tavoistaan. Minun piti vain käydä, pitää hauskaa, nauttia ja rentoutua.

Värähtelemme nyt muinaisihmisten tason yläpuolella. Olemme "ohittaneet" heidät. Vaikka menneisyydessä on aina korkeammalla värähteleviä asioita tuotavaksi tulevaisuuteen, meidän on tarkoitus luoda uutta ja raikasta - oman valintamme mukainen uusi maapallo.

Aikakauden vaihdossuunnitelmassa meille annetaan äärettömästi vaihtoehtoja siihen, miltä uusi maapallo näyttää. Se riippuu kokonaan meistä, koska me olemme niitä, jotka kokevat ylösnousemusprosessin ollessaan fyysisessä muodossa maan päällä ja olemme näin perimmäisiä luojia.

Koska jokainen meistä joka osallistuu aikakausien vaihdokseen, edustaa kotiamme tai tähteämme, olemme näin hyvin yhteydessä tähtiperheeseemme. Ja tämä tuo meidät toiselle tasolle ja hyvin mielenkiintoiseen tilanteeseen liittyen tähtiolentoihin.

Jotkut tähtiperheistämme ovat kehittyneempiä ja värähtelevät korkeammalla kuin toiset. Korkealle kehittynyt olento värähtelee samalla tavalla kuin uudet värähtelymme maan enkeleinä. Näin ollen korkeammalla värähtelevät tähtiolennot eivät sano meille, mitä tehdä, eivät määräile, pyydä tekemään joitain puolestaan tai järjestä tilanteita, jotka hyödyttävät heitä ja ovat vahingollisia meille. He eivät sekaannu asioihin, neuvo pyytämättä, tule tilaamme kutsumatta tai vastaavaa.

Irrottauduin omasta tähtiperheestäni monta vuotta sitten. En pitänyt siitä, miltä minusta tuntui heidän puhuessaan minulle. Tunsin, että opportunistit käyttivät hyväkseen minua ja tunsin, että he olivat minusta tarpeettoman kovia, karkeita ja epäkunnioittavia. On tähtiolentoja, joiden täytyy selvittää vahinkoja, joita he ovat aiheuttaneet täällä maan päällä menneinä aikoina. Ja he haluavat "versoja" tai edustajia tekemään tämän puolestaan. He yrittävät puhdistaa energiaansa, jotta he voivat siirtyä eteenpäin. Heillä on selvä tavoite. Olen varma, että on myös muita matalammalla värähteleviä syitä ihmisten käyttämiseen, mutta päätän olla menemättä siihen tai edes saada tätä informaatiota tilaani.

Toiset tähtiolennot ovat jumissa menneisyydessä ja ovat jääneet täysin laivasta. He eivät näytä tiedostavan, että käymme läpi ylösnousemusprosessia, että olemme luomassa täysin uutta maaplaneettaa ja he ovat näin kiinni karusellissaan, joka liittyy tavoitteisiin jostain matalammalla värähtelevästä todellisuudesta. Yritimme tuoda kaikki yhteen tänne aikakausien vaihdosta varten ja toisinaan asiat voivat kehittyä todella monin tavoin - mutta nämä ovat vanhoja tapoja. Vaikka heidän täytyy puhdistaa omat energiansa, ennen kuin he voivat siirtyä eteenpäin, on parasta, että he tekevät sen täysin suostuvaisen ja auliin ihmisen kanssa, joka on iloinen toimittaessaan heidän pyyntöjään.

Niillä jotka kokivat haasteita ja pimeämpiä energioita aiemmin elämässään, on lähes aina rajaongelmia, kuten mainittiin aiemmin tässä kirjassa. Tämä on erittäin yleistä ja odotettua - ja tämä on vielä yksi haaste niille, jotka kantavat eniten valoa. Mutta jos olemme ottaneet vastuun parantumisestamme, päättäneet katsoa sisäämme ja olla riittävän rohkea nähdäksemme, mitä siellä on, ja olla valmis tietämään ja hyväksymään, mistä terveissä rajoissa on kyse, prosessimme minkä tahansa ulkopuolisten energioiden kanssa on paljon miellyttävämpi kokemus.

Vedämme puoleemme ei-fyysisessä maailmassa samoja asioita kuin fyysisessä maailmassa. Vaikka siis ajattelemme kehittyneemme ja laajentuneemme, koska voimme nyt helposti yhdistyä ei-fyysisen maailman kanssa, niin jos emme ole vielä valmiita ja terveitä sisältä, saamme kummallisia ja epämiellyttäviä kokemuksia emmekä ehkä ole edes tietoisia siitä, mitä tapahtuu. Tästä syystä asteittainen prosessi on niin tärkeä ja tästä syystä myös new age -yhteisö saa toisinaan hyvinansaittua krittiikiä. Monet eivät yksinkertaisesti ole olleet kyllin kypsiä omalle kiinnostusalueelleen ja näin he hallitsevat, käyttävät ja käsittelevät juuri löytämäänsä tietoa sopimattomalla ja epäkypsällä tavalla.

Ei ole paras mahdollinen tilanne päästää mitä vaan omaan tilaamme. Meillä on oikeus sanoa "ei". Meidän ei tarvitse olla kivoja eikä uskoa sitä, mitä tilaamme on tullut, vain koska se on ei-fyysisestä maailmasta. On aina parasta käyttää hyvää arvostelukykyämme. Jos jokin ei tunnu hyvältä, oikealta tai näyttää olevan pielessä, voimme sanoa vain: "Ei kiitos". Oma peukalosääntöni on arvioida, otetaanko minut huomioon, kunnioitetaanko tai voimaannutetaanko minua. Jotkut voivat sanoa, että ei-fyysiset eivät vain ymmärrä, koska he eivät ole ihmismuodossa, mutta minä sanon, että se on vain jonkin matalammalla värähtelevän olennon ontuva tekosyy.

Näin sitten monta kertaa värähtelemme oman tähtiperheemme yläpuolella. Olemme kasvaneet siitä yli. Ja monta kerta värähtelemme monien niiden ei-fyysisten olentojen yläpuolella, joiden kanssa tulemme kontaktiin. Mutta tämä on täysin ok ja luonnollista hyvin erityisestä syystä.

Jos jonkun esimerkiksi pitäisi puhua arkkienkeli Mikaelin kanssa, viesti voitaisiin saada muodossa tai toisessa. Toinen yksilö voisi puhua arkkienkeli Mikaelille ja vastaanottaa vielä toisen viestin. Kauan sitten kun minulla oli tapana lukea toisten materiaalia, olin aina hämmästynyt esimerkiksi niistä astrologisista viittauksista, joita arkkienkeli Mikael antoi jollekin muttei toiselle.

Silloin kun kommunikoimme ja olemme yhteydessä jonkin ei-fyysisen olennon kanssa, yhdistymme itse asiassa omaan aspektiimme. Näin ollen puhumme vain itsellemme. Monet meistä eivät ole ehkä valmiita hyväksymään korkeammalla värähteleviä, viisaita ja upeita aspektejamme, joten tiedostamatta päätämme asettaa ne itsemme ulkopuolelle. Mutta emme olisi yhteydessä heihin ollenkaan, jos ne eivät olisi osa meitä. Emme vain ole vielä valmiita hyväksymään sitä tosiasiaa, että olemme uskomattoman upeita ja viisaita, joten luemme nämä piirteet toisten ansioiksi. Näin matalammalla värähtelevässä 3D-mielessä keksimme tarinan tai tilanteen, mihin voimme kietoa mielemme, koska tämä voi toisinaan olla helpompaa niellä.

Ylösnousemusprosessia ja -suunnitelmaa kuvattiin tämän kirjan alussa. Ja näiden kuvausten joukossa oli se fakta, että olemme kaikki yhtä - että olemme "ruumiillistaneet" jokaisen energiailmentymän jossain kohtaa. Näin olemme myös ei-fyysiset olennot. Kun alamme laajentua ja kasvaa tai värähdellä korkeammalla, voimme "ylittää" ne aspektimme, jotka värähtelevät matalammalla. Näin saavuttaessamme uusia laajentumistasoja saamme melkein aina uusia ei-fyysisiä "oppaita" ja yhdistymme niihin. Nämä uudet oppaat ovat - taas kerran - vain omia aspektejamme, joiden kanssa sovimme nyt paremmin yhteen, ja kun sijoitamme ne ulkopuolellemme, voimme yhdistyä niiden kanssa helpommin, luottavaisemmin ja kaverina.

Mitä enemmän kehitymme, sitä vähemmän olemme riippuvaisia informaatiosta ulkopuolellamme. Korkeammalla värähtelevä opas tavallisesti häviää, silloin kun meitä ahdistaa. Tämä johtuu siitä, että meitä kannustetaan löytämään vastaukset sisältämme. Korkeammalla värähtelevä opas ei halua meidän tulevan riippuvaiseksi itsestään. Monta kertaa kun olen elämässäni kutsunut ei-fyysistä kumppaniani, hän on näyttänyt olevan energiaseinän takana. Hän kertoi minulle, ettei hänen "sallittu" tulla tilaani. Vaikka hän näytti olevan hyvin kaukana, ymmärsin, mitä tapahtui, ja perimmiltään olin kiitollinen siitä.

Henkisen evoluutiomme alkuvaiheissa voimme hyötyä kovasti ulkoisten lähteiden informaatiosta (kunhan emme tule riippuvaiseksi niistä). Samalla tavalla voimme hyötyä myös avusta - korttiennustuksista, niiden tulkinnoista jotka pystyvät näkemään sellaista, mitä me emme pysty, ja tietenkin ei-fyysisiltä olennoilta. Näissä tapauksissa saamme vain vahvistusta siihen, minkä jo tiedämme jollain tasolla.

Parantumisemme auttamisessa ne voivat olla myös hyvin hyödyllisiä alkuvaiheissa. Siihen saakka kunnes tulemme pisteeseen, missä värähtelemme riittävän korkealla, missä harvoin sairastumme tai olemme poissa tasapainosta tai kun emme ole vielä saavuttaneet tasoa, missä tiedämme, miten tasapainottaa itsemme täysin luonnostaan, apu parantumisessa ja tasapainottumisessa voi olla hyvin tarpeellista ja varmasti hyödyllistä.

Mutta kun olemme kehittyneet näiden tukitoimien yläpuolelle, niihin yhdistyminen tuo meidät vain matalammalla värähtelevään tilaan. Tiedätte, milloin olette saavuttaneet tämän tason evoluutioprosessissanne, kun parannuksen tai "säädön" vastaanottaminen on suorastaan kamalaa - eikä vain sen vuoksi, että päästätte jotain irti. Tuntuu siltä, että aktivoitte uudestaan jotain, mikä on ollut horroksessa eikä enää sovi teille. Se tuntuu hyvin kummalliselle, se tuntuu tiheälle - kuin olisitte pudonneet jotenkin alemmas - ja tunnette olevanne enemmän epätasapainossa kuin alussa.

Niinpä sitten mitä enemmän kehitymme, sitä vähemmän yhdistymme ja kommunikoimme ei-fyysisen maailman kanssa entisillä tavoilla. Tämä johtuu siitä, että meistä itsestämme on tulossa ei-fyysisiä, miestä on tulossa sitä, mistä olimme riippuvaisia ennen - meistä on tulossa maan enkeleitä. Ja lopulta kehitymme yli kaikista ei-fyysisistä olennoista tässä universumissa. Silloin olemme valmiita aloittamaan täysin uuden matkan, täysin uudessa ja korkeammalla värähtelevässä universumissa, minne meidän on vielä matkustettava.

Kun alamme ymmärtää tähtiolentoja ja tulla rennoksi yhteydessä heidän kanssaan, löydämme uuden ja korkeammalla värähtelevän suhteen heidän kanssaan. Meidän on määrä olla tämän uuden maaplaneetan perimmäisiä luojia. Meidän on määrä luoda valitsemillamme tavoilla - ei siis niillä tavoilla, mitä jotkut tähtiolennot yrittävät esittää meille ja mitä oli vanhassa 3D-todellisuudessa. Näin ollen, korkealla värähtelevä tähtiolento odottaa aina, että pyydetään tai kysytään. Hän tietää, että tämä on meidän pelimme. Hän tietää, että vaikka olemme hänen aspektinsa, me olemme muodossa tällä hetkellä ja koemme tätä hämmästyttävää ja haastavaa ylösnousemusprosessia. Hän tietää, että kehitymme myös häntä varten. Ja hän tietää ja muistaa suunnitelman, joka sanoo, että täällä planeetalla olevien tehtävä on valita se, mitä luodaan.

Mitä jos et ole koskaan yhdistynyt tähtiolentoon tai mihinkään ei-fyysisessä maailmassa? Onko sinussa jotain vikana? Jos et halua, niin sinun ei tietenkään tarvitse ja näin et luultavasti ole yhteydessä. Itse olen ollut tällainen syntymästä saakka, joten tämä on ainoa tapa, jonka olen tuntenut tässä elämässä. Mutta mitä jos olet valmis ja halukas aloittamaan yhteyden eikä sinulla ole ollut tällaista kokemusta aiemmin?

Tämän kirjan tarkoituksena ei ole antaa yksityiskohtaista oppituntia yhdistymisestä ei-fyysisen maailman kanssa, mutta tiedän, että on varmasti monia upeita opettajia ja ohjelmia, jotka voivat antaa tätä palvelua. Tietäkää, että meillä kaikilla on tämä kyky sisällämme. Meillä kaikilla on lihas, jota voidaan kehittää harjoittelemalla ja käyttämällä. Jos olet valmis aloittamaan yhteyden, sinun on oltava vain avoin ja halukas. Pyydä jotain korkeammalla värähtelevää olentoa näyttämään olemuksensa sinulle tavalla, minkä tunnistat. Olemme kaikki erilaisia ja näin vastaanotamme informaatiota ja kaikkea muuta itsellemme erityisellä tavalla. Näin jotkut meistä voivat kuulla, toiset nähdä ja vielä toiset vain aistia. Voi aina yhdistyä myös kirjoittamisen kautta.

Enkeliyhteisö on upea paikka aloittaa. Ne värähtelevät aina korkealla ja iloitsevat kommunikoinnista. Kun uudet kaksoslapsenlapseni syntyivät keskosina kesäkuussa 2008, he olivat vastasyntyneiden teho-osastolla monta viikkoa. Paniikissa tyttäreni pyysi minua lähettämään enkeleitä vartioimaan heitä, mutta tämä ei ollut tarpeellista, koska katsoessani sairaalaan kaikkialla oli seinästä seinään enkeleitä! En ollut koskaan nähnyt niin paljon enkeleitä yhdessä paikassa. Siinä vasta näky ja se toi kyyneleet silmiini. Enkelimme ovat uskomattoman rakastavia, tuomitsemattomia, valmiita palvelemaan ja hyvin lempeitä. Rakastan enkeleitä!

Kun alamme asua korkeammalla värähtelevissä yhteisöissä, osa tätä elintapaa on säännöllinen kommunikointi tähtiolentojen kanssa. Olemme kaikki yhtä tässä universumissa ja jatkuva yhteys muiden elämänmuotojen kanssa tulee olemaan normaali osa olemassaoloamme. Myös muinaisihmiset elivät tällä tavalla. He laittoivat merkkitulia asuinsijoilleen yhdistymistä varten ja olivat aina hyvin tietoisia, etteivät he olleet ainoita maisemissa.

Onko meidän elettävä näin? Entä jos jokaisella meistä on erilainen kuva korkeammalla värähtelevästä todellisuudesta? Mitä sitten?

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

Vanhoja viestejä voit lukea mm. näiltä sivuilta: www.adonai.fi/89 , http://luxonia.com/viestit , www.rosedalebooks.fi/foorumi/index.php
Näillä eri tyyppisillä sivuilla näyttää olevan laaja valikoima tekstejäni - en kuitenkaan suosi tai tue näitä sivuja sen enempää kuin muitakaan sivuja.