HENKILÖKOHTAISEN VOIMAN HALLITSEMINEN

Germanea kanavoinut Lyssa Royal ( www.lyssaroyal.com)
Vuodelta 1992
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine

Okei. Tässä on Germane. Tämän nauhan otsikko on "Henkilökohtaisen voiman hallitseminen". Aloitamme tänään hyvin oleellisella ajatuksella koko tämän käsitteen ymmärtämisen kannalta. Se on, että henkilökohtainen voima ei ole mitään, mikä teidän on "hallittava/osattava", ikään kuin se olisi jotain, mitä teillä ei nyt olisi. Teillä on se jo. Sen sijaan että tarkastellaan asiaa jonkin sellaisen hallitsemisena, mitä teillä ei ole, tarkastellaan asiaa sen muistamisena, miten käytetään jotain, mikä teillä jo on.

Ollessaan luomisen kipinä jokainen teistä on 100%:sti mestari. Te kaikki tiedätte, millaista on olla olemassa, miten käsitellään energiaa ja miten eletään täysin sitä, mihin kykenette. Tätä teidän ei tarvitse oppia. Kuitenkin tästä tulee haaste.

Niillä jotka päättävät inkarnoitua fyysiseen todellisuuteen (erityisesti sellaiselle planeetalle kuin maa), on pientä haastetta. Osa maatason aloittamissyytä oli oppikoulu. Koska se on oppikoulu, tietysti on oltava haasteita. Tunnistakaa, että näitä haasteita on kaikilla harjoitellaksenne henkisiä lihaksianne, jotta jokainen teistä olisi sitä, mitä voitte olla, ja oppisi, mitä on opittavaa, kehittyisi, kasvaisi ja palvelisi toisia.

Kun inkarnoidutte tälle tasolle, on sääntöjä, joita teidän (inkarnoitumissopimuksenne mukaisesti) on noudatettava. Jotkut noista säännöistä ovat hyvin selviä. Yksi on, että teidän on noudatettava ajan ja paikan lakeja. Tämä on suhteellisen helppoa. Osaatte kaikki se oikein hyvin. Toinen on, että ajatukselta menee aikaa todellisuuden ilmentämiseen. Ja yksi on, että teillä on harha haasteenanne - mikä on suurin haasteenne. Kun tunnistatte harhan siksi, mitä se on (harhaa, ei todellisuutta), niin alatte muistaa mestaruuden, mikä teillä on toisista ulottuvuuksista. Ette voi hallita henkilökohtaista voimaanne fyysisessä todellisuudessa ja samalla säilyttää ajatusta harhasta.

Tämä on se haaste, sillä monet teistä eivät tiedä todellisuudessa, mitä harha on, miksi sitä on ja miten voitte nähdä sen yli.

Olettaen, että olette jo mestareita, niin miten herätätte tuon mestaruuden fyysisessä elämässänne täällä maan päällä? Miten voitte nähdä harhan yli? Helpoin paikka aloittaa ovat ne esteet, joita näette elämässänne. Jos ajatellaan henkistä mestaruuttanne, henkilökohtaista voimaanne, kanavoitavan suppilon läpi, niin esteet ovat niitä asioita, jotka tukkivat suppiloa. Kun suppilo on ollut tukossa jonkin aikaa, unohdatte koko suppilon. Unohdatte, että tuota henkilökohtaista voimaenergiaa kanavoituu aina läpi. Siksi nuo esteet ottavat harhamuodon. Ne hämmentävät teitä. Ne ovat kuin peilejä, jotka on laitettu vinoon moniin eri suuntiin, mikä hämmentää ja ohjaa teitä, ja käytätte todellisuuden sijasta heijastuksia, kunnes katsotte kaikkiin muihin suuntiin paitsi suppilon suuntaan, henkilökohtaisen voimanne suuntaan.

Tunnistakaa, että tullessanne fyysiseen todellisuuteen on rakenne, tietoisuutenne osa, mikä edesauttaa elämäänne täällä fyysisessä todellisuudessa. Kutsutte sitä osaanne egoksi. Ego on neutraali asia. Sen ei tarvitse olla positiivinen tai negatiivinen asia. Se on neutraali asia. Se on säätelijä. Se on edesauttaja. Kuitenkin silloin kun tuolle egolle annetaan liikaa valtaa, siitä tulee tasapainoton. Silloin harhaa alkaa muodostua. Silloin "negatiivinen ego" tulee peliin mukaan, kuten monet ovat sitä kutsuneet.

Jossain kohtaa egonne kehityksessä (monilla teistä, ei kaikilla), silloin kun olette kohdanneet haasteita, joiden oli tarkoitus vahvistaa teitä, ne on tulkittu väärin peloiksi, jotka uhkaavat teitä. Ja tuon tapahtuessa ensimmäistä kertaa elämässänne esteitä ja harhoja alkaa muodostua. Ennen tuota aikaa olette mestaruudessanne maan päälle inkarnoituneina sieluina.

Nyt voidaan sanoa: "No, miten pikkulapsi voi olla mestaruudessaan?" Tunnistakaa, että jos puhumme vauvoista, niillä ei ole motorisia taitoja kehonsa liikuttamiseen todellisuuden käsittelemiseksi. Tämä ei merkitse, etteivät ne ole mestareita. Se merkitsee vain, että ne eivät ole vielä kehittyneet motorisilta kyvyiltään. Mutta sieluenergia mitä silloin ilmaistaan fyysisellä tasolla, on täysin yhteydessä tuohon henkilökohtaiseen voimaan. Vasta sitten kun egonne sallitaan alkaa suojella teitä peloltanne sen sijaan, että se opastaa teitä kohtaamaan pelkonne, mestaruus ns. loppuu ja harha alkaa.

Puhumme nyt hyvin, hyvin varhaisesta ajasta kehityksessänne ihmisenä. Se voi tapahtua elämän muutaman ensikuukauden aikana. Tai egon harhaluomus voi tulla suojaamaan teitä peloiltanne vasta useiden vuosien jälkeen. Se on erilaista jokaisella ihmisellä. Tämä on kuitenkin kohta, jonka voitte jäljittää taaksepäin kohdaksi, missä ego on alkanut rakentaa harhaa ja fasadia suojelemaan teitä havaituilta uhilta. Silloin henkilökohtaisen voiman mestaruus alkaa jäädä takapenkille ja selviytyminen alkaa siirtyä etupenkille. Näin ei tarvitse tapahtua. Se on vain ollut hyvä tapa selviytyä tuhansia vuosia. Olette sitten opettaneet lapsianne ja lapsenne ovat opettaneet lapsiaan jne., kunnes olette unohtaneet, että jokainen sielu tulee mestarina.

Jos voisitte muistaa tämän, jos voisitte alkaa opettaa lapsillenne tätä ja todella uskoa siihen (ette teeskennellä uskovanne), huomaisitte, että henkilökohtaisen voimanne saavuttaminen olisi nopeampaa, täydellisempää, helpompaa ja vähemmän taistelua.

Aiomme antaa teille tässä analogian, jonka meille antoi eräs hyvä ystävä ja joka havainnollistaa, miten ego toimii estääkseen teitä saamasta henkilökohtaista voimaanne. Tämä on se analogia. Sanotaanpa, että on äiti ja tytär. Tytär päättää, että hänestä olisi mukavampaa, jos talossa olisi ase, koska naapurustossa on tapahtunut murtoja. Niinpä hän menee ostamaan itselleen hienon pikkupistoolin. Hän on erittäin vaikuttunut pistoolin kauniista käsityöstä. Hän tulee kotiin ja on hyvin ylpeä.

Tässä kohtaa hän ei ole laittanut siihen vielä luoteja. Niinpä hän ei ole tuntenut sitä voimaa, mikä hänellä on kädessään. Mutta hän leikittelee tuolla ajatuksella. Hänellä on luodit pikkurasiassa ja ne ovat laukussa aseen kanssa. Hän tulee kotiin. Hänen äitinsä on siellä ja tytär sanoo: "Äiti! Katso! Ostin tämän aseen, jotta voimme tuntea olevamme turvassa ja suojella itseämme." Äiti katsoo asettaa silmät pyöreinä ja sitten hän katsoo tytärtään sanoen: "Oletko varma, että osaat käsitellä sitä? Oletko varma, että osaat ampua? Oletko varma, ettet vahingossa tapa sillä jotakuta?"

Yhtäkkiä tyttären todellisuus alkaa muuttua. Hän alkaa kyseenalaistaa oman voimansa. Hän alkaa kyseenalaistaa, osaako hän oikeasti käsitellä asetta. Ja juuri siinä ja silloin hän tietysti päättää, ettei hän laita luoteja aseeseen.

Niinpä hän pitää tätä asettaa muutaman päivän lataamattomana. Aina silloin tällöin hän ottaa sen käteensä ja leikkii sillä. Mutta hänellä on vähän sairas tunne solar plexuksessa. Pieni ääni sanoo: "Oletko varma, että tämä oli oikea päätös?"

Eräänä päivänä hän menee keittiöön ja äiti seisoo siellä. Hän sanoo: "Äiti, tiedän, että otit ammuntatunteja nuorena. Ja tiedän, että olet rento aseen kanssa. Niinpä haluaisin antaa tämän aseen sinulle ja haluaisin sinun käyttävän tätä asetta, jos joku joskus tunkeutuu meille. Haluaisin sinun käyttävän tätä asetta, koska en tunne, että minulla oikeasti on sen vaatimaa tietoa ja luottamusta, mitä vaaditaan tämän aseen kantamiseen."

Äiti siis ottaa aseen, laittaa siihen panokset ja laittaa sen laatikkoon. Muutaman päivän tyttö tuntee olonsa hyvin turvalliseksi. Mutta sitten silloin tällöin hän silmäilee laatikkoa tietäen, mitä siellä on, tietäen, että ase on siellä - tämä voima mikä on nyt pois hänen käsistään, koska hän pelkää käyttää sitä. Päivä toisensa jälkeen hän varmistaa, että ase on edelleen siellä.

Eräänä päivänä se ei ole laatikossa. Tuona päivänä hän alkaa huolestua. Hän alkaa hautoa fantasioita, että hänen äitinsä on ottanut aseen ja kätkenyt sen niin, ettei hän tarvittaessa pysty käyttämään sitä. Siksi hänen valitsemansa voimasymboli on annettu pois ja se on nyt piilossa eikä hän tiedä, mistä löytää sen.

Voitte nähdä, että tässä tarinassa monia eri loppuja - jos voitaisiin sanoa, että koskaan on "loppua". Kuitenkin niin kauan kuin tytär kantaa huolta äidin motiiveista hänen voimasymbolinsa osalta, niin kauan kuin tytär ei pyydä asettaan takaisin, hän jättää turvallisuutensa, itseluottamuksensa ja henkilökohtaisen voimansa toisen käsiin.

Kun te kaikki kasvatte, erityisesti naiset ja pikkutytöt, teille opetetaan, että voima/valta on vaarallinen juttu … ja jos teillä on voimaa, teidän on parasta tietää, mitä tehdä sillä. Muuten älkää koskaan pyytäkö sitä. Niinpä kasvatte ja menette maailmaan ja yhtäkkiä käsitätte, että kaikki "aseet" tai kaikki työkalut (miten tahansa haluatte tarkastella asiaa), mitkä symboloivat omaa voimaanne, omaa itseluottamustanne, omaa vahvuuttanne eivät ole enää teillä. Avaatte työkalupakin ja se on tyhjä. Tämä johtuu siitä, että olette antaneet sen toisille ihmisille kannettavaksi. Ette ole koskaan sallineet itsenne harjoitella näillä työkaluilla, jotta voisitte olla luottavainen ja jotta voisitte sitten olla täysin voimaantunut.

Tämä on dynamiikka, minkä ihmiskunta nyt kohtaa. Ette yritä ainoastaan saada omaa voimaanne takaisin, vaan mikä tärkeämpää (ja ensimmäinen askel), yritätte löytää, mihin olette laittaneet sen! Tai kenellä se on. Koska jos teillä ei ole aavistustakaan, missä se on ja miksi annoitte sen pois, miten voitte koskaan edes yrittää saada sitä takaisin?

Niinpä henkilökohtaisen voimanne hallitsemista on ennen kaikkea tunnistaa, mikä teissä sai antamaan sen pois. Onko se pelko? Onko se itsenne vihaaminen? Mitä se on? Ja sitten kun voitte alkaa ymmärtää sen, vastaukseksi tulee, kenellä voimanne on.

Esimerkiksi sanotaanpa, että kun keksitte, miksi olette antaneet sen pois, ja sitten katsotte, kenellä se on, saatatte löytää monia eri vastauksia. Valtiohallinnollanne voi olla se. Alueellanne voi olla se. Miehellänne tai vaimollanne voi olla se. Yhteiskunnallanne voi olla se. Opettajillanne voi olla se. Itse asiassa se voi olla millä ja kellä tahansa muulla kuin teillä. Silloin kun alatte nähdä, kenelle olette antaneet voimanne ja miksi, opitte valtavasti itsestänne. Ja ehdottaisimme, että ennen kuin pyritte saamaan henkilökohtaisen voiman, etsitte ensin, minne laitoitte sen, koska muuten ette tiedä, miten tunnistaa sen. Jos ette voi tunnistaa sitä, ette voi vaatia sitä.

Kun olette tunnistaneet, minne olette laittaneet sen, voitte etsiä keinoja sen takaisinsaamiseen. Jokainen teistä tekee sen eri tavalla. Voimme antaa teille tiettyjä tekniikoita jne., mutta tunnistakaa, että jokainen ihminen kulkee polun eri tavalla. Takaamme kuitenkin ehdottomasti, että sitten kun löydätte, minne olette antaneet voimanne ja miksi, pääsette "kukkulan yli", pääsette kukkulan huipulle. Loppu on alamäkeä.

Analogia minkä annoimme teille alussa suppilosta, joka on yhteydessä teihin ja jonka kautta henkilökohtaiset voimasuodattimenne ja ne esteet tai harhat, jotka juuttuvat kiinni siihen ja unohdatte teillä olevan se, on hyvin samanlainen ajatus. Eli toinen tapa tarkastella asiaa on katsoa tuota suppiloa ja nähdä, minkä muodon nuo esteet ottavat. Esimerkiksi, jos esteet ottavat muodokseen jatkuvat ongelmat valtionhallinnon kanssa, niin se kertoo teille, että olette antaneet voimanne siihen suuntaan - valtionhallinnolle.

Jos nuo esteet ottavat muodokseen esim. jatkuvat väkivaltaiset suhteet, niin se osoittaa siihen suuntaan, että olette antaneet voimanne toiselle ihmiselle suhteissanne - siksi olette voimaton suhteissa ja näin on väkivaltaa.

Löytääksenne, miten olette luoneet nuo esteet, tarkastelkaa ensin, mitä ne ovat. Minkä muodon ne ottavat elämässänne? Tutkikaa elämäänne tiheäpiikkisellä kammalla. Mikä on yleinen teema? Ne edustavat esteitä tai harhoja, jotka häiritsevät henkilökohtaisen voimanne virtaamista - mikä on aina olemassa - estävät teitä edes tietämästä, että teillä on se, ja pitävät toisilla ihmisillä voimanne. Ymmärtäkää tämä. Tietäkää tämä. Ja kun voitte tunnistaa sen, voitte hyvin aktiivisesti alkaa ottaa voimaanne takaisin.

Ennen kuin menemme pidemmälle, onko kysymyksiä tai selvittämistarvetta siihen, mitä olemme sanoneet?

Kysymys: Minulla on vaikutelma, että tämä voiman antaminen tai piilottaminen oli ennakkoedellytys kolmannen tiheyden fyysiselle maakokemukselle. Onko se oikea tulkinta siitä, mitä sanoitte?

Tämä piilosilla oleminen henkilökohtaisen voimanne osalta on osa tätä kolmannen ulottuvuuden todellisuuspeliä, kyllä.

Kysymys: Olen käyttänyt videopelianalogiaa omassa mielessäni viime aikoina. Ennen tähän peliin tulemista, meidän oli annettava pois voimamme ja nyt olemme tässä videopelissä yrittäen löytää, kenelle annoimme sen.

Kyllä. Ja jos ette löydä, kenelle annoitte sen, ja omistatte, että annoitte sen pois, sen vaatiminen ja hallitseminen on paljon vaikeampaa.

Kysymys: Tämä oman voimamme vaatiminen on tietysti oleellinen askel transformaatiossa kolmannesta tiheydestä neljänteen. Meidän täytyy kenties tarkastella tätä vähän eri näkökulmasta, niin voisitteko vertailun vuoksi kuvata lyhyesti henkilökohtaista voimaa neljännessä ulottuvuudessa?

Muotoillaanpa kysymys uudestaan ja kerrot meille, sitäkö tarkoitat. Vastakohtana sille, mitä olemme kertoneet tapahtumista planeetallanne ja voimanne antamisesta pois, haluat tietää, mitä kohti siirrytte, silloin kun henkilökohtainen voima aletaan vaatia takaisin? Miltä se näyttää?

Kysymys: Kyllä. Se on hyvä alku.

Monin tavoin se on hyvin, hyvin vierasta teille nyt, koska useimmat teistä ovat tottuneet antamaan voimansa pois. Teemme kuitenkin parhaamme kuvaillaksemme teille (ainakin yleisesti), miltä se näyttää.

Ensinnäkin, oleellista henkilökohtaisen voimanne vaatimiselle on sen omistaminen 100%:sti, mitä todellisuudessanne tapahtuu. Jos siis olette auto-onnettomuudessa, jos joku kavaltaa teiltä - mikä tahansa tilanne on tullutkin todellisuuteenne - se on omistettava 100%:sti. Siirtymässä mitä kohti olette nyt menossa (siirtymässä mitä kutsumme siirtymäksi kolmannesta tiheydestä neljänteen), huomaatte, että neljännen ulottuvuuden puitteissa jokainen on täysin itse vastuussa elämästään. Puhumme koko muutoksesta. Se merkitsee, että te ette voi enää syyttää ketään. Jos koskaan syytätte jotakuta muuta, te ette ole omassa voimassanne.

Katsokaa, mitä tämä esim. tekee oikeusjärjestelmälle ja lakimiehille. Jos tapahtuu muutos ja yksilöt omistavat oman todellisuutensa, ei ole mitään tarvetta kanteille. Tämä on yksi hyvin, hyvin yksinkertainen esimerkki. Kuvitelkaa, millaista olisi, jos jokainen maailmassanne omistasi ja vaatisi 100%:sti elämänsä ja sen, mitä heille tapahtuu. Silloin kun tämä tapahtuu, havaitsette myös, että jokainen maailmassanne hallitsee 100%:sti omaa voimaansa. Pysytkö perässä?

Kysymys: Kyllä ja annan teidän jatkaa. Mieleeni juolahti, että kun oppii ajamaan polkupyörää, tulee kohta, missä ei enää tarvitse edes ajatella tasapainoaan. Tällä hetkellä meillä on yksilöllisiä ongelmia henkilökohtaisen voimamme osalta. Neljännessä tiheydessä ne ongelmat on luullakseni käsitelty. Ei ole enää haasteita henkilökohtaisen voiman osalta, aivan kuin ei ole haasteita polkupyörän tasapainotuksen osalta.

Juuri niin.

Kysymys: Tämä on siis ongelma, jota käymme läpi, ja neljäs tiheys antaa meille täysin uuden haasteet, joihin ei sisälly tätä henkilökohtaisen voiman kysymystä. Se on jotain, minkä osalta olemme valmiita.

Kyllä. Tällä hetkellä opettelette kaikki maailmassanne ajamaan ilman apupyöriä. Ainakin nyt muistutatte vielä itseänne pysymään tasapainossa tuolla polkupyörällä. Kuitenkin hyvin monet teistä tulevat näkemään valtavan muutoksen elämässään eikä teidän tarvitse enää ajatella tasapainoanne polkupyörällä. Se on luontaista itsenne ilmaisemista. Ja kun todellisuus otetaan 100%:sti itselle, kun jokainen ihminen ottaa täyden vastuun todellisuudestaan, opitaan elämään niin eikä syytellä toisia. Ja kun se opitaan, ollaan oman voimansa täydellisen hallinnan polulla. Erittäin hyvä analogia.

Kysymys: Germane, monilla ihmisillä on taipumusta sen työstämiseen, miksi he ovat anteneet aseen pois. Jos kyse on esim. itsensä epäilemisestä, viettäisin tuntikausia työstäen itse-epäilyä. Ehdotatte, että saattaisi olla parempi vain ottaa ase takaisin ja kohdata aseen pitämisen pelko. Ja tuon pelon kohtaamisen kautta palaa kenties luonnostaan elämään uudestaan itse-epäilyn …

Kyllä. Teidän on lopulta otettava ase takaisin ja tunnettava, millaista on saada se takaisin (vaikka se olisikin pelottavaa), ennen kuin todella osaatte käyttää asetta. Miten voitte osata käyttää asetta, jos ette koskaan ota sitä käteenne? Nimittäin olemme sanoneet teille hyvin monta kertaa, että pelkäätte usein sitä eniten, mitä haluatte eniten. Tässä tapauksessa hyvin monet teistä haluavat henkilökohtaisen voimansa ja sitä juuri he pelkäävät. Teidän on vaadittava tuo voima (ainakin vähän siitä) tuomaan esiin pelon tai vastustuksen ja sitten puhdistettava se, jotta voitte lopulta oppia käyttämään sitä ja tulla vahvaksi siinä. Pysytkö mukana?

Kysymys: Pysyn. Ja näyttäisi ilmeiseltä, että monilla meistä tässä henkilökohtaisessa voimassa voi olla juuret perheessämme - isässä ja äidissä.

Voi, kyllä. Tunnistakaa, että jokaisella teistä on lapsena roolimalli isässä ja äidissä (tai ensisijaisessa huoltajassa) ja nuo roolimallit ovat ensimmäiset ihmiset, jotka kohtaatte. Kun olette pieni lapsi, jolla on kova oppimisen nälkä, mallinnutte ensimmäisen roolimallinne mukaan. Tämä ei ole tietoista, mutta näin tapahtuu. Jos siis vanhempanne on mallinnettu antamaan voimansa pois - kenties äitinne on mallinnettu niin, että hänen pitäisi antaa voimansa miehelle - ja mies on mallinnettu niin, että hän on ainoa, joka voi turvallisesti käsitellä voimaa, tämä välittyy lapsille. Ja sitten se välitetään heidän lapsilleen ja siitä eteenpäin. Sitä voidaan kantaa tiedostamatta, kunnes tapahtuu tietoinen väliintulo.

Puhumme siis ennen kaikkea tietoisesta väliintulosta. Se sanoo: "Ahaa! Tästä syystä olen tuntenut voimattomuutta. Omistan tämän. Muutan tilanteen omistamalla sen." Tuo sitoutuminen, tuo tunnistaminen, tuo omistaminen on todellinen voimakohta.

Kysymys: Siis mitä enemmän ensisijaisella huoltajalla oli taipumusta elää pelossa, sitä enemmän hän antaa voimansa sille asialle tai ihmiselle, jota hän pelkää.

Juuri niin.

Kysymys: Silloin on mallintunut sitä enemmän antamaan oman voimansa pois, koska seuraa ensisijaisen huoltajansa määräyksiä tai malleja.

Juuri niin. Huomaamme, että tästä oman voimansa vaatimisesta on todella paljon jaettavaa kanssanne. Nauhan aika ei salli tehdä sitä. Kuitenkin haluaisimme antaa teille joitain tekniikoita saadaksenne pallon taas pyörimään, jotta ne jotka tuntevat voimattomuutta ja jotka todella etsivät oman voimansa hallintaa, saavat aloituspaikan.

Ensimmäinen paikka henkilökohtaisen voiman saavuttamisessa on aloittaa pelosta. Puhuimme juuri muutaman hetken aseanalogiasta. Jos olette antaneet aseen äidillenne ja haluatte sen takaisin (eli haluatte saada oman voimanne takaisin), kaikki maailman analysointi siitä, miksi annoitte sen, ei vie teitä perille. Se auttaa, muttei tee sitä. Teidän on oltava valmis pyytämään ase takaisin äidiltänne, pitämään sitä ladattuna ja käsittelemään pelkonne liittyen kyvyttömyyteen käsitellä tuota tehokasta esinettä. Yksi asia joka voi pitää teidät liikkumattomana, on pelko. Tuo asia on kohdattava ja siihen on tartuttava.

Annamme teille siis harjoituksia auttamaan työskentelemistä pelkonne kanssa, jottei se näytä ylivoimaiselta, jotta vähitellen kun alatte työskennellä pelon kanssa, tunnette aina enemmän ja enemmän voimaantuvanne.

NEGATIIVINEN FANTASIA -TEKNIIKKA

Ensimmäiseksi annamme teille tekniikan, mikä on vähiten uhkaava. Tätä tekniikkaa kutsumme "negatiiviseksi fantasiaksi". Tämä aseanalogia on hyvä, joten jatkamme sen käyttämistä näissä tekniikoissa. Alatte nähdä, miten henkilökohtaisen voimaantumisen ja heikentymisen dynamiikka toimii.

Negatiivinen fantasia. Tämä merkitsee, että kun yritätte oppia käyttämään asetta (ja pelkäätte sitä kovasti), meditoitte (tai fantasioitte). Kuvittelette uudestaan ja uudestaan pahimman tilanteen, mitä voitte ajatella tuohon aseeseen liittyen.

Meidän on selitettävä tässä jotain. Kun puhumme tästä tekniikasta, monet ihmiset sanovat välittömästi: "No, Germane, jos kuvittelen sen, se tapahtuu!" Ei! Ei, ei, ei, ei! Kuvitellessanne tämän uudestaan ja uudestaan räjäytätte kaiken pelkolatauksen, mikä teillä on. Kun kuvittelette sen uudestaan ja uudestaan ja näette, että teillä on kaikki ok ja että pelko vähenee ja vähenee, tunnette enemmän voimaa ja vähemmän pelon aiheuttamaa kyvyttömyyttä.

Vain nopea toteamus siitä, miten todellisuus on luotu … Usein ihmiset ovat ajatelleet: "No, jos kuvittelen sen, luon sen." Kuitenkin mekanismi on näin yksinkertainen: se luodaan, minkä takana teillä on eniten energiaa - riippumatta siitä, onko tämä tietoista vai tiedostamatonta. Jos teillä siis on paljon pelkoa, että ammutte vahingossa itsenne, ettekä ole valmis tarttumaan tuohon pelkoon, on todennäköisempää, että teidän on kohdattava tuo pelko ampumalla itseänne. Jos kuitenkin pyritte negatiivisen fantasioinnin avulla vuodattamaan pois tuon pelkovarauksen sisältänne, jos jatkatte prosessia ja kuvittelette tämän ja näette, että kun pelko vuotaa teistä pois, olette ok, niin kovimpana äänenä universumille puhuu itseluottamuksenne ääni, ei pelkonne ääni. Silloin itsenne ampumisen todennäköisyys on paljon pienempi. Vedätte puoleenne sitä, mihin teillä on eniten latausta. Vedätte puoleenne sitä, mitä pelkäätte eniten. Jos käsittelette pelkonne, te ette vedä sitä puoleenne.

Olemme antaneet tämän tekniikan monille ihmisille ja nämä ovat todenneet, että heti kun he alkoivat käyttää sitä, he alkoivat tuntea muutoksen. Pelko ei enää tuntunut niin ylivoimaiselta. Teidän on luotettava käyttäessänne tätä tekniikkaa, että olette päästämässä irti pelosta ja voimaannuttamassa itseänne. Jos pelkäätte omien ajatustenne voimaa, se ei ole voimaannuttava ajatus. Se luo teille tilanteen, joka tukee omien ajatustenne pelkoa. Negatiivinen fantasia on erittäin voimakas tekniikka vuodattamaan pois tuota ylivoimaista pelkoenergiaa. Se on kuin noiden suppiloanne tukkivien esteiden poistamista. Kun käytätte negatiivista fantasiaa, hävitätte noita esineitä. Alatte hävittää noita esineitä, jotka tukkivat suppiloanne, ja näin alatte tuntea taas oman voimanne virtaavan suppilossa. Jos ette hävitä esteitä, ette voi tuntea sitä. Jos ette voi tuntea sitä, miten voitte koskaan toivoa aktivoivanne sen?

Emme voi painottaa liikaa, miten tärkeää pelkojenne kohtaaminen todella on, silloin kun yritätte hallita oman voimanne.

Kysymys: Mielestäni ainoa tärkeä asia on, että pääsee kohtaan, jolloin tuntiessaan halua syyttää äitiä aseen ottamisesta käsittää, että täytyy siirtyä syyttelyn läpi, kunnes tunnistaa sen tosiasian, että on itse antanut aseensa hänelle.

Kyllä! Tämä tiivistää sen, mistä olemme puhuneet - täydellisestä vastuusta oman todellisuutensa suhteen. Sillä hetkellä kun joutuu siihen peliin, että "he" ottivat sen (riippumatta tilanteen ulkoisesta vaikutelmasta), vahvistaa syyttelykehää eikä ota koskaan vastuuta itsestään eikä silloin tietenkään koskaan vaadi omaa voimaansa.

Kysymys: Sanoit, että saattaa olla omien ajatusten pelkoa. Tuota pelkoa voisi myös fantasioida negatiivisesti.

Kyllä. Mielenkiintoinen käsite.

Kysymys: Jos sitä pelkää eniten, niin se on prosessoitava.

Kyllä. Haluaisimme kertoa toisesta pelkotekniikasta. Annamme tämän tekniikan, koska se antaa pallon teille, niin että voimaantumisen ja oman voiman tilasta voitte sitten haastaa pelkonne ja hallitsette tilannetta. Ette ole pelkonne uhri. Tässä harjoituksessa esitämme teille vain useita kysymyksiä. Ehdottaisimme, että tätä harjoitusta tekevä henkilö vastaisi muistilehtiöönsä seuraaviin kysymyksiin.

NELJÄN KOHDAN PELKOPROSESSI

1) Mitä pelkään? Ehdottaisimme henkilöä listaamaan mahdollisimman monia asioita. Tähän sisältyvät fyysiset pelot (kuten käärmeet tai autolla ajaminen). Tämä käsittää myös menestymisen, rakkaudettomaksi jäämisen ja hylkäämisen pelon. Kyse on konkreettisista peloista ja abstrakteista peloista. Kirjoittakaa muistiin niin monia, kuin voitte. Käyttäkää siihen mahdollisimman pitkän aikaa. Siitä tulee teille hyvin valaisevaa.

2) Miten tämä pelko ilmentyy elämässäni? Esimerkiksi vastaus tähän kysymykseen voisi olla: "Kun pelkään, käyn rakkaideni kimppuun." On erittäin tärkeää tunnistaa se käyttäytyminen, miten toimitte pelätessänne. Usein ette tiedä, milloin pelkäätte, koska kyse on käyttäytymisestä tai energiasta, mihin olette tottuneet. Mutta jos voitte oppia tunnistamaan käyttäytymismallinne, voitte tutkia mallejanne ja tietää, milloin pelkäätte. Näin joka kerta kun käytte jonkun rakkaanne kimppuun, tiedätte: "Ahaa! Minä varmasti pelkään."

Kysymys: Germane, mahdollista on, että nämä mallit ovat samoja kaikille peloille, eikö vain?

Kyllä. Kiitos paljon. Jos olette listanneet 21 pelkoa, käyttäytymistapanne on sama kaikkien noiden asioiden osalta. Pelko on pelkoa.

Kun olette tehneet tämän toisen kohdan, alatte tuntea pienen henkilökohtaisen voiman pistoksen, koska nyt alatte käsittää, että teillä on työkalu tunnistaa ja kohdata se. Ja teillä on työkalu parantaa se. Kolmas kysymys olisi:

3) Minkä mahdollisen arvon voin löytää pelkoni ilmaisemiselle? Ilmaistaanpa tämä toisin. Minkä arvon voitte laskea pelkonne ilmaisemisen ansioksi? Esimerkiksi: pelkonne on äärimmäisen arvokas, koska se osoittaa teille, milloin teillä on valtavia kasvumahdollisuuksia. Jos voitte tunnistaa käyttäytymisestänne, milloin pelkäätte, voitte pysähtyä ja sanoa: "Ahaa! Tämä on nyt äärimmäisen arvokasta aikaa, koska se merkitsee jotain, minkä läpi kulkeminen voi olla erittäin voimaannuttavaa."

Kysymys: Roosevelt sanoi, että ainoa asia mitä meidän tarvitsee pelätä, on itse pelko.

Kyllä.

Kysymys: Ymmärrän tästä kolmannesta kysymyksestä, että yritätte muuttaa näkökulmaamme pelosta, että sen pelkäämisen sijasta hyväksymme sen joksikin arvokkaaksi transformaatiossamme ja henkilökohtaisessa kasvussamme?

Silloin kun voitte hyväksyä kaikkien asioiden arvon elämässänne (myös negatiivisten, mukaan luettuna pelko), silloin vaaditte oman voimanne.

Kysymys: Ponttina on, että asia mitä emme ole halunneet kohdata, on enemmänkin pelko kuin sen tulokset.

Kyllä!

Kysymys: Jos puhutaan aseesta, kyse ei ole siitä, ettemme halua kohdata ampumista, vaan aseeseen liittyvää pelkotunnetta. Yritätte siis saada meidät kohtaamaan itse pelon ja hyväksymään sen.

Kyllä! Ihmiset pelkäävät enemmän pelkoa kuin sitä varsinaista asiaa, mitä he väittävät pelkäävänsä.

Kysymys: Siitä syystä ihmiset sanovat esim. jouduttuaan kamalaan auto-onnettomuuteen ja selvittyään siitä: "Siinäkö kaikki?" He eivät voi uskoa, miten yksinkertaista kaikki on, kun he ovat pääsevät pelon yli.

Kun palataan sen alkuun, mitä olemme puhuneet - miten egonne kehittyy - niin sillä hetkellä kun ego havaitsee jonkin uhan, se suojelee teitä siltä. Se ei suojele teitä vain tuolta uhalta, se suojelee teitä uhatuksi tulemisen tunteelta. Tämä merkitsee suojelemista pelon tuntemiselta. Egonne ei siis suojele teitä vain asialta, vaan se suojelee myös tuon asian tunteelta, mikä on pelko.

Kysymys: Suojeleeko se edes tuolta asialta? Eikö sen tehtävä ole suojella vain tuolta tunteelta?


Oivaltakaa, että suuri osa egosta huijaa itseään. Niinpä se suojelee teitä kaikelta, mikä viittaa vähänkin pelkoon.

Kysymys: Minun on sanottava vielä yksi asia, joka tulee mieleeni. Aina kun ego kokee uhan, se reagoi pelolla. Sillä on yksi vastaus kaikkeen "invaasioon". Tämä on aivan sama mekanismi kuin fyysisellä keholla. Sillä on yksi reaktio, mikä on tulehdus, ja sitten se jatkaa siitä. Sillä on yksi reagointitapa.

Kyllä. Ja tunnistakaa, että vaikka egolla on yksi vastaus - pelko - pelko on usein naamioitunut muihin tunteisiin, jotta se voi naamioitua niin, että te ette voi koskaan jäljittää sitä egoon. Kyse on naamiointimekanismista. Esimerkiksi valepukuista pelkoa ovat usein viha, kateus, suojelevuus - voisimme jatkaa ikuisuuden tätä luetteloa. Pelko on kaikkien noiden naamioiden alla. Ja teidän täytyy tutkia reaktioitanne tilanteisiin nähdäksenne todella, missä pelkoa on. Pelkoa se on! Sitten kun hallitsette pelon, hallitsette oman voimanne.

Tämän harjoituksen neljäs osa on hauska pikkuharjoitus, joka antaa alitajunnalle suunvuoron. Tämän harjoituksen muut osat ovat tietoista mieltänne. Harjoituksen neljäs osa on:

4) Personoi pelkosi. Ottakaa puhdas paperi, värikyniä, lyijykyniä, mitä tahnansa haluatte, ja personoikaa pelkonne. Piirtäkää pelkonne. Antakaa sille humanoidimuoto - näyttääkö se noidalta tai vampyyriltä vai rumalta hirviöltä. Tehkää siitä ruma ja niin uhkaava kuin pystytte, mutta pitäkää se edelleen ihmisen näköisenä. Tämä on hyvin, hyvin voimakas mekanismi. Tämä kommunikoi alitajuiselle mielellenne ja egollenne, että pelko on teidän tasollanne. Kutsumme tätä pelkohahmoa "Herra Peloksi". (Voitte kutsua sitä halutessanne "Rouva Peloksi" - sillä ei ole merkitystä.) Personoituna Herra Pelko on paljastettu pelko. Se on nyt haavoittuva. Se seisoo nyt edessänne ja voitte nähdä sen olevan itsenne pituinen. Sillä on kaksi kättä ja kaksi jalkaa. Se on jotain, minkä pystytte käsittelemään. Se ei ole tuo iso ja musta tyhjiö.

Silloin kun laitatte pelon omalle tasollenne personoimalla, voitte käyttää kaikenlaisia tekniikoita - kuten keskusteleminen pelon kanssa - auttamaan transformaatioprosessin tapahtumisessa. Kun olette pelon hallinnassa - toistamme vielä kerran, kun olette pelon hallinnassa - olette oman voimanne mestari. Tavallaan pelko on yksi vihollinen, mitä vastaan te kaikki taistelette tällä planeetalla - vähän dramaattisesti ilmaistuna. Jokaisella teillä on Herra Pelko eri asussa. Näin Herra Pelko on aina jotain teidän ulkopuolellanne. Kuitenkin Herra Pelko on jotain hyvin elävää ja hyvin sisäpuolella. Ja se on ensisijainen este oman voimanne hallinnassa. Silloin kun Herra Pelko tuodaan teidän tasollenne, sitä syleillään ja sen annetaan ilmaista itseään, olette polulla kohti ehdotonta oman voimanne hallintaa.

Näette jo yhteiskunnassanne, kenties omassa ystäväpiirissänne, että silloin kun sitoudutaan henkilökohtaiseen kasvuun, on kohdattava pelko tai ei pääse yhtään pidemmälle.

Henkilökohtaisen voiman työkalut ovat hyvin helppoja, hyvin keveitä. Niiden päälle on kirjoitettu selvät ohjeet. Mutta te ette pääse työkalupakkiin, koska Herra Pelolla on jalkansa sen päällä. Ette voi päästä tuolle pakille, ennen kuin ystävystytte Herra Pelon kanssa. Voitte hänen torkkuessaan hiipiä työkalupakille ja vetää ulos jonkin työkalun. Mutta ennen kuin saatte sen käteenne, hän herää ja napaa sen takaisin.

Tätä peliä ihmiset ovat pelanneet melko pitkään. Mutta nyt tiedätte, että on olemassa työkalupakki. Nyt tiedätte, että työkaluihin on kirjoitettu selvät ohjeet. Nyt tiedätte, että ainoa edessänne seisova asia on Herra Pelko. Hänet on saatava tyytyväiseksi. Ja hän on teidän osanne. Koska hän on teidän osanne, häntä on arvostettava ja on tunnistettava, mitä hän voi antaa teille. Silloin kun voitte tehdä tämän, se on merkki, että olette hyvin lähellä pelkonne hallintaa tai hallitsette sen jo. Siitä eteenpäin työkalupakkinne on selvästi auki ja selvästi nimetty. Se on leikkikenttänne ja sanoisimme, että henkilökohtaisen voimanne mestaruus tässä elämässä, tässä fyysisessä todellisuudessa, on enemmän leikkikenttä, kuin käsitätte.

Jos tähän mestaruuteen ei liity hauskuutta, ehdottaisimme olemaan tekemättä sitä. Jos siinä ei ole iloa, jos siinä ei ole innostusta, palatkaa vähän taaksepäin ja työstäkää jotain muuta, kunnes pystytte keräämään iloa ja innostusta. Koska silloin kun todella sitoudutte kohti oman voimanne mestaruutta - jos todella sitoudutte ja innostutte - niin pelostakin tulee jännittävä juttu. Tämä on myös merkki kertomassa teille, oletteko oikeasti sitoutunut vai oletteko edelleen sitoutumisen yrittämisvaiheessa. Jos pelkonne on jännittävä juttu (koska se edustaa polkua voimaanne), niin menette täyttä höyryä eteenpäin. Jos ei, jatkakaa pelkohallintanne etsintää, ennen kuin menette eteenpäin. Ja taas kerran, sitten kuin tunnette innostusta, tiedätte olevanne valmis.

Jokaisella teistä on tämä työkalupakki. Jokaisella teistä on tasavertainen mahdollisuus hallita nämä työkalut. Tiedämme, että te ette olisi järjestäneet tätä tilannetta, jos ette pystyisi saavuttamaan sitä. Ja tiedämme, että palkkiot ovat suuret, kun saavutatte sen. Olette hyvin sinnikäs sivilisaatio. Saavutatte sen, mitä olette ryhtyneet tekemään. Sinnikkyyttä, kärsivällisyyttä, iloa ja rakkautta.

Nauttikaa matkasta henkilökohtaiseen voimaanne, sillä sen päässä on ruukullinen kultaa. Paljon rakkautta teille! Ja lähetämme teille hyvän päivän.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

Vanhoja viestejä voit lukea mm. näiltä sivuilta: www.adonai.fi/89 , http://luxonia.com/viestit , www.rosedalebooks.fi/foorumi/index.php
Näillä eri tyyppisillä sivuilla näyttää olevan laaja valikoima tekstejäni - en kuitenkaan suosi tai tue näitä sivuja sen enempää kuin muitakaan sivuja.