TOUKOKUUN KUUKAUSIVISIOITA, OSA 1: KOROSTUMINEN JA POLARISOITUMINEN
Kirjoittanut Dana Mrkich (www.danamrkich.com)
15.5.2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Kaikista näistä vuosista kun olen kirjoittanut kuukausivisioita, tämä kuukausi on ollut ehdottomasti haastavin. Tavallisesti on jokin hyvin selvä yleisteema, mitä kollektiivi kokee - meidän kaikkien yksilöinä ilmaistessa muunnelmia näistä teemoista omalla tavallamme. Tässä kuussa on ollut lähes mahdotonta päästä selvyyteen selkeästä kollektiiviteemasta, ainakaan sillä tavalla, miten se tulee tavallisesti läpi.
Ensisilmäyksellä energiat näyttävät epäyhtenäisiltä ja pirstoutuneilta, aivan kuin palapelin paloja leijuisi ympäriinsä joko kyvyttömänä tai haluttomana yhdistyä harmoniseksi kokonaisuudeksi. Toiset palat "työntävät takaisin" monia paloja ja tätä tapahtuu monilla tasoilla.
Koemme kaikki tätä "takaisintyöntämistä" sisätasolla jossain määrin riippumatta tekemästämme puhdistamismäärästä, mutta se ilmenee ehdottomasti kaoottisempana ja vaikeampana käsitellä niillä, jotka eivät vieläkään tiedosta omaa energiaansa. Niillä jotka eivät ole kovasti puhdistaneet tunne- ja energiajätteitään, tämä "takaisintyöntö" aiheuttaa äärimmäistä tunteiden ja mielen myllerrystä, mikä ilmenee ulkoisesti arvaamattomana ja ailahtelevana käyttäytymisenä ja sisäisesti suurina mielialavaihteluina, ahdistuksena, paniikkina tai vetäytymisenä täydelliseen tunnottomuuteen. Tätä tapahtuu niin monille ihmisille, että on hyvin luultavaa, että vaikket kokisikaan tätä itse, tunnet lähelläsi ainakin jonkun, joka kokee, ja joissain tapauksissa huomaat, että hänen sisäisen pesukoneensa valkopyykkiohjelman pyöritys ja huuhtelu vaikuttaa suoraan sinuun.
Jos olet tehnyt paljon työtä energioidesi puhdistamiseksi ja tunnet edelleen näin (vaikka lievemmin), jatka lukemista - ja samalla anna ajatus ja vähän myötätuntoa niille, jotka tuntevat tämän myllerryksen tietämättä miksi. Sen tietäminen, mitä energeettisesti tapahtuu, ei tee meitä immuuniksi millekään tämän muutoksen osalle, mutta se auttaa meitä navigoimaan sen läpi, ja entiset kokemuksemme ovat antaneet meille ainakin työkaluja, miten selviytyä helpommin. Mitä enemmän voit pysyä omassa keskuksessasi, se ei auta ainoastaan sinua tuntemaan oloasi tervejärkisemmäksi, vaan auttaa myös toisia löytämän tukiankkurin, silloin kun he tarvitsevat sellaista. Anna myötätuntoa, missä voit.
On helppoa tuomita ja ajatella, että kaikilla on sama tilaisuus herätä, joten miksi he eivät herää. Tämän planeetan tiheyttä (tähän saakka) ei voi korostaa liikaa. Täällä oleminen ja herääminen tähän muutosjaksoon liittyville korkeammille energiataajuuksille ei ole ollut helppo tehtävä. Tämä luultavimmin merkitsee, että olet osa aaltoa, mikä on täällä tukemassa massoja käymään läpi heräämisensä nyt. En halua mennä kaikkeen huuhaaseesen, mutta tuon kirjoittaminen toi kiitollisuusaallon yläkerrasta ja kyyneliä tulvi silmiini, koska he sanovat meille kaikille: "Kiitos, ette voi mitenkään tietää, mitä saavutatte vain olemalla paikalla Itsenne ja valonne kera. Tietäkää se suuri palvelu, mitä teette olemalla paikalla rakasta maaplaneettaa, Gaiaa, sekä kaikkia veljiänne ja sisarianne varten, jotka asuvat sen pinnalla tänä aikana ja jotka katselevat muualta. Teitä tarvitaan - jokaista teitä. Kiitos."
Ne jotka ovat herkkiä energialle - ja tähän sisältyvät useimmat tätä lukevat - on helppoa napata se, mitä ympärillämme olevat käyvät läpi, ja sekoittaa se omiin tunteisiimme. Minulle näytetään kuvaa, missä jokin laite tuottaa paljon sähköä. Kun olet sellaisen lähellä, voit kuulla hurinaa ja tuntea joskus myös sähköä ilmassa. Niinpä kun kuljemme kotona, työpaikalla ja yhteisöissä, tunnemme kaiken "sähkön", mikä kulkee ihmisten läpi ja mitä heidän on vaikea käsitellä. Silloin kun ihmisen sisäiset osat heräävät ja yrittävät saada hänen huomionsa, mutta ne sivuutetaan tai tukahdutetaan jatkuvasti, tuo energia ei virtaa, niin kuin pitäisi. Se jatkaa kiertämistä kehon ympärillä ja generoi turbulenssia. Herkkä tarkkailija voi siis jollain tasolla tuntea tämän - se on kuin palo, joka odottaa räjähtämistä, tai pato joka puhkeaa pian. Joskus tiedostamme, että nappaamme toisten ihmisten juttuja, ja toisilla kerroilla oivallamme sen vasta myöhemmin. Auttaa, kun sanoo jotain tällaista: "Jos tämä ei ole minun, palaa takaisin oikealle omistajallesi rakkaudella". Mitä enemmän olemme puhdistaneet omat juttumme ja mitä enemmän tiedämme, kuka olemme, sitä helpommaksi tulee erottaa, mikä on omaa ja mikä ei.
Jokainen osamme herää nyt - valmis tai ei. On suosittu new age -sanonta: "Meille ei koskaan anneta enempää, kuin pystymme käsittelemään". Tavallaan se on totta, mutta tällä hetkellä ihmiset kokevat ehdottomasti enemmän, kuin he tietoisesti uskovat pystyvänsä käsittelemään. Tämä johtuu siitä, että ns. ohjakset ovat nyt korkeamman itsemme, suuremman itsemme tai sielumme käsissä - miten tahansa haluatkin sitä kutsua. Tämä ei ole meistä erillinen energia - se on me. Olemme eläneet hyvin pienessä versiossa siitä, kuka oikeasti olemme. Suurempi "kuka oikeasti olemme" tulee nyt sisään - latautuu, aktivoituu, herää. Laajennumme - ja nopeasti. Suurempi "kuka oikeasti olemme" on valmis, olemme siitä tietoinen tai emme. Suurempi "kuka oikeasti olemme" ei voi enää odottaa meidän olevan valmis, koska jos se odottaisi, joku ei olisi koskaan valmis. Olen varma, että elämässäsi on esimerkkejä, jolloin et ole ollut tietoisesti valmis johonkin, mutta universumi työnsi sinut tuohon kokemukseen joka tapauksessa. Itse en ole koskaan valmis päivittämään teknologiaani. Tietokoneeni ja puhelimeni ovat tavallisesti "viimeisillään", ennen kuin ostan uuden. Minua on todella pakotettava uuden teknologian osalta, mutta muutos on aina hämmästyttävä ja ajattelen, miksi en tehnyt sitä aiemmin.
Tämä "takaisintyöntö" ilmentyy myös ulkoisesti yhteisössä, mediassa (mukaan luettuna sosiaalinen media) ja maailman tasolla. Mielipiteet ja uskomukset polarisoituvat äärimmilleen, mikä saa monet ihmiset tuntemaan, että ovat hyvin yksin, väärinymmärretty ja eristetty. Monilla jotka tiedostavat, että olemme nyt siinä ajassa, mitä olemme odottaneet - uusi sykli, uusi aika minkä olemme yhdistäneet suurempaan heräämiseen, suurempaan rauhaan, harmoniaan ja ykseyteen - on surua ja turhautumista, kun hahmotetaan, ettei heräämistä tapahdu. On vihantunnetta niistä metkuista, mitä näemme edelleen tapahtuvan - metkuista jotka näyttävät lisääntyvän, ollen törkeästi piittaamatta keskivertoihmisen terveydestä, hyvinvoinnista ja älykkyystasosta. Ilmeinen kysymys (mikä minulla tietysti oli "heille") on: miksi näemme tämän polarisoitumisen? Emmekö ole poistumassa polarisaatiosta ja eikö tässä ole tarkoitus olla kyse ykseydestä ja harmoniasta?
He muistuttavat minulle, että heräämisessä on kyse tiedostamisesta - sana minkä usein liitämme tietoisempana olemiseen, mutta ytimeltään se merkitsee, että jokin tuodaan tietoon. Lyhyellä tähtäyksellä kätkettyjen totuuksien laajempi tiedostaminen ja herääminen aiemmin horroksessa olleille asioille voi aiheuttaa kaaosta, kun kaikki "vaihtaa asentoa" reaktiona siihen - ja tuo reaktio voi olla salliminen ja uuden virran mukana meneminen tai vastustaminen.
He sanovat, että tämä aika korostaa kaikkea sisällämme ja tuo sen tietoisuuteemme, joten he sanovat ensinnäkin, että olemme paremminkin korostumis- kuin polarisoitumisjaksossa. Koska kaikki kuitenkin korostuu, näemme selvemmin ja tunnemme voimakkaammin jyrkän eron itsemme eri puolien välillä, erilaisten uskomusten ja mielipiteiden välillä. Useammat meistä tuntevat tarvetta ilmaista sen, mitä tulee esiin sisältämme. Nämä eroavuudet tuntuvat ymmärrettävästi polarisoitumiselta. Kuitenkin ongelmana tuossa sanassa on, että se loihtii kuvan meistä ja heistä. Se vihjaa, että maailma on jaettu kahteen ja toinen ihmisryhmä on menossa uskomuksineen yhteen suuntaan ja toinen toiseen suuntaan.
Ihmiset ovat puhuneet paljon siitä mahdollisuudesta, että maapallo jakautuu kahteen osaan, ja näin voitaisiin katsoa polarisoitumista ja sanoa "näetkö, se tapahtuu". Sitä ei vain tapahdu. Nimittäin ei ole mitään yhtä ihmisryhmää, joka jakaa samat uskomukset kaikesta. Olet ehkä kokenut viime aikoina, että olet täysin harmoniassa jonkun kanssa, kun aiheena on tietoisuus ja herääminen, mutta sitten kun kyse on viimeisimmästä kuumasta aiheesta maailmassa, olette intohimoisesti eri mieltä. Olet ehkä ällistynyt oivaltaessasi, että naapurisi jonka kanssa et ole uskonut itselläsi olevan mitään yhteist, joka ei ole koskaan astunut itsensä kehittämisen tai tietoisen luomisen maailmaan ja joka ajattelee sen kaiken olevan hölynpölyä, onkin täysin samalla sivulla kanssasi, kun puhutaan ufo-vierailuista tai ns. salaliittoteoriasta. Ei ole mitään sievää pikku pakettia, missä lähetämme yhdenlaiset ihmiset toiselle maapallolle ja toisenlaiset ihmiset toiselle uudelle maapallolle. Ei ole mitään yhtä ihmistyyppiä. Meillä on erimielisyyksiä niiden kanssa, joilla meillä on paljon yhteistä, ja meillä on yhteisiä asioita niiden kanssa, joiden kanssa luulimme olevamme hyvin erilaisia.
Tapahtuu niin, että tämä korostuminen saa aikaan minipolarisoitumista jokaisessa mahdollisessa uskomuksessa, aiheessa ja ongelmassa. Kutsutaan näitä polarisoitumisia vaaleanpunaiseksi ja keltaiseksi joukkueeksi. Yhdessä aiheessa olet vaaleanpunaista joukkuetta, mutta toisessa keltaista. Yleisellä tasolla saatat identifioitua enemmän vaaleanpunaisen joukkueeseen, joten voi helposti näyttää, että maailmassa tapahtuu yleistä polarisoitumista (kun miljardit minipolarisoitumiset kilpailevat ohjelma-ajasta), ja ajattelet: "Vau, maailma on todella jakautumassa vaaleanpunaiseen ja keltaiseen joukkueeseen. Anna palaa, vaaleanpunainen joukkue!" Mutta jos katsot maailmaa ja itseäsi lintuperspektiivistä, oivallat, ettei maailma ole jakautumassa näihin joukkueisiin. Meissä kaikissa on vähän vaaleanpunaista ja keltaista joukkuetta. Itse asiassa kyse ei ole vain vaaleanpunaisesta ja keltaisesta joukkueesta - on sininen, vihreä, oranssi, turkoosi, punainen, valkoinen, korallinvärinen jne. joukkue - meissä kaikissa on vähän niiden kaikkien energiaa!
Niinpä tuosta perspektiivistä katsottuna ei ole tapahtumassa ihmiskunnan polarisoitumista. Sisällämme kaikki korostuu, jokaisen ajatuksen, uskomuksen ja aspektin pitäessä sisällämme tiettyä energiaa voimakkaasti, ja silloin kun tämä korostuu vastakohtaenergiaa vasten, tämä näyttää polarisoitumiselta. Miksi he painottavat eroa korostuminen ja polarisoitumisen välillä? Koska polarisoituminen vihjaa, että kaikki siirtyy kauemmas erilleen, kun taas korostumisessa on kyse siitä, että kaikkeen tulee selkeämpi ja terävämpi fokus. Kyse ei ole asioiden siirtymisestä lähemmäs yhteen tai kauemmas erilleen.
Silloin kun asiat ovat selkeämmässä ja terävämmässä fokuksessa, voimme tehdä tietoisempia päätöksiä siitä, miten haluamme elää energeettisesti, mentaalisesti, tunteellisesti ja fyysisesti. Okei, miten tämä korostumisprosessi jatkaa kehittymistään näiden minipolarisaatioiden myötä? Tällä hetkellä tuntuu siltä, että ihmisiä kutsutaan olemaan tekemisissä pienempien ja pienempien samanmielisten ihmisryhmien kanssa. Taaskaan tämä ei tarkoita sitä, että kaikki noissa ryhmissä ovat samalla sivulla kaikessa, mutta tietysti jossain määrin tuntuu siltä, että tunnemme vetoa viettää enemmän aikaa tai suurimman osan ajastamme niiden seurassa, joiden kanssa tunnemme eniten harmoniaa. Sinulla on ehkä perheryhmä, joka koostuu perheesi jäsenistä ja lähisuvusta ja jonka kanssa tunnet eniten olevasi "sinä". Sinulla on ehkä myös useita yhteisöllisiä tai sosiaalisia ryhmiä, jotka koostuvat ystävistä tai yhteisten kiinnostusten ympärille. Sinulla on ehkä työ/sielusuuntautunut ryhmä, joka koostuu ihmisistä, jotka jakavat tehtäväsi ja kutsumuksesi. Sinulla on ehkä sosiaalisen median ryhmä, joka kostuu tietyistä nettisivuista tai foorumeista, missä tunnet voivasi puhua totta ja tulevasi kuulluksi.
Noissa ryhmissä olet "sinä", josta tulee enemmän ja enemmän laajempi versio sinusta. Niinpä kaiken tämän korostumisen ja minipolarisoitumisen keskellä parasta mitä voit tehdä itsesi hyväksi, on olla Itsesi kanssa. Ole uskollinen itsellesi. Jos jokin ei tunnu oikealta, se luultavasti ei ole sitä - sinulle. Jos jokin ei tunnu hyvältä, se ei luultavasti ole sitä - sinulle. Huomaat enemmän ja enemmän sanovasi "ei" asioille, jotka eivät tunnu hyvältä sinulle, ja "kyllä" asioille jotka tuntuvat.
Monet meistä ovat olleet tällä matkalla jo pitkään ja näin huomaamme jo viettävämme suurimman osan ajastamme harmonisissa ryhmissämme ja pystyvämme olemaan (useimmiten) omassa totuudessamme, sydämessämme ja keskuksessamme. Silti voi olla vaikeaa katsella toisten käyvän läpi omaa matkaansa. On aina vaikeampaa katsella rakkaan hyppäävän lentokoneesta kuin tehdä se itse tai istua rentona lapsesi käydessä yökerhoissa, vaikka olet itse tehnyt sen satoja kertoja.
Niinä esitän heille kysymyksen: merkitseekö tämä, että päädymme kaikki pieniin ryhmiin, melko erilleen muista ryhmistä, jotka eivät ole kanssamme samalla sivulla? He näyttävät minulle kuvaa kuminauhasta, mitä venytetään tiukemmalle ja tiukemmalle. Mikä tahansa korostuminen tai polarisoituminen voi jatkua vain tietyn aikaa, ennen kuin se saavuttaa katkeamispisteensä. Tuo katkeamispiste tapahtuu miljardi kertaa päivässä nyt kaikille ajatuksillemme, uskomuksillemme ja ongelmillemme, laajentuvan tietoisuuteemme tuloksena. Meille tulvii paljastuksia jokaisesta puolestamme, elämästämme, yhteiskunnasta ja maailmasta. Verho vedetään sivuun ja se paljastaa, mikä on harhaa ja mikä totta. Kun tämä tapahtuu, ryhmistä tulee suurempia, ja havaitsemme, että sitä ykseyden ja harmonian maailmaa luodaan, mitä tiesimme tulleemme tänne luomaan. Ratsastamme pysäyttämättömällä aallolla nyt kohti tuota maailmaa.
Olemme vain keskittyneet niin pitkään siihen, mitä luomme, että kenties emme katsoneet, miltä prosessin vastustus-, korostumis- ja minipolarisoitumisosa näyttäisivät ja tuntuisivat. Nyt on helppoa keskittyä liikaa tähän osaan ja ajatella, että kaikki on mennyt päin &#&@, ja annamme periksi, mutta on tärkeämpää kuin koskaan, että keskitymme siihen työhön, mitä tulimme tänne tekemään, ja teemme sitä kaikilla tavoilla, mihin tunnemme kutsun.
On hyvin ironista, että matkamme jonkinlaiseen maailmanlaajuiseen ykseyteen ja harmoniaan sisältää voimakkaan yksilöllistymisen. Kyse ei ole siitä yksilöllisyydestä, minkä tunsimme egoperspektiivistä. Se on sielun tuntemaa yksilöllisyyttä. Se on laajentunut tietoisuus kaikesta, mitä olemme koskaan olleet. Se on kaiken korostumista sisällämme, laajentuaksemme enemmän tai irtipäästääksemme. Tämä on välttämätöntä, niin että todella ruumiillistamme tällä planeetalla sen, kuka oikeasti olemme, jotta voimme astua uusiin rooleihimme tätä seuraavaa suurta sykliä varten.
-----------
Kirjoittanut Dana Mrkich (www.danamrkich.com)
15.5.2013
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Kaikista näistä vuosista kun olen kirjoittanut kuukausivisioita, tämä kuukausi on ollut ehdottomasti haastavin. Tavallisesti on jokin hyvin selvä yleisteema, mitä kollektiivi kokee - meidän kaikkien yksilöinä ilmaistessa muunnelmia näistä teemoista omalla tavallamme. Tässä kuussa on ollut lähes mahdotonta päästä selvyyteen selkeästä kollektiiviteemasta, ainakaan sillä tavalla, miten se tulee tavallisesti läpi.
Ensisilmäyksellä energiat näyttävät epäyhtenäisiltä ja pirstoutuneilta, aivan kuin palapelin paloja leijuisi ympäriinsä joko kyvyttömänä tai haluttomana yhdistyä harmoniseksi kokonaisuudeksi. Toiset palat "työntävät takaisin" monia paloja ja tätä tapahtuu monilla tasoilla.
Koemme kaikki tätä "takaisintyöntämistä" sisätasolla jossain määrin riippumatta tekemästämme puhdistamismäärästä, mutta se ilmenee ehdottomasti kaoottisempana ja vaikeampana käsitellä niillä, jotka eivät vieläkään tiedosta omaa energiaansa. Niillä jotka eivät ole kovasti puhdistaneet tunne- ja energiajätteitään, tämä "takaisintyöntö" aiheuttaa äärimmäistä tunteiden ja mielen myllerrystä, mikä ilmenee ulkoisesti arvaamattomana ja ailahtelevana käyttäytymisenä ja sisäisesti suurina mielialavaihteluina, ahdistuksena, paniikkina tai vetäytymisenä täydelliseen tunnottomuuteen. Tätä tapahtuu niin monille ihmisille, että on hyvin luultavaa, että vaikket kokisikaan tätä itse, tunnet lähelläsi ainakin jonkun, joka kokee, ja joissain tapauksissa huomaat, että hänen sisäisen pesukoneensa valkopyykkiohjelman pyöritys ja huuhtelu vaikuttaa suoraan sinuun.
Jos olet tehnyt paljon työtä energioidesi puhdistamiseksi ja tunnet edelleen näin (vaikka lievemmin), jatka lukemista - ja samalla anna ajatus ja vähän myötätuntoa niille, jotka tuntevat tämän myllerryksen tietämättä miksi. Sen tietäminen, mitä energeettisesti tapahtuu, ei tee meitä immuuniksi millekään tämän muutoksen osalle, mutta se auttaa meitä navigoimaan sen läpi, ja entiset kokemuksemme ovat antaneet meille ainakin työkaluja, miten selviytyä helpommin. Mitä enemmän voit pysyä omassa keskuksessasi, se ei auta ainoastaan sinua tuntemaan oloasi tervejärkisemmäksi, vaan auttaa myös toisia löytämän tukiankkurin, silloin kun he tarvitsevat sellaista. Anna myötätuntoa, missä voit.
On helppoa tuomita ja ajatella, että kaikilla on sama tilaisuus herätä, joten miksi he eivät herää. Tämän planeetan tiheyttä (tähän saakka) ei voi korostaa liikaa. Täällä oleminen ja herääminen tähän muutosjaksoon liittyville korkeammille energiataajuuksille ei ole ollut helppo tehtävä. Tämä luultavimmin merkitsee, että olet osa aaltoa, mikä on täällä tukemassa massoja käymään läpi heräämisensä nyt. En halua mennä kaikkeen huuhaaseesen, mutta tuon kirjoittaminen toi kiitollisuusaallon yläkerrasta ja kyyneliä tulvi silmiini, koska he sanovat meille kaikille: "Kiitos, ette voi mitenkään tietää, mitä saavutatte vain olemalla paikalla Itsenne ja valonne kera. Tietäkää se suuri palvelu, mitä teette olemalla paikalla rakasta maaplaneettaa, Gaiaa, sekä kaikkia veljiänne ja sisarianne varten, jotka asuvat sen pinnalla tänä aikana ja jotka katselevat muualta. Teitä tarvitaan - jokaista teitä. Kiitos."
Ne jotka ovat herkkiä energialle - ja tähän sisältyvät useimmat tätä lukevat - on helppoa napata se, mitä ympärillämme olevat käyvät läpi, ja sekoittaa se omiin tunteisiimme. Minulle näytetään kuvaa, missä jokin laite tuottaa paljon sähköä. Kun olet sellaisen lähellä, voit kuulla hurinaa ja tuntea joskus myös sähköä ilmassa. Niinpä kun kuljemme kotona, työpaikalla ja yhteisöissä, tunnemme kaiken "sähkön", mikä kulkee ihmisten läpi ja mitä heidän on vaikea käsitellä. Silloin kun ihmisen sisäiset osat heräävät ja yrittävät saada hänen huomionsa, mutta ne sivuutetaan tai tukahdutetaan jatkuvasti, tuo energia ei virtaa, niin kuin pitäisi. Se jatkaa kiertämistä kehon ympärillä ja generoi turbulenssia. Herkkä tarkkailija voi siis jollain tasolla tuntea tämän - se on kuin palo, joka odottaa räjähtämistä, tai pato joka puhkeaa pian. Joskus tiedostamme, että nappaamme toisten ihmisten juttuja, ja toisilla kerroilla oivallamme sen vasta myöhemmin. Auttaa, kun sanoo jotain tällaista: "Jos tämä ei ole minun, palaa takaisin oikealle omistajallesi rakkaudella". Mitä enemmän olemme puhdistaneet omat juttumme ja mitä enemmän tiedämme, kuka olemme, sitä helpommaksi tulee erottaa, mikä on omaa ja mikä ei.
Jokainen osamme herää nyt - valmis tai ei. On suosittu new age -sanonta: "Meille ei koskaan anneta enempää, kuin pystymme käsittelemään". Tavallaan se on totta, mutta tällä hetkellä ihmiset kokevat ehdottomasti enemmän, kuin he tietoisesti uskovat pystyvänsä käsittelemään. Tämä johtuu siitä, että ns. ohjakset ovat nyt korkeamman itsemme, suuremman itsemme tai sielumme käsissä - miten tahansa haluatkin sitä kutsua. Tämä ei ole meistä erillinen energia - se on me. Olemme eläneet hyvin pienessä versiossa siitä, kuka oikeasti olemme. Suurempi "kuka oikeasti olemme" tulee nyt sisään - latautuu, aktivoituu, herää. Laajennumme - ja nopeasti. Suurempi "kuka oikeasti olemme" on valmis, olemme siitä tietoinen tai emme. Suurempi "kuka oikeasti olemme" ei voi enää odottaa meidän olevan valmis, koska jos se odottaisi, joku ei olisi koskaan valmis. Olen varma, että elämässäsi on esimerkkejä, jolloin et ole ollut tietoisesti valmis johonkin, mutta universumi työnsi sinut tuohon kokemukseen joka tapauksessa. Itse en ole koskaan valmis päivittämään teknologiaani. Tietokoneeni ja puhelimeni ovat tavallisesti "viimeisillään", ennen kuin ostan uuden. Minua on todella pakotettava uuden teknologian osalta, mutta muutos on aina hämmästyttävä ja ajattelen, miksi en tehnyt sitä aiemmin.
Tämä "takaisintyöntö" ilmentyy myös ulkoisesti yhteisössä, mediassa (mukaan luettuna sosiaalinen media) ja maailman tasolla. Mielipiteet ja uskomukset polarisoituvat äärimmilleen, mikä saa monet ihmiset tuntemaan, että ovat hyvin yksin, väärinymmärretty ja eristetty. Monilla jotka tiedostavat, että olemme nyt siinä ajassa, mitä olemme odottaneet - uusi sykli, uusi aika minkä olemme yhdistäneet suurempaan heräämiseen, suurempaan rauhaan, harmoniaan ja ykseyteen - on surua ja turhautumista, kun hahmotetaan, ettei heräämistä tapahdu. On vihantunnetta niistä metkuista, mitä näemme edelleen tapahtuvan - metkuista jotka näyttävät lisääntyvän, ollen törkeästi piittaamatta keskivertoihmisen terveydestä, hyvinvoinnista ja älykkyystasosta. Ilmeinen kysymys (mikä minulla tietysti oli "heille") on: miksi näemme tämän polarisoitumisen? Emmekö ole poistumassa polarisaatiosta ja eikö tässä ole tarkoitus olla kyse ykseydestä ja harmoniasta?
He muistuttavat minulle, että heräämisessä on kyse tiedostamisesta - sana minkä usein liitämme tietoisempana olemiseen, mutta ytimeltään se merkitsee, että jokin tuodaan tietoon. Lyhyellä tähtäyksellä kätkettyjen totuuksien laajempi tiedostaminen ja herääminen aiemmin horroksessa olleille asioille voi aiheuttaa kaaosta, kun kaikki "vaihtaa asentoa" reaktiona siihen - ja tuo reaktio voi olla salliminen ja uuden virran mukana meneminen tai vastustaminen.
He sanovat, että tämä aika korostaa kaikkea sisällämme ja tuo sen tietoisuuteemme, joten he sanovat ensinnäkin, että olemme paremminkin korostumis- kuin polarisoitumisjaksossa. Koska kaikki kuitenkin korostuu, näemme selvemmin ja tunnemme voimakkaammin jyrkän eron itsemme eri puolien välillä, erilaisten uskomusten ja mielipiteiden välillä. Useammat meistä tuntevat tarvetta ilmaista sen, mitä tulee esiin sisältämme. Nämä eroavuudet tuntuvat ymmärrettävästi polarisoitumiselta. Kuitenkin ongelmana tuossa sanassa on, että se loihtii kuvan meistä ja heistä. Se vihjaa, että maailma on jaettu kahteen ja toinen ihmisryhmä on menossa uskomuksineen yhteen suuntaan ja toinen toiseen suuntaan.
Ihmiset ovat puhuneet paljon siitä mahdollisuudesta, että maapallo jakautuu kahteen osaan, ja näin voitaisiin katsoa polarisoitumista ja sanoa "näetkö, se tapahtuu". Sitä ei vain tapahdu. Nimittäin ei ole mitään yhtä ihmisryhmää, joka jakaa samat uskomukset kaikesta. Olet ehkä kokenut viime aikoina, että olet täysin harmoniassa jonkun kanssa, kun aiheena on tietoisuus ja herääminen, mutta sitten kun kyse on viimeisimmästä kuumasta aiheesta maailmassa, olette intohimoisesti eri mieltä. Olet ehkä ällistynyt oivaltaessasi, että naapurisi jonka kanssa et ole uskonut itselläsi olevan mitään yhteist, joka ei ole koskaan astunut itsensä kehittämisen tai tietoisen luomisen maailmaan ja joka ajattelee sen kaiken olevan hölynpölyä, onkin täysin samalla sivulla kanssasi, kun puhutaan ufo-vierailuista tai ns. salaliittoteoriasta. Ei ole mitään sievää pikku pakettia, missä lähetämme yhdenlaiset ihmiset toiselle maapallolle ja toisenlaiset ihmiset toiselle uudelle maapallolle. Ei ole mitään yhtä ihmistyyppiä. Meillä on erimielisyyksiä niiden kanssa, joilla meillä on paljon yhteistä, ja meillä on yhteisiä asioita niiden kanssa, joiden kanssa luulimme olevamme hyvin erilaisia.
Tapahtuu niin, että tämä korostuminen saa aikaan minipolarisoitumista jokaisessa mahdollisessa uskomuksessa, aiheessa ja ongelmassa. Kutsutaan näitä polarisoitumisia vaaleanpunaiseksi ja keltaiseksi joukkueeksi. Yhdessä aiheessa olet vaaleanpunaista joukkuetta, mutta toisessa keltaista. Yleisellä tasolla saatat identifioitua enemmän vaaleanpunaisen joukkueeseen, joten voi helposti näyttää, että maailmassa tapahtuu yleistä polarisoitumista (kun miljardit minipolarisoitumiset kilpailevat ohjelma-ajasta), ja ajattelet: "Vau, maailma on todella jakautumassa vaaleanpunaiseen ja keltaiseen joukkueeseen. Anna palaa, vaaleanpunainen joukkue!" Mutta jos katsot maailmaa ja itseäsi lintuperspektiivistä, oivallat, ettei maailma ole jakautumassa näihin joukkueisiin. Meissä kaikissa on vähän vaaleanpunaista ja keltaista joukkuetta. Itse asiassa kyse ei ole vain vaaleanpunaisesta ja keltaisesta joukkueesta - on sininen, vihreä, oranssi, turkoosi, punainen, valkoinen, korallinvärinen jne. joukkue - meissä kaikissa on vähän niiden kaikkien energiaa!
Niinpä tuosta perspektiivistä katsottuna ei ole tapahtumassa ihmiskunnan polarisoitumista. Sisällämme kaikki korostuu, jokaisen ajatuksen, uskomuksen ja aspektin pitäessä sisällämme tiettyä energiaa voimakkaasti, ja silloin kun tämä korostuu vastakohtaenergiaa vasten, tämä näyttää polarisoitumiselta. Miksi he painottavat eroa korostuminen ja polarisoitumisen välillä? Koska polarisoituminen vihjaa, että kaikki siirtyy kauemmas erilleen, kun taas korostumisessa on kyse siitä, että kaikkeen tulee selkeämpi ja terävämpi fokus. Kyse ei ole asioiden siirtymisestä lähemmäs yhteen tai kauemmas erilleen.
Silloin kun asiat ovat selkeämmässä ja terävämmässä fokuksessa, voimme tehdä tietoisempia päätöksiä siitä, miten haluamme elää energeettisesti, mentaalisesti, tunteellisesti ja fyysisesti. Okei, miten tämä korostumisprosessi jatkaa kehittymistään näiden minipolarisaatioiden myötä? Tällä hetkellä tuntuu siltä, että ihmisiä kutsutaan olemaan tekemisissä pienempien ja pienempien samanmielisten ihmisryhmien kanssa. Taaskaan tämä ei tarkoita sitä, että kaikki noissa ryhmissä ovat samalla sivulla kaikessa, mutta tietysti jossain määrin tuntuu siltä, että tunnemme vetoa viettää enemmän aikaa tai suurimman osan ajastamme niiden seurassa, joiden kanssa tunnemme eniten harmoniaa. Sinulla on ehkä perheryhmä, joka koostuu perheesi jäsenistä ja lähisuvusta ja jonka kanssa tunnet eniten olevasi "sinä". Sinulla on ehkä myös useita yhteisöllisiä tai sosiaalisia ryhmiä, jotka koostuvat ystävistä tai yhteisten kiinnostusten ympärille. Sinulla on ehkä työ/sielusuuntautunut ryhmä, joka koostuu ihmisistä, jotka jakavat tehtäväsi ja kutsumuksesi. Sinulla on ehkä sosiaalisen median ryhmä, joka kostuu tietyistä nettisivuista tai foorumeista, missä tunnet voivasi puhua totta ja tulevasi kuulluksi.
Noissa ryhmissä olet "sinä", josta tulee enemmän ja enemmän laajempi versio sinusta. Niinpä kaiken tämän korostumisen ja minipolarisoitumisen keskellä parasta mitä voit tehdä itsesi hyväksi, on olla Itsesi kanssa. Ole uskollinen itsellesi. Jos jokin ei tunnu oikealta, se luultavasti ei ole sitä - sinulle. Jos jokin ei tunnu hyvältä, se ei luultavasti ole sitä - sinulle. Huomaat enemmän ja enemmän sanovasi "ei" asioille, jotka eivät tunnu hyvältä sinulle, ja "kyllä" asioille jotka tuntuvat.
Monet meistä ovat olleet tällä matkalla jo pitkään ja näin huomaamme jo viettävämme suurimman osan ajastamme harmonisissa ryhmissämme ja pystyvämme olemaan (useimmiten) omassa totuudessamme, sydämessämme ja keskuksessamme. Silti voi olla vaikeaa katsella toisten käyvän läpi omaa matkaansa. On aina vaikeampaa katsella rakkaan hyppäävän lentokoneesta kuin tehdä se itse tai istua rentona lapsesi käydessä yökerhoissa, vaikka olet itse tehnyt sen satoja kertoja.
Niinä esitän heille kysymyksen: merkitseekö tämä, että päädymme kaikki pieniin ryhmiin, melko erilleen muista ryhmistä, jotka eivät ole kanssamme samalla sivulla? He näyttävät minulle kuvaa kuminauhasta, mitä venytetään tiukemmalle ja tiukemmalle. Mikä tahansa korostuminen tai polarisoituminen voi jatkua vain tietyn aikaa, ennen kuin se saavuttaa katkeamispisteensä. Tuo katkeamispiste tapahtuu miljardi kertaa päivässä nyt kaikille ajatuksillemme, uskomuksillemme ja ongelmillemme, laajentuvan tietoisuuteemme tuloksena. Meille tulvii paljastuksia jokaisesta puolestamme, elämästämme, yhteiskunnasta ja maailmasta. Verho vedetään sivuun ja se paljastaa, mikä on harhaa ja mikä totta. Kun tämä tapahtuu, ryhmistä tulee suurempia, ja havaitsemme, että sitä ykseyden ja harmonian maailmaa luodaan, mitä tiesimme tulleemme tänne luomaan. Ratsastamme pysäyttämättömällä aallolla nyt kohti tuota maailmaa.
Olemme vain keskittyneet niin pitkään siihen, mitä luomme, että kenties emme katsoneet, miltä prosessin vastustus-, korostumis- ja minipolarisoitumisosa näyttäisivät ja tuntuisivat. Nyt on helppoa keskittyä liikaa tähän osaan ja ajatella, että kaikki on mennyt päin &#&@, ja annamme periksi, mutta on tärkeämpää kuin koskaan, että keskitymme siihen työhön, mitä tulimme tänne tekemään, ja teemme sitä kaikilla tavoilla, mihin tunnemme kutsun.
On hyvin ironista, että matkamme jonkinlaiseen maailmanlaajuiseen ykseyteen ja harmoniaan sisältää voimakkaan yksilöllistymisen. Kyse ei ole siitä yksilöllisyydestä, minkä tunsimme egoperspektiivistä. Se on sielun tuntemaa yksilöllisyyttä. Se on laajentunut tietoisuus kaikesta, mitä olemme koskaan olleet. Se on kaiken korostumista sisällämme, laajentuaksemme enemmän tai irtipäästääksemme. Tämä on välttämätöntä, niin että todella ruumiillistamme tällä planeetalla sen, kuka oikeasti olemme, jotta voimme astua uusiin rooleihimme tätä seuraavaa suurta sykliä varten.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.