RAKAS MESTARI – MIKSI EPÄILEN VIELÄ NIIN PALJON?
Shoudeista kerättyä viisautta (www.crimsoncircle.com)
20.2.2023
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Rakas mestari, olen ollut tällä oivaltamispolulla jo monta vuotta, ja todella uskon luissani ja ytimissäni, että tämä se on. Kuitenkin takaraivossani on edelleen pieni epäilys. Se on tavallaan kuin hätäuloskäynti, jota pidän siltä varalta, ettei tämä ole oikea polku, jotta voin poistua nopeasti ja toivottavasti kivuttomasti ja palata takaisin alkuun. Mikä estää minua päästämästä irti tästä epäilystä?
Epäily. Se on tavallaan juurtunut ihmisluontoon. Epäily on asia, jota käytät säätelemään ja ohjaamaan itseäsi.
Se tulee mielestä. Itsesi epäileminen on mielen lähettämiä signaaleja siitä, että saatat tehdä virheen. Se tulee selviytymisosasta, aivojen selviytymisaspektista, ja sitten sitä vahvistavat muut ihmiset, jotka ovat oikeasti sinä.
Mutta mitä jos ...
Epäily on raiskaaja. Se on varas. Se on energiasi murhaaja. Sitä se juuri tekee.
Lakataanpa tanssimasta sen ympärillä. Se on raiskaaja. Se raiskaa energiasi. Se ottaa sen pois, saa sinut epäilemään itseäsi. Se on varas. Se varastaa sinulta.
Se ei varasta ainoastaan elämänvoimaa kehostasi ja mielestäsi – se varastaa todellisen identiteettisi. Se on murhaaja. Se tappaa todellisen "minä olen" -olemuksen, joka olet, eikä sinulla ole enää sitä ylellisyyttä, että pelaat tuota peliä.
Mutta mikä silloin estää minua tulemasta hulluksi ja tekemästä hulluja asioita? Mikä auttaa pitämään minut yhteiskunnan jäsenenä?
Olet aina käyttänyt epäilyä työkaluna itsesi arvioinnissa, riskien välttämisessä ja sen varmistamisessa, etteivät asiat räjähtäneet päällesi. Epäilit itseäsi myös silloin, kun sinulla oli suuren intohimon aikoja. Epäilit, pelkäsit erottua muista, pelkäsit olla erilainen, pelkäsit, että enkä se oli väärin.
Epäilit itseäsi, ja näin olet pystynyt pienenä, todella pienenä. Ei enää. Ei enää.
Et tarvitse tuota turvaverkkoa enää. Et tarvitse tuota toiseen kertaan tarkistamista. Et tarvitse tuota rajoitetta, jonka epäily laittaa sinuun. Sinun ei tarvitse enää tarkistaa toiseen kertaan mieltäsi tai ajatuksiasi tai tekojasi.
Teet nyt hulluja asioita epäilemällä itseäsi, elämällä pienesti, olemalla olematta onnellinen joka hetki. Se on hullua.
Kun epäilet itseäsi, luot rajoja. Määrittelet seiniä. Teet oman laatikkosi.
Se pitää sinut pienenä. Se pitää sinut hyvin latteana/matalana, lineaarisena ja loogisena. Sinulla ei ole elämässäsi enää epäilemisen ylellisyyttä. Se on huono peli.
Siis mitä teen? En voi vain kääntää katkaisimesta ja lakata yhtäkkiä epäilemästä!!
Sinulla ei ole enää epäilemisen ylellisyyttä. Sinulla ei ole enää tuota ylellisyyttä! Se on siinä. Se on näin korutonta. Se on näin yksinkertaista. Sinulla ei ole enää sitä ylellisyyttä, että epäilet itseäsi.
Se on vanhaa, vanhaa epäilypeliä. Eikä epäily ole noita asioita, joista taistelet ja joihin menet, ja yrität löytää jokaisen pienen asian epäillä itseäsi. Oivallat, ettei sinulla ole tuota ylellisyyttä enää.
Se palveli sinua hyvin, tiettyyn pisteeseen saakka. Epäily sai sinut kyseenalaistamaan asioita, erityisesti itseäsi. Epäily auttoi teroittamaan miekkaasi, tiettyyn pisteeseen saakka – kunnes viilsit itseäsi todella pahasti sillä. Epäily antoi sinulle peilin, mutta se oli hyvin säröinen peili.
Sinulla ei ole enää itsesi epäilemisen ylellisyyttä. On aika siirtyä eteenpäin.
Aika lakata epäilemästä, oletko oikeasti täällä Oivaltamista varten. Tee se, tai ole tekemättä.
Aika lakata epäilemästä, oletko niin hyvä ja arvokas kuin joku muu.
On aika lakata epäilemästä, onko sinun Oivaltamisesi aika.
Sinulla ei ole tuota ylellisyyttä enää. Nyt kyse on siitä, että päästät irti ja lakkaat pelaamasta epäilypeliä, tai lähdet pois tältä polulta ja palaat takaisin, menet johonkin muualle.
Kenties helpommin sanottu kuin tehty, mutta sinulla ei ole edes sitä ylellisyyttä, että pohdit sitä. Ei juuri nyt, ei siinä missä olet.
Ok, tajuan!! Mutta voitko antaa minulle ainakin jotain toiminta-askelia, tai jotain?
Et voi taistella epäilyä vastaan. Se tuo vain lisää epäilyä, ja sitten epäilet sitä, tuottaako epäilyäsi vastaan taisteleminen mitään tuloksia.
Et voi myöskään hurmata epäilyä.
Et voi myöskään konsultoida/terapoida epäilyä itsestäsi. Itse asiassa uskon, että se saa sinut epäilemään vielä lisää.
Epäily menee hyvin, hyvin syvälle. Se menee mieleesi ja sydämeesi. Se tihkuu suhteisiisi, kaikkeen. Se tihkuu talousasioihisi, ammattielämääsi.
Epäily uuvuttaa sinut ja sairastuttaa kehosi. Se hidastaa mieltäsi, ja se hidastaa tiedostamistasi.
Epäily on tunne- ja mentaaliepeliä, jota pelaat itsesi kanssa. Se pitää sinut ihmisenä. Se pitää sinut pienenä. Se pitää sinut eksyneenä. Ja kysyt itseltäsi: "Voiko päästää irti tuosta pelistä? Voinko oikeasti tehdä sen?
Kyllä, voit mennä suoraan sen yli. Ei enää epäilyä.
Tässä on tarina. Kun oppilas kysyi mestarilta: "Mestari, oletko onnellinen?" mestari vastasi: "Kyllä, olen onnellinen, koska en epäile itseäni. Minä olen kaikki, mitä olen. Olen onnellinen, koska luovuin tuosta pelistä jokin aika sitten, ja nyt voin olla onnellinen. Epäily on murhaaja. Epäily on raiskaaja. Epäily on varas. Käskin sitä vain lähtemään elämästäni."
Lähteet:
Intohimo 2020 -sarja – shoud 12
Merlin minä olen -sarja – shoudit 8, 9
Onnellisuuden merabh
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.