PIILOSSA TÄYSIN NÄKYVILLÄ

Kirjoittanut Jean Tinder (www.crimsoncircle.com)
Marraskuun 2021 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Tämä artikkeli on hautunut jo yli kuukauden – iso ja monimutkainen kysymys, joka täytyi tiivistää joksikin helposti käsiteltäväksi, absurdin yksinkertaiseksi ratkaisuksi elämien mittaiseen "ongelmaan". On ironista, miten jonkin pakkomielteinen etsiminen melkein naamioi sen, luo tiedostamatonta vastarintaa löytämiselle, sillä silloin tuo etsintä olisi ohi.

Vuosia etsintäni kohde on ollut kehoratkaisu, salaisuus kehoni tekemiseen täysin omakseni – täsmällinen kuva MINUSTA, ei mikään toisto esi-isistäni. Olemme saaneet paljon vinkkejä matkan varrella – Standard Technology (=standarditeknologia), Ancestral Freedom (=esi-isistä vapautuminen), Biological Rejuvenation (=biologinen uudistuminen), I Am Cleansing (=minä puhdistan) ja koko joukko muuta – mutta kuitenkin keho osoittautuu edelleen yhdeksi suurimmista haasteistamme. Ironista kyllä, kaikki mitä olen kirjoittanut viime aikoina kehosta – rakasten sitä ehdottomasti, ollen täysin läsnä syödessäni, päästäen irti kaikesta kontrollista jne. – ei ole ollut varsinaisesti väärin, mutta siitä on myös puuttunut asian ydin. Itse asiassa sanon, että se oli "joutsenlaulu" yhdessä suurimmista peleistä, joita olen koskaan pelannut.

Kuten suurin osa meistä, olen tehnyt kovasti työtä vapautuakseni ikivanhoista puute- ja arvottomuusmalleista. Olen integroinut lukemattomia aspekteja ja todella oppinut rakastamaan itseäni. Olen antanut kaiken sieluni intohimon puolesta, ja elämäni on hitaasti muuttunut heijastamaan tätä. Asiat soljuvat helposti, on synkronismia ja armo ja vaivattomuus pehmentävät hyvin kiireisiä päiviäni. Kuitenkin tämä viimeinen ongelma – keho – tuo usein turhautumisen ja epäonnistumisen tunteita. Kyse ei ole vain ylipainosta tai kivuista ja säryistä. Kyse on totuudesta, täsmällisyydestä, arvokkuudesta ja lopultakin siitä tunteesta, että olen kotona itsessäni. Olen kokeillut monia menetelmiä kehon "korjaamiseen", ja ne ovat tavallisesti "toimineet" jonkin aikaa, ennen kuin ovat menettäneet selittämättömästi kaiken tehonsa.

Lokakuun shoud oli kummallinen minulle. Ensinnäkin se oli nettilähetys Havaijilta, enkä ollut siellä auttamassa. Minusta tuntui kuin lentoperämieheltä, jonka kone oli lähtenyt ilman häntä. Typerää, kyllä, koska Konassa oli paikalla hyvin pätevä tiimi, mutta olin silti pahalla tuulella. Sitten huomasin virheen yhdessä videoklipissä, MINUN virheeni. "Hemmetti, enkö saa mitään tehtyä oikein?" sanoi vanha tuttu – mutta tavallisesti sivuutettu – ääni. "Hys, aspekti, ei nyt. On shoudin aika." Mutta sitten se "trikkeröitiin" todella, kun Adamus julisti: "Olette päässeet näin pitkälle … olkaa kilttejä, älkää työstäkö ongelmianne. Teillä ei oikeasti ole yhtään."

"Ei ongelmia??" aspekti huusi. "Oletko nähnyt minut viime aikoina? Joo, suurin osa ongelmistani on poissa, mutta tämä hemmetin keho …"

Kun shoud oli ohi, menin ulos ja "täydellinen luuseri" -aspekti tuli pintaan koko surkeassa komeudessaan. "Miten voin mitenkään olla standardi ihmisille, "ei enää kärsimystä" -esimerkki, kun en hallitse edes itseäni, puhumattakaan tunne olevani kotona kehossani?" Asetuin tuolilleni puun alle, ja katselin taloa. Iltahämärässä sisältä loisti valoa, kultaista hehkua, aivan kuten Adamus olin puhunut muutama hetki sitten. Muistutus valoni säteilemisestä minulle. "En tiedä, miten tämä auttaa mitenkään", aspekti marisi, mutta aito minä veti syvään henkeä tietäen, että siinä olisi jotenkin taikuutta.

Seuraavana aamuna tein aamiaista, kun valtava tietäminen putosi tajuntani ja näin täsmälleen, mitä tapahtui. (Vau, tuo jumalainen valaisemisjuttu tosiaan toimii!!) Näin, miten olen leikkinyt massiivista kuurupiiloa itseni kanssa, ja löysin lopultakin itseni! Sain koko tuon tietämisen kerralla, mutta minulta on vienyt viikkoja kelata se auki sopiviksi sanoiksi.

Olen kirjoittanut aiemmin "galaksiaspektista", sukulaisaspektiryhmästä joka on niin suuri, että siihen sisältyy paljon enemmän kuin yksittäinen kokemus tai elämä, ja se on niin läheinen, että se tuntuu "minulta". Olin juuri löytänyt valtavan yksilön.

Ainoastaan tämä elämä ei alkanut keho-ongelmilla, jotka kumpuavat sellaisista asioista, kuin tiukasti kontrolloidut ateriat, valtava kehohäpeä, fyysisten halujen kieltäminen ja sivuutetut biologiset merkit, vaan se myös oli täydellinen asetelma laukaisemaan entisten elämien ongelmia – nälkiintyminen, kidutus, häpeä, uhrautuminen, viheliäiset lupaukset ja kaikki mahdolliset kärsimysversiot. Kun siihen lisätään kaikki "vasta-aspektit", joita luotiin käsittelemään, korjaamaan ja puolustamaan kehoa traumatisoituneiden osien sabotoinnilta, massiivinen hämmennyspyörre on valmis. Galaksiaspekti. (Muuten, Adamus piirtää erinomaisen kuvan tästä Aspektologiassa, jota suosittelen intohimoisesti.)

Se oli sekamelska, ja olin jäänyt täysin kiinni siihen. Joka kerta kun teen jotain "korjaamaan" kehoa, se tyydyttäisi vellovan galaksin jotain osaa ja tuottaisi houkuttelevia tuloksia. Mutta sitten toinen osa alkaisi toimia, romuttaen kaikki hyödyt ja tuoden esiin lisää ongelmia. Mitä tahansa kokeilikin, se toimi jonkin aikaa, kunnes toinen osa peruutti sen, ja tämä palautti kaiken takaisin hämmennykseen ja turhautumiseen.

Sitten tuli shoud ja sisäinen valo, joka lopultakin valaisi yhteisen nimittäjän – minun huomioni! Koko tätä kehopeliä piti tiukasti käynnissä kaikki se energia, jota annoin sille.

Kaikki nämä osat kilpailivat ja taistelivat huomioenergiastani kuin taaperot, jotka saavat raivarin, ja pelasin heti mukana. (Jokainen jolla on ollut 2-vuotias, tietää, miten hyvin se toimii.) Vain minä olin luonut koko tuon ristiriitaisen informaation ja vastakkaisten kokemusten pyörretuulen. Ja vain minä olin jatkanut sitä koko tämän ajan. Annoin jopa identiteetin tälle galaksiaspektille, viitaten siihen "hänenä" – "Hän saa, mitä hän haluaa." Ainakin olin lakannut taistelemasta hänen kanssaan (tavallaan), mutta tuo koko galaksi nautti huomiostani.

No, aspektityö on minulle tuttua, ja nyt tiesin täsmälleen, mitä tehdä. Kuten Tobias sanoo, integroinnin ensimmäinen askel on tiedostaminen. Sen jälkeen kyse on myötätunnosta, eli hyväksymisestä. Olin käyttäytynyt, ikään kuin jokin ei olisi kehossani oikein, ja se täytyi korjata tai muuttaa. Mutta tämä on juuri sitä torjumista/hylkäämistä, joka pitää aspektit jumissa – ja sitten saa ne harmistumaan Adamukselle, joka sanoo, ettei ongelmia ole. (Ihan oikeasti? Tuon harmistuksen olisi pitänyt johtaa minut jäljille!) Hän sanoi myös: "Vain silloin kun annatte sille huomioita, kun käytte sotaa sen kanssa, se pysyy." Niin tietenkin.

Nyt kun olen tietoinen tuosta galaksista, niin lopettamaan sen loputtoman pyörimisen minun täytyy vain vetää huomioni pois siitä – KAIKESTA siitä. Kenties helpommin sanottu kuin tehty. Oletko koskaan yrittänyt olla huomaamatta huutavan taaperon, joka muuttuu kiukkuisesta riiviöksi, sitten murheelliseksi, suloiseksi, miksi tahansa mikä saa huomiosi? Se vaatii PALJON selkeyttä. Tässä tapauksessa se merkitsee kaikkien niiden pikkuasioiden sivuuttamista, jotka olivat "kontrolloineet" minua – kaikki vanhat tavat ja uskomukset kehostani ja siitä, mitä laitan siihen, kaikki kaavat (tietoiset ja tiedostamattomat) jotka vahvistavat esi-isäsukulinjaani. Periaatteessa kaikki entinen informaatio kehostani on epäilyttävää. On radikaali valinta luottaa kehooni niin syvästi.

Istuessani kaiken tämän kanssa, tulin terävän tietoisesti niistä monista tavoista, joilla aspektit juonittelevat tyydyttääkseen halunsa omieni kustannuksella. Tässä on pieni näyte lukemattomista, sisäisistä keskusteluista:

"Hei, tämä projekti tulee ikävystyttäväksi, mennään syömään jotain." Ei nyt, aspekti, minun ei ole nälkä.

"Sinulla on mysliä? Etkö tiedä, miten paljon hiilareita siinä on?" Ole hiljaa, aspekti. Valitsen tämän.

"Lähdetkö ovesta ilman ruokaa? Mitä jos sinun tulee nälkä?" Hys, pidän huolen itsestäni.

"Nimittäin leipä tekee polvesi kipeäksi." Tämä on minun kehoni, ei sinun.

"Näetkö? Nyt olet pökerryksissä. Sanoin sinulle, että meidän olisi pitänyt syödä." En lankea enää tuohon. Lopeta se. (Pökerrys häviää välittömästi.)

"Onko mitään hajua, miten monta kaloria olet syönyt tänään? Oletko varma, että haluat tuon suklaan?" Shhh.

"Katso nyt sinua, lihavampi kuin koskaan. Tämä on typerää." Sillä ei ole merkitystä.

Päivien ja viikkojen saatossa paljon tuosta melusta on vaimentunut, mutta en voi väittää, että se on ohi. Tämä galaksi on ollut aioneita työn alla, ja "hänellä" on edelleen paljon temppuja hihassaan. Joskus vielä lankean niihin, mutta vähemmän ja vähemmän.

On oleellista muistaa, etten taistele kontrollia vastaan lisäkontrollilla. En taistele mitään vastaan – valitsen. Yksi hänen kysymyksensä oli: "Jos et kuuntele minua, kehoasi, miten tiedät, mitä se tarvitsee?"

Tässä on ehdoton totuus: se mitä kehoni tarvitsee, olen MINÄ – rakkauttani, huomiotani ja ennen kaikkea kommunikointiani. Tuon yhteyden myötä millään muulla ei ole merkitystä. Miten voitan esi-isiltä perityt kaavat tai oireet, jotka kiusaavat minua? Niitä ei tarvitse voittaa, ja taistelu pitää ne itse asiassa paikoillaan. Eivätkö tapani ja uskomukseni luo todellisuuteni? Kyllä, tietysti luovat, ja ne ovat luoneet koko tämän ajan – erityisesti se uskomus, ettei kehoni ole omani. Mutta tuo puhdas ja suloinen yhteys minun ja Minun välillä – avoin kommunikointi ilman agendaa, esteetön virtaus tietoisuuteni ja kehoni välillä – kirjoittaa kaiken uusiksi.

On se sitten esi-isiltä perittyä, karmallista, biologista tai jotain muuta, kaikki nämä kaavat (aspektit) ovat paikoillaan vain, koska minä laitoin ne sinne ja minä pidin ne siellä. Ne ovat palvelleet minua hyvin. Mutta muistin lopulta, että minä loin kaiken tämän ja taisteleminen omaa luomustani vastaan lisää vain uuden tähden tuohon mahtavaan – ja mahtavan vanhentuneeseen – galaksiin.  

Minun täytyy lisätä tässä, että tämä ei ole minkäänlainen terveydenhoidollinen ohje. Jos sinulla on jokin keho-ongelma, joka vaatii lääketieteellistä hoitoa, älä tee muutosta vain siksi, että joku kirjoitti tai sanoi jotain. Mutta oivalla, että olet luoja, ja hyväksy sitten ehdottomasti tuo itsesi omistajuus, erityisesti kun kyse on lääkinnällisistä suosituksista. Et ole uhri, olet tutkimusmatkailija. Loit jokaisen aspektin, rakkaudessa ja palvelussa. Jotkut niistä tulivat niin suuriksi ja tukkeutuneiksi, että ne tuntuvat OLEVAN sinä, mutta sitten kun tiedostat pelin, voit muuttaa sen sääntöjä koska tahansa. Tai lakata kokonaan pelaamasta (mikä merkitsee, että tämä on viimeinen kehoartikkelini vähään aikaan). Kaikkein parasta, oma jumalainen valosi valaisee lopultakin sen, mikä on ollut piilossa suoraan edessäsi.

En kadu tätä peliä – ihmettelen vain kykyäni pelata sitä niin vakuuttavasti.

Hei aspektit, olette valmiita tai ei, tässä minä olen.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.