HO JA SUURI KUNNIAGALLERIA
Kirjoittanut Joachim Wolffram (www.crimsoncircle.com)
Joulukuun 2016 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Ho ei saanut nauruaan loppumaan. "Sinun olisi pitänyt nähdä hänen naamansa, kun häneltä kiellettiin henkilökohtainen kunniagalleria!"
Hän puhui vanhalle ystävälleen, Wanshille, joka tuli käymään hänen luonaan Ylösnousseiden mestareiden klubissa noin kerran kymmenessä vuodessa. "Se on vallankumouksellista", Wanshi sanoi. "Kerrottiinko siihen mitään syytä?"
"Totta kai kerrottiin. He osoittivat, että "viisi" ei vielä oikeuta klubin uuteen laajennukseen. Kaikki se pöly ja melu, jota hän tavallisesti saa aikaan, on ärsyttävää."
"Tarkoitatko, että viisi elävää ylösnoussutta mestaria kulkee maan päällä?"
"Jep!"
"Mutta viisi muutamassa vuodessa on mahtavaa, eikö vain?"
"Ehdottomasti! Kaikki tietävät sen. Ja hän tietää, että kaikki muut tietävät."
"Mutta ei kai hän hyväksynyt kieltävää vastausta?"
"Ei tietenkään. Hän vaati saada kunniagalleriaansa. Niinpä hänelle esitettiin haaste."
"Ja se oli?"
"Viisisataa! Tai vaihtoehtoisesti pysäyttää uhkaava uuden Maan ja vanhan Maan jakautuminen."
Nyt Wanshi repesi nauramaan. Kun hän pystyi taas hengittämään, hän kysyi: "Ja mitä hän siihen sanoi?"
"No, ensin hän kalpeni. Sitten hän paljasti hampaansa ja otti tuon läpitunkevan katseen – tiedäthän sen katseen, joka tuntuu polttavan poroksi. Sitten hän nousi seisomaan ja julisti voimakkaalla ja värisemättömällä äänellä: "Haaste hyväksytty!"
"Siistiä!" Wanshi sanoi.
"Mutta hänellä oli yksi ehto."
"Ja se oli?"
"Kunniagalleria ei riittäisi. Sen täytyy olla suuri kunniagalleria. Hän on edelleen hyvin kiinnostunut titteleistä."
Wanshi siemaisi viiniään. "Te oikeasti osaatte muuttaa tämän tylsän ylösnousemuksen huviajeluksi."
"Rakastamme vain tarinoiden luomista." Ho piti tauon ja nosti päätään haistaen ilmaa. "Haistatko tuon tuoksun? Hän on tulossa."
Wanshi katsoi ylöspäin ja näki Adamuksen lähestyvän pöytää. "Millaista parfyymiä tuo on?"
Ho pyöritteli silmiään. "No, hän ei ole oikein koskaan päässyt yli hienoilla tuttavuuksilla ylpeilystä. Äskettäisessä seminaarissa hän kerskaili merkittävällä suhteella Katariina Suureen."
"Katariinaan? Eikös hänellä ollut kymmeniä rakastajia?"
"Aivan. Juuri se. No, joka tapauksessa, tämä lahjoitti Adamukselle tuota erityisparfyymiä ja hän ilmeisesti onnistui tuomaan sen jotenkin ylösnousemusprosessinsa läpi. Kuvittele tätä: päästät irti kaikesta ja viime hetkellä kun olet jättämässä maaulottuvuuden, näet tämän kauniin kristallisen parfyymipullon K Suurelta. No, joka tapauksessa, jotenkin hän nappasi sen ja toi tänne."
"Kenties kyse oli enemmän kristallista kuin parfyymistä", Wanshi kikatti.
"Aa, sinulla saattaa olla pointti tässä."
Adamus saapui pöytään.
"Adamus", Ho sanoi, "muistatko ystäväni Wanshin?"
"Wanshin? Totta kai muistan. Sinä olit … mikä se olikaan – puutarhuri?"
"Tavallaan", Wanshi sanoi. "Mottoni oli "tyhjän pellon viljeleminen".
"Aivan, muistan", Adamus vastasi. "Ja tajusivatko opetuslapsesi sen?"
"No, jotkut tajusivat. Toiset ovat paikalla tänäkin päivänä. Ainakin kylvin siemeniä."
"Joo, tyhjyyden siemeniä. Niitä ei voi olla koskaan liikaa." Adamus istuutui. "Tyhjyydestä puheen ollen, olenko koskaan kertonut teille tarinaa siitä, miksi olen hyvin kiinnostunut plaseboista?"
Ho ja Wanshi vilkaisivat tosiaan ja pudistivat päätään.
"Hyvä. On tarinan aika. Olin täysin unohtanut sen, mutta äskettäin minun oli häirittävä eliittiryhmääni tarinalla viimeisestä syntymästäni, ja se muistui mieleeni. Syntymäni oli ennalta järjestetty, eikö? Kyvykkäimmät vanhemmat, erinomaisin ympäristö, suotuisin tähtiasetelma, uskomattomia opettajia jonossa, upeita linnoja odottamassa minua …"
"Varmasti, saamme idean", Ho sanoi. "Mitä tapahtui?"
"Okei. Oli hedelmöityksen aika. Vanhempani tekivät juttuaan valtavassa ylellisessä sängyssä. Leijuin huoneessa ja odotin ns. siittiön osuvan munasoluun. Mutta valitettavasti he nauttivat toisistaan liikaa ja venyttivät koko episodia. Kyllästyin ja katselin ympäri huonetta – ja järkytyin ei-vielä-fyysisiin-luihini-ja-ytimiini saakka. Uskokaa tai älkää, mutta kaikki tuossa huoneessa oli samanväristä! Kaikki!"
"Minkä väristä?"
"Violettia! Tarkoitan, että miksi violettia? Onko se edes väri? Miehelle? Seuraavalle ylösnousseelle supermestarille joka kulkee maan päällä? Miten he keksivät tämän, tämän … violetin? Siitä tuli omaperäinen traumani elämässä, jonka piti olla täydellinen. Syntyminen oli helppo nakki, mutta tuo violetti on vainonnut minua siitä lähtien."
"Voi, mikä kamala taakka. Joidenkin meistä on tarvinnut aloittaa todella vaikeiden haasteiden kanssa", Ho sympatisoi. "Violetti. Adamus, mitä siis teit voittaaksesi tuon traumasi?"
"No, päätin tehdä maailmalle sen, mitä he tekivät minulle." Heti kun sain oikeutetun ylösnousemusstatukseni, julistin violetin värin äärimmäisen erityislaatuiseksi. Onnistuin tekemään siitä jopa eräänlaisen jumalan, violetin liekin. Muistatteko? Se auttaisi kaikkia polttamaan pois kaiken ei-halutun, puhdistamaan, valaisemaan ja kaikkea muuta."
"Toimiko se?" Wanshi kysyi.
"Siinä juuri on asian ydin." Adamus huokaisi syvään. "Kyllä, se toimi! Se toimi kaikilla, paitsi minulla. Siksi aloin pitää kovasti plaseboista. Käytät vain tuota erityisääntä, julistat minkä tahansa hyödylliseksi ja he uskovat sen. Ja koska he uskovat sen, se toimii heillä. Siksi se ei kai toiminut minulla."
Yhtäkkiä hälytys meni päälle ja punaiset valot alkoivat vilkkua ympäri klubia.
"Mitä tämä on?" Wanshi kysyi.
"Se on viimeisin keksintöni – mustan sumun hälytysjärjestelmä. Asensin sen eilen", Adamus sanoi haroen hiuksiaan. "Olen vakavissani suuren kunniagalleriani saamisen kanssa. Siksi minun täytyy viivyttää vanhan ja uuden Maan jakautumista."
"Viivyttää?" Ho kysyi. "Etkö tarkoita "pysäyttää" sen?"
"No, siihen on liian myöhäistä. Asiat ovat nopeutuneet liikaa. Tällä hetkellä keskityn viivyttämään jakautumista tarpeeksi pitkään saadakseni nuo 500."
"Ja miksi hälytys laukesi?"
"Se on merkki avaruusolentojen yrityksestä peittää lähellä ylösnousemusta olevat suojattini mustalla sumulla."
"Mutta miksi he tekisivät niin?"
"Koska he haluavat suojattieni kyllästyvän olemaan planeetalla ja haluavan siksi lähteä. Heidän kirkas valonsa on harmi noille avaruusolennoille, ja he pelkäävät, että toiset voisivat saada tartunnan. Niinpä he peittävät näiden aistit sumuisella ja samealla mustuudella ja yrittävät imeä ilon heidän elämästään."
Adamus nousi ylös.
"Hetkinen", Wanshi sanoi. "Mitä aiot tehdä sille?"
"Ryntäämme ulos ja sirottelemme violettia valopölyä noiden rumien ja sameiden kuplien päälle."
"Violettia valopölyä?"
"Kyllä, kuin parfyymiä."
"Ja toimiiko se?"
"Ei tietenkään! Mutta avaruusolennot uskovat sen toimivan. Itse asiassa heti kun he aistivat violetin valopölyn, he uskovat yrityksensä kostautuvan, ja sitten he reagoivat. Siis kyllä, tietysti se toimii."
Adamus kohotti kulmakarvaansa Holle ja Wanshille. "Kutsukaa siis vapaasti minua, Plasebon suurmestaria, mutta nyt minun täytyy lähteä. Minun täytyy organisoida Nopean toiminnan joukko. He ovat täyttäneet jo kristallipullonsa ja ovat valmiina lähtöön."
Adamus riensi ulos klubin takaosasta.
"Nopean toiminnan joukko?" Wanshi kysyi.
"Joo", Ho sanoi. "Hän lupasi joillekin muille kivan plakaatin hänen suureen kunniagalleriaansa, jos nämä auttaisivat häntä, ja totta tosiaan jotkut menivät mukaan."
Wanshi pudisti päätään. Hän ei ollut tottunut tähän hilpeään tapaan luoda kokemuksia. Pohdittuaan vähän, hän nojautui Hota kohti ja kysyi matalalla äänellä: "Tiedätkö, mistä voin saada kristallipullon, jossa on violettia valopölyä?"
"Voit käydä katsomassa juuri luodusta Tehtävän kontrollikeskuksesta, joka on baarin vieressä. Adamuksen argumentti oli jotain "strategiseen asemaan" liittyvää, kun hän otti tuon tilan." Ho katsoi tuota aluetta. "Miksi kysyt?"
"Minun täytyy kokeilla tuota pölyä tyhjyyden siemeniini. Olen vain utelias, itävätkö ne."
*****
Joachim Wolffram on. Hänellä on patentti siihen, miten violettia valopölyä tehdään, ja hän on myös julkaissut reseptin piilotetussa muodossa eri kirjoihinsa – tietysti se on näkyvä vain todellisille adepteille. Voit ottaa yhteyttä häneen nettisivujen kautta www.wolffram.de tai Facebookissa www.facebook.com/joachim.wolffram.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.