ON AIKA TULLA KOTIIN
Kirjoittanut Jenny Schiltz (jennyschiltz.com)
30.9.2022
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Halusin jakaa kanssanne, mitä koin ja opin äskettäin kambo-session aikana. Kambo on sammakkolääkettä, jota käytetään poistamaan kehosta ei-haluttuja asioita – tunnepuolen, fyysisiä tai henkisiä – selvittämällä tukokset.
Kun aloitin tämä seremonian, aikomukseni oli työskennellä niiden alueiden kanssa, joissa sabotoin itseäni ja olen itse pahin viholliseni. Olen tehnyt merkittäviä harppauksia tällä alueella vuosien aikana, mutta siellä on edelleen syvään juurtunutta ohjelmointia, joka voi olla vaikea poistaa, kuin leviävä rikkaruoho. Olen toipunut viime aikoina leikkauksesta, ja hiljainen paikallaanolo jota tarvittiin nopeaan parantumiseen, paljasti uuden kerroksen tästä ohjelmoinnista.
Aviomieheni oli terapeuttina – hän pitää tilaa hyvin kauniisti heijastamalla pelkästään ehdotonta rakkautta yhdistettyä siihen, että hän todella näkee sen ja kunnioittaa sitä, kuka olen. Osa seremoniaa on puhdistautuminen Mapacholla, joka on amazonilaista tupakkaa. Sitä käytetään puhdistamaan energiakenttä ja suojaamaan chakroja ja hermostoa. Se on uskomaton kasvilääke, ja olemme kumpikin huomanneet, että pystymme yhdistymään siihen helposti ja syvästi.
Kun hän puhalsi savua selkärankaani pitkin suojelemaan hermostoa, tunsin viidakon. Se syöksyi suonissani, ja se tuntui sydämenlyönniltä kehossani ja kuulosti rummulta. Näin Maya-oppaani, sain sekunninmurto-osassa latauksen, ja tunsin tuolla hetkellä, että minua kutsuttiin kotiin.
Tunsin silmieni täyttyvän kyyneleistä, ja kerroin miehelleni, että aikomukseni seremonian osalta oli muuttunut. Hän katsoi minua kysyvästi, ja sanoin: "Uusi aikomukseni on mennä kotiin. Haluan vain olla kotona."
Uskomattomana tilanpitäjänä, joka hän on, puolisoni kysyi vain: "Mitä se merkitsee? Mikä on koti?" Kyyneleet virtasivat vapaasti, kun minulla oli vaikeuksia sanojen kanssa. Yritin selittää, että tunsin sen viidakon ja ne Maya-oppaat, jotka tulivat vuosi sitten, kun hän puhdisti minua.
He tulivat vuosi sitten, kun olin Cozumelissa, Meksikossa, työskentelemässä vedenalaisten pyramidien kanssa. Kuluneen vuoden aikana he ovat näyttäneet minulle elämän Mayana ja miten autoin sitä ryhmää, joka pystyi muuttamaan taajuutta ja todellisuutta ja tällä tavalla häviämään kollektiivista. Pysytin auttamaan ihmisiä sillan tekemisessä todellisuudesta toiseen. Tämä muinaistieto on tallennettuna soluihini, ja sitä aktivoidaan vähitellen.
Tuon Cozumelissa viettämäni viikon aikana en saanut paljon nukuttua, kun joka yö heräsin noin kahdelta ja aloin vastaanottaa latauksia. Kirjoitin automaattisesti niitä päiväkirjaani auringonnousuun saakka. Sitten nukuin vielä vähän, ennen päivän toimien alkamista. Tuona aikana kirjoitin ja kirjoitin, ja omaksuin osan informaatiosta, mutten todellakaan kaikkea. Suunnitelmani oli kotiin päästyä lukea kaikki uudelleen ja integroida se täysin.
En ollut kuitenkaan ollut kotona vielä vuorokauttakaan, kun koirani repi päiväkirjan miljooniksi kappaleiksi ympäri takapihaa. Olin järkyttynyt. Toisaalta tiesin, että niin oli tarkoitus olla, ja toisaalta oli musertunut. Itkin tuntitolkulla ja kysyin koiraltani ja Hengeltä: "MIKSI???" Se ei ole täysin selvinnyt minulle, mutta siitä lähtien tuo informaatio on palannut miellyttävämpinä paloina, mikä sallii helpomman integroinnin.
Mieheni on ollut rinnallani kaikissa näissä tapahtumissa, paljastuksissa ja ymmärryksissä, joita on tullut. Hän myös keräsi armollisesti tuon päiväkirjasilpun, jota oli kaikkialla. Siis kun selitin, mitä tunsin hänen puhdistaessaan Mapacholla, hän ymmärsi tuon viidakon kutsun. Cozumelin jälkeen hän on ollut rinnallani, matkustanut kanssani Hondurasiin ja pian Belizeen työskentelemään Maya-raunioiden kanssa ja keräämään niitä ylösnousemuskoodeja, jotka jäivät taakse.
Vastasin hänen kysymykseensä, mitä koti merkitsee minulle. Kerroin, että koti on paikka, jossa ei ole erillisyyttä, rajoittunutta havaintotapaa, joka on ihmistilan sivuvaikutus. Kotona oleminen on kulkemista täysin omassa tarkoituksessani, tietämisessäni, luottaen täysin tuohon tietämiseen ja yhteyteen. Ollen tässä, täysin tässä, vastustamatta enää kaikkea, mitä olen, mitä olin ja mitä tulen olemaan.
Ei enää traumatisoitunut lapsi, ei enää epävarma nainen, vaan olen maadoittunut eukko, viisas nainen, ja tiedän, kuka olen, arvoni, tietämiseni ja tarkoitukseni.
Hän kuunteli silmät kimaltaen ja tarttui käsistäni ja aloitti avausrukouksen. Hän kutsui suojelijat, viidakon, sammakon ja Matse-heimon auttamaan minua halussani palata kotiin sisälläni. Lääkettä siveltiin, ja lähdin kehostani, mikä salli sen käydä läpi prosessinsa, ja yhdistyin takaisin vasta, kun oli aika puhdistua/tyhjentää suoli. Ollessani kehosta poissa, sain parannusta ja ymmärrystä Maya-oppailta toisessa ulottuvuudessa. Ennen kuin tiesinkään, seremonia oli tehty, lääke pyyhitty, mutta monin tavoin parantuminen oli vasta alkanut.
Makasin muutaman tunnin sängyssä ja tärisin fyysisesti. Kambon jälkeen täriseminen ei ole uutta minulle. Niin päästän irti tiheydestä, väärästä ohjelmoinnista, joka on tallennettu kehoon, ja se muuttaa hermostoa, päivittää sitä. Tavallisesti tuo tärinä kestää puoli tuntia maksimissaan. Ei mitään tällaista. Sivuhuomautus: useimmat ihmiset joita olen nähnyt tai joiden kanssa olen työskennellyt, eivät tärise Kambon jälkeen. Se vain näyttää olevan minun tapani prosessoida.
Tämä oli yksi voimakkaimmista puhdistuksista, jonka olen käynyt läpi, kun pidin aikomukseni/huomioni tulemisessa kotiin sisälläni. Tämä merkitsee irtipäästämistä siitä, mikä estää minua olemasta täysin tässä. Minulle näytettiin aikajanoja, käyttäytymistapoja, väärinymmärryksiä ja pelkoja. Näin ne, kävin ne läpi, tärisin hallitsemattomasti, annoin sen lähteä fyysisestä olemuksestani, ja sitten sain syvempiä totuuksia.
Oivalsin tämän kokemuksen aikana, että tässä kohtaa ensiaaltolaiset ovat. OLEMME TULOSSA KOTIIN. Käymme jokainen läpi vastarintaa, itsesabotointia, vääriä odotuksia ja vääriä todellisuuksia. Tulemme kotiin omaan totuuteemme, läsnäoloomme ja tarkoitukseemme. Murtaudumme niiden esteiden läpi, jotka ovat pitäneet meidät erillään kaikesta, mitä on, ja kaikesta mitä olemme.
Jos tämä resonoi, kutsu itsesi kotiin. Pyydä näyttämään, mikä sinua estää. Pyydä näyttämään, mitä piilotat itseltäsi ja mistä sinun täytyy päästää irti. Pyydä näyttämään, mikä on paras polku sinulle viedä itsesi kotiin ja elää tätä elämää täysimmän potentiaalisi mukaisesti. Pyydä, ja sitten tarkkaile, mitä näet, kuulet, tunnet ja uneksit muutaman seuraavan viikon kuluessa.
Saamme hyvin paljon apua nyt. Meidän täytyy vain pyytää sitä ja olla valmis vastaanottamaan se, riippumatta siitä miltä se näyttää. (Joskus tuo apu sisältää jonkin massiivisen trikkerin/laukaisijan, jotta voimme nähdä syvään juurtuneen ja piilossa olevan ohjelmoinnin.) Kaikki on asettumassa riviin, jotta voimme ruumiillistaa kaiken, mitä olemme, ja olla täysin tässä.
NYT ON SE AIKA.
Toivottavasti kaikki on hyvin, ja tämä lähetys auttaa sinua kaivautumaan syvemmälle itseesi, jotta voit tulla täysin kotiin sisälläsi. Lähetän teille kaikille paljon rakkautta.
Valtavaa kiitollisuutta niille, jotka jakavat ja tukevat tätä blogia. Minut on varjobannattu sosiaalisessa mediassa, joten olen riippuvainen niistä, jotka arvostavat tätä työtä ja jakavat sen.
Jenny
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.