ISOÄIDIN TARINA KARHUSTA
Kirjoittanut Jenny Schiltz (jennyschiltz.com)
4.7.2017
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Olen tuntenut tarvetta tehdä pitkän shamanistisen matkan ja löysin täydellisen tilaisuuden sen tekemiseen tänä aamuna. Halusin jakaa kanssanne, mitä opin.
Kun sopeuduin hypnoottiseen rummunlyöntiin, löysin itseni tutulta tieltä kävelemässä kohti aluetta, jolta tiesin löytäväni isoäidiksi kutsumani henkilön. Kun tulin hänen tulipiiriinsä, näin, että hänen ympärillään istui pieniä lapsia. He näyttivät olevan iältään 4–6-vuotiaita ja he asettuivat kuuntelemaan tarinaa.
Isoäiti pyysi minua liittymään seuraan, kun tarina oli tärkeä myös minulle. Hän kertoi suuresta harmaakarhusta, jolla oli kyky tietää, milloin vuodenaika vaihtuisi, millainen sää olisi, missä laumat olivat vaeltaneet, milloin heidän maailmassaan oli epätasapaino ja miten korjata sen. Tämä karhu tapasi kylän viisaan miehen ja kertoi, mitä oli oppinut, ja se auttoi kylää olemaan yltäkylläinen ja iloinen. Kaikki ylistivät viisasta miestä kyvystä puhua karhun kanssa, mutta hän tiesi, että karhu oli tehnyt hämmästyttävän asian, kun se oli siirtynyt pois mukavuusalueeltaan. Vaikka karhu teki upeaa työtä ja auttoi monia, muut karhut karttoivat sitä, tuomitsivat sen eivätkä ymmärtäneet sitä. Viisas mies tiesi, että karhun jatkuva tietonsa jakaminen oli rakkausteko.
Isoäiti jatkoi sanoen, miten jokaiselle ihmisellä on oma lahjansa, oma kykynsä, jota pitäisi kunnioittaa ja olla vertaamatta toisiin. Pieni poika puhuu yhtäkkiä ja näyttää, miten hänen kielensä voi liikkua sisään monin eri tavoin. Isoäiti hymyili ja sanoi: "Käytät sitä kommunikoimiseen monien kanssa ja tuot kunniaa kansallasi." Pieni poika säteili ylpeänä. Sitten pieni tyttö vieressäni vääntää kehonsa asentoon, joka tekisi kenestä tahansa joogista ylpeän, ja sanoo: "Osaan tehdä näin, mutta kun teen, sisareni tekee pilkkaa minusta." Kun hän katsoi alas, voi nähdä, että hän odotti sanottavan, että hän oli kummallinen. Sen sijaan isoäiti sanookin: "Se on kaunis lahja. Joustavuus palvelee sinua hyvin elämäsi kaikilla alueilla. Pysy taipuisana, älä ole koskaan kova ja jäykkä. Älä salli toisen, jolla ei ole sinun kykyjäsi, saada tuntemaan oloasi huonoksi, sillä sinä olet luojan silmissä aivan yhtä erityislaatuinen kuin hän."
Pian tämän jälkeen isoäiti lähettää lapset pois, ja alamme kävellä kukkaniityllä. Hän kysyy, mitä mielessäni on, miksi tunnun niin levottomalta. Kerroin hänelle, miten olin nähnyt monissa ryhmissä ja postauksissa sanottavan, että ihmisten oli väärin veloittaa henkisistä palveluksista. Se sai minut turhautumaan – turhautumaan siitä tuomitsemisesta, jota tunnen niiltä, jotka uskovat näin, ja turhautumaan niiden parantajien, shamaanien ja oppaiden puolesta, jotka uskovat sen ja antavat kaiken itsestään ja luovat suurta puutetta, myös fyysistä sairautta. Hän katsoo minua ja sanoo: "Etkö usko, että karhulle annettiin lihaa, marjoja ja herkkuja? Viisas mies tiesi, että epätasainen energiavaihto toisi epäkunnioitusta häntä, hänen kyläänsä ja karhua kohtaan."
Hän jatkoi: "Kansa huolehti ennen hyvin shamaaneista, parantajista ja viisaista miehistä ja naisista. He saivat kaiken niiltä, joita he palvelivat. Shamaanille oli kunnia syödä ruokaa, käyttää metsästettyjä turkiksia ja elää kansan tekemässä kodissa. Tänä päivänä yhteiskuntanne ei elätä viisaitaan, kuitenkin se kadehtii heitä, kun he elättävät itsensä. Se on luonut melkoista epätasapainoa."
Olin samaa mieltä ja kysyin: "Entä energiavaihdot?" Hän vastasi sanomalla: "Ne voivat olla kauniita ja upeita. Kuitenkin siihen saakka kunnes ihmiset osaavat muuttaa energian joksikin konkreettiseksi, raha on aina osa maailmaanne. Tämän alkemian oppiminen on mahdollista, mutta miten yksilö syö opetellessaan?" hän sanoi hymyillen.
Kysyin, milloin hän ajatteli tulevan aika, jolloin ihmiset eivät enää tarvitsisi rahaa. Hän vastasi: "Sitten kun ihmiset oppivat olemaan vihaamatta rahaa ja kadehtimatta rahanvaihtoa ja sen sijaan antamaan ja vastaanottamaan kiitollisena." Hän jatkoi selittäen, että uskomusjärjestelmiemme vuoksi emme ole antamisen ja vastaanottamisen virrassa. Virrassa missä raha on pelkästään työkalu. Sen sijaan olemme luoneet monia valheellisia ajatuksia ja rakenteita, jotka pitävät meidät ulkona tästä virrasta, ja tässä virrassa on kaikki mahdollisuudet.
Hän katsoi minua ja sanoi: "Ole karhu. Älä ole huolissasi siitä, mitä muut ajattelevat tai tekevät, sillä tiedät lahjasi." Hän tarttui kummastakin kädestäni kääntyen minuun päin ja sanoi: "Mikä sääli olisikaan ollut, ettei karhu olisi jakanut tietoaan siksi, että toiset saavat olon tuntumaan pahalta, arvottomalta tai itsekkäältä."
Kiitin häntä taas viisaudesta ja antamisesta minun osallistua tarinan kertomiseen. Oli ilo nähdä nuo pienet lapset, kun näin itseni yhtenä heistä.
Tämän ymmärryksen kera sanon nyt sinulle: OLE KARHU.
Miltä se näyttääkin sinulla, se on täydellistä. Ole karhu. Salli lahjojesi ja taitojesi säteillä. Älä salli itsesi tai toisten väheksyä niitä, laittaa niitä laatikkoon tai saada tuntemaan itseäsi huonommaksi niiden vuoksi. Kun jaat lahjojasi, ole avoin vastaanottamaan vastavuoroisesti, koska se on asioiden luonnollinen järjestys. Nimittäin mikä vahinko olisi, jos sinäkin kätkisit lahjasi, taitosi ja valosi.
En usko, että on sattumaa, että tämä viesti tuli maani itsenäisyyspäivänä, kun teemme kaikki työtä saadaksemme itsenäisyyden uskomusjärjestelmistä, tuomitsemisesta ja puutteesta.
Lähetän teille kaikille paljon rakkautta, Jenny
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.