PALJASTETTU

Kirjoittanut Kim Seppälä (www.crimsoncircle.com)
Kesäkuun 2023 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Apokalypsistä on seitsemän viikkoa. Mikään ei vaikuttanut erityiseltä siinä päivässä, jolloin taivaat menivät ristiin: taivas oli harmaa, liikenne kovaäänistä ja ihmiset juoksivat kiireisenä elämänsä läpi, kuin minä tahansa keskiviikkona. Ei mahtipontisia efektejä tai dramaattista taustamusiikkia merkkinä tämän päivän tärkeydestä, jota olemme odottaneet, johon olemme valmistautuneet ja jota kohti olemme tehneet työtä elämien ajan. Ja me teimme sen – pudotimme verhot ja toteutimme Atlantiksen unelman!

Sisäistän edelleen, mitä tämä tapahtuma oikeasti merkitsee. Ulottuvuustyö yllätti minut, kuten monet muutkin. Kun saa tietää, että monet ihmiset joita tunnet, ovat toimineet "moniulotteisina salaisina agentteina" ja työskennelleet pimeän energian kanssa, se on paljastus. Sen oivaltaminen, että olin yksi noista sala-agenteista, on huvittavaa (olin niin salainen, että huijasin itseänikin), ilahduttavaa (koska kaikessa on lopultakin tolkkua) ja hämmentävää (tarjouduinko oikeasti tähän tehtävään?) – kaikkea tätä samaan aikaan.

Minusta tuntuu myös toipumassa olevalta enkeliltä. Enkelihöyheneni ovat sekaisin, ja tunnen uupumusta monissa ulottuvuuksissa. Visuaalisena anekdoottina voidaan viitata öljymaalaukseen nimeltään "Haavoittunut enkeli", jonka on maalannut suomalainen taidemaalari Hugo Simberg 1903. Siinä kuvataan vertavuotavaa enkeliä, jota kaksi poikaa kantaa. Tässä hieman häiritsevässä kuvassa minuun osuu se, että enkelin silmillä on side, mikä herättää provosoivia kysymyksiä katsojassa: "Miten enkelillä voi olla side silmillä? Mitä hänelle on tapahtunut?"

Tässä on yksi tapa tulkita tuota maalausta. Uupunut ulottuvuustyöntekijä on palannut Maahan Taivaan ristin jälkeen ja kaksi kantajaa (epäilemättä arkkienkeli Rafaelin assistentteja) kuljettaa häntä Tobiaksen toipumiskylpylään, kuten voin kuvitella. Side pään ympärillä johtuu siitä, että hän on oman sielunsa sokaisema. Tämä lisää ironiakerroksen tarinaan: enkeli on verhottu missioltaan paljastaa muut ulottuvuudet. Oliko todella tarpeellista pitää ulottuvuustyö piilossa itseltämme? Sillä ei ole nyt merkitystä, mutta itseluottamukseni korjaaminen saattaa viedä hetken.

Taivaiden paljastumisen myötä paljastuivat myös kaikki epävarmuudet, joita sisälläni vielä oli – vanhat katumiset, kysymykset joita en uskaltanut koskaan esittää ääneen, ja ihmisen toteutumattomat unelmat paljastuivat, kun tietoisuuden uutta valoa virtasi sisään. Huomasin tekeväni inventaarion elämästäni ja kyseenalaistavani jokaisen valinnan, jonka olin tehnyt tässä elämässä – vanha ystäväni Lohikäärme lensi avautuneiden taivaiden läpi vielä yhteen kohtaamiseen.

Noiden epämiellyttävämpien tunteiden lisäksi tunnen myös syvää helpotusta ja kiitollisuutta tästä ymmärryksen uudesta tasosta – kuin olisin kaikki nämä vuodet yrittänyt katsoa 3D-elokuvaa (elämääni) ilman 3D-laseja, ja kaikki näytti olevan vähän epäselvää ja pielessä. Ottaessani tämän uuden perspektiivin – "''Ai, olin ulottuvuustyöntekijä!" – katsoin elämääni kuin uusilla linsseillä. Ei mikään ihme, että pyörrytti ... Hassua kyllä, kirjoitin artikkelin Shaumbra-lehteen 2015 (toukokuu) otsikolla "Putoavat enkelit". Artikkelissa kuvasin turhautumista puuttuvan palan etsimisestä ja tulin siihen lopputulokseen, että elämä on helpompaa, kun vain antautuu ja luopuu etsimisestä. Nyt kuvittelen matkustavani taaksepäin ajassa 2015-itseni luo ja annan hänelle tiukan halauksen ja kuiskaan: "Älä luovuta. Vain kahdeksan vuotta ja lupaan, että löydät tuon puuttuvan palan. (Muuten, se ei ole mies.) Älä ajattele sitä nyt, mutta yhtenä päivänä kaikessa on tolkkua."

Yksi asia jossa alkoi olla tolkkua, oli unitilani. Yli 15 vuotta minulla oli eläviä ja uuvuttavia painajaisia viikoittain, toisinaan useammin. Nämä unet tuntuivat yhtä todelta kuin tämä todellisuus, ja näin ollen ne olivat fyysisesti ja mentaalisesti kuluttavia. Onneksi uneni loppuivat huhtikuussa. Aikanaan selitin ne traumaperäiseksi stressihäiriöksi ja aspektin integrointiuniksi. Ja se on totuuden yksi puoli – en usko, että kaikki vaikeus elämässäni oli seurausta ulottuvuustyöstä. Monia asioita on tapahtunut, koska olen valinnut tämän elämän oivaltamis- ja integrointikohdaksi. Esi-isiltä perityillä vaikutuksilla on varmasti ollut oma osansa elämässäni, ja joitain kokemuksia ovat aiheuttaneet yksinkertaisesti huonot valinnat.

Olivatko traumaattisemmat tapahtumat tässä elämässä karman ja houkutuksen/viettelyn aiheuttamia, vai olivatko ne tarvittava uhraus, joka tehtiin ulottuvuustyön nimissä? Näin sieluni selittää sen: ulottuvuustyö teki minusta alttiimman vetämään puoleeni kaikenlaisia energioita, jotka johtivat raskaisiin kokemuksiin (kun työskentelet koko yön tiheän massatietoisuuden kanssa, osa tuosta raskaudesta voi tarttua sinuun).

Samaan aikaan pimeiden aspektieni kohtaaminen ja integrointi olisi ollut joka tapauksessa vääjäämätöntä tässä ruumiillistuneessa Oivaltamisprosessissa. Omalla kohdallani oppiminen integroimaan pimeät aspektit salli minun olla tehokkaampi ulottuvuustekijä, kun opin, miten muunnetaan erilaisia energioita unitilassa.

Kuin kissa joka raahaa kuollutta hiirtä sisälle, Lohikäärme toi minulle myös "lahjan" tunnustaa kaikki ihmisen toteutumattomat unelmat. Kurkistin joihinkin mahdollisiin elämänpolkuihin, jotka olisin voinut valita, jos en olisi ollut niin sidottu muihin ulottuvuuksiin. Miten olisin panostanut kaiken tuon ylimääräisen energian? Luonnollisesti elämä olisi silti tuonut haasteita, mutta on selvää, että ihmiskokemukseni olisi ollut kevyempi ja että olisin ollut luovempi ja tuotteliaampi ihmistasolla.

Hetken tunsin tarvetta juosta noita hylättyjä unelmia kohti ja alkaa elää kaikkia niitä nyt, kun ulottuvuustyö on tehty. Kun tunnustelin näitä valitsemattomia mahdollisuuksia, sain kuitenkin mielenkiintoisen oivalluksen: nuo unelmat eivät ole enää minun. Ne kuuluvat muihin elämiin, ja itse asiassa olen elänyt ne monta kertaa aiemmin.

Varmaan olisi ollut mahtavaa viettää elämä tanssijana, äitinä tai näyttelijänä, mutta tämä on hyvin erityislaatuista aikaa maan päällä. On monia sieluja, jotka voivat palvella taitelijoina, mutta ei kovin monia, joita on koulutettu metafysiikassa ja jotka ovat valmistautuneet Taivaan ristiin elämien ajan. Se mitä teimme – niin ulottuvuustyöntekijät kuin maatyöntekijät – vaikutti tietoisuuteen. Todellisen influensserin ei tarvitse olla suosittu voidakseen vaikuttaa massatietoisuuteen – hänen täytyy olla vain tietoinen. Tuolla hetkellä ymmärsin, että ulottuvuustyö ei ollut risti, jota oli kannettava, vaan tietoinen valinta, joka syntyi rakkaudesta ihmiskuntaa kohtaan. Se oli missio, jonka vaadin sieluolentona täysin tiedostaen ja kiihkeän intohimoisesti.

Taivaan ristin jälkeen sieluni on lempeästi, mutta itsepintaisesti, pyytänyt minua päästämään irti kaikista missioista. Massatietoisuuden avaaminen oli viimeinen missio, ja vaikka en voi ihan vielä uskoa sitä, niin se on tehty. Tässä sitä ollaan, paljastettuna, siivet avattuna, ilman missioita tai unelmia – vain iso, tyhjä maalauskangas edessäni.

Siis mitä tehdä seuraavaksi?

"Miten olisi elämästä nauttiminen", sielu kuiskaa minulle. "Nauti elämästäsi", Adamus kaikuu selkeällä äänellä. Mutta onko oikeasti intohimoa ilman missiota, tai iloa ilman unelmia? Voinko oikeasti luoda ilman tuskaa?

Kyllä!

Vastaus kajahtelee sisäisten taivaideni poikki. Vaatii vähän aikaa tottua elämään ilman missiota, mutta olen iloinen tietäessäni, että olen hyvässä seurassa. Ja kun seuraavan kerran matkustan muihin ulottuvuuksiin ja rajatarkastus kysyy: "Onko vierailusi bisnes- vai huvimatka?" voin lopultakin vastata: "Huvimatka!"

***

Kim on tietoisuuden tutkija ja ekspressionisti. Jos haluat lukea hänen metafyysisistä seikkailuistaan tai ottaa häneen yhteyttä, voit käydä hänen uusilla nettisivuillaan.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.