TERVEYS

Kirjoittanut Sue Davis (dreamsofnewearth.com)
4.7.2015
Suomennettu Luxoniassa

En juuri ajattele terveyttäni nykyisin. Minun ei tarvitse, koska se on täydellinen. Kehoni tekee kaiken, mitä haluan, eikä se koskaan aiheuta mitään ongelmia, sen energia on loppumaton, se näyttää upealta - joten terveydessä ei vain ole mitään murehtimista.

En halua antaa vaikutelmaa, että en arvosta sitä, mitä minulla on - luulen, ettei kukaan halua. Sillä todella nautimme fyysisestä olostamme nykyisin. Voimme kävellä tai juosta kilometrikaupalla, hyppiä ja kiivetä ja uida ja tehdä kärrynpyöriä; voimme tanssia koko yön, tai rakastella koko yön jos haluamme. Kehomme ovat todellinen ilonaihe. Ja niiden kautta voimme nauttia täysin siemauksin kauniin maailmamme näyistä, äänistä, mauista, tuoksuista ja tunteista.

Kun Muutos tuli, useimmat meistä eivät olleet erityisen hyvässä kunnossa. Eikä se todella ollut yllättävää, ottaen huomioon, miten kehojamme oli kohdeltu vuosien mittaan - stressi, jota niiden piti sietää, unen puute, sähkömagneettinen säteily, ruokavaliomme puutteet, veden, ruuan ja ilman saastuminen, huumeet, alkoholi, sokeri - ihme, että ne toimivat niinkin hyvin kuin toimivat.

Mutta yllättäen kaikki myrkyt olivat poissa ja uusi ihmeellinen terveysteknologia oli saatavissa kaikille. Ensimmäisinä tärkeysjärjestyksessä olivat sodista tai kulkutaudeista tai köyhyydestä tai aliravitsemuksesta kärsivät ihmiset, joten terveysalan ammattilaisia pyydettiin vapaaehtoisiksi. Hämmästyimme kaikki, kuinka moni halusi lähteä. Mutta nyt kun heidän ei tarvinnut tehdä työtä, työtä, työtä vain maksaakseen asuntolainaa, he eivät malttaneet odottaa lähteä maailmalle, missä heillä olisi merkitystä.

Ensin kaikki menivät opettelemaan uutta teknologiaa, mikä toimii kehojemme eteerisillä mallineilla. Eteerinen malline on kehon energiakentän kerros, joka ulottuu hieman kehon ulkopuolelle. Se tarjoaa tukiverkon tai mallineen, jonka mukaan kehon tukirakenteet ja kudokset on järjestetty, ja huolehtii siitä, että ne toimivat oikein. Kun mallinetta muuttaa tai sen korjaa, seuraa keho perässä ja kasvattaa jopa uutta kudosta, jos on tarpeen. Eli raajoja ja elimiä voidaan kasvattaa uudelleen, ja halvaantuminen voidaan korjata.

Kun kaikki ne, joilla oli kiireellisiä tai vakavia terveysongelmia oli hoidettu, oli meidän vuoromme - kaikki, joiden ongelmat olivat pieniä, tai ne eivät olleet häiritseviä. Mutta meidän ei enää tarvinnut elää niiden kanssa! Ranteestani poistettiin titaanilevy ja ruuvit ja eteerinen malline parani; luut ja kudokset muotoutuivat uudelleen ilman arpea, yhtä hyväksi kuin uutena. Ja sain uudet hampaat. Ei tekohampaita, ei implantteja - uudet, jotka kasvoivat leuastani. Ja näköni on täydellinen, ensi kertaa elämässäni.

Samaan aikaan, kun planeetan energiataajuus yhä nousee ja oma taajuutemme sen myötä, nuortuminen alkoi. Me vanhemmat huomasimme sen ensin: ihomme sileni ja sai kimmoisuutensa ja kiiltonsa takaisin, tukkamme kasvoi tuuheammaksi ja kiiltävämmäksi, selkämme oikenivat, nivelemme vapautuivat ja kipumme ja vaivamme haihtuivat.

Ja sitten kehonmuutosliikkeet avautuivat. Ensin oli valtavaa kysyntää tatuointien poistoista. Ja sitten, vähän noloina aluksi, mutta kasvavalla itseluottamuksella, kaikki homomiehet ja suurin osa naisista lähti hakemaan kehonkauneutta. Eikä siinä mennyt kauan! Jalat pitenivät, peput kiinteytyivät ja kuhmuiset paikat tasoitettiin.

Kasvoja muutettiin hitaammin, koska kukaan ei halunnut yhtäkkiä näyttää joltakin muulta kuin itseltään. Ja aivan oikein - kukapa haluaisi identiteettikriisin? Mutta ajan mittaan heikot leuat vahvistuivat, poskipäitä muotoiltiin uudelleen, pienet silmät suurenivat ja isot nenät pienenivät. Olimme edelleen itsemme näköisiä - mutta valtavasti parannettuja versioita.

Seurasi omituinen ajanjakso, jolloin puolet väestöstä näyttivät jumalaisilta ja toinen puoli ei - suurimmaksi osaksi heteromiehiä. Heidän päätään ei käännetty, ja sen voi ymmärtää. Ei ulkonäkö ole niin tärkeää, he sanoivat. Meidän täytyi olla samaa mieltä. Jos rakastat minua, hyväksyt minut sellaisena kuin olen, he sanoivat. Ja me hyväksyimme. Huomasimme kuitenkin, etteivät he kuitenkaan varsinaisesti valittaneet sitä, että heidän partnerinsa näyttivät jumalattarilta.

Mutta sitten pari tyyppiä meni teettämään vähän muutoksia, ja vau, minkä huomion he saivat! Ne hymyt ja naurut ja silmänilot. Joten vähitellen muutkin miehet korjailivat paikan sieltä, toisen täältä. Muurasimme heihin positiivista vahvistusta, ja he tekivät enemmän. Siinä meni kymmenisen vuotta, mutta lopulta he näyttivät yhtä upeilta kuin kaikki muutkin. Ja sitten totuimme siihen. Ja unohdimme koko jutun. Ja nyt on normaalia olla kaunis.