OPI RATSASTAMAAN YLÖSNOUSEMUSENERGIOILLA

Kirjoittanut Vidya Frazier (vidyafrazier.com)
12.11.2014
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Viime kuukausi (lokakuu) on ollut hyvin intensiivinen monille meistä - fyysisesti, tunteellisesti ja mentaalisesti. Ei taida olla mikään yllätys, kun ottaa huomioon monet voimakkaat auringonpurkaukset sekä kaksi pimennystä - ja kuka tietää, mitä kaikkea muuta taivaalla tapahtuu.

Kuten aina, olen ollut tietoinen, että kaikki näinä aikoina tulevat haasteet on suunniteltu selvittämään niitä vanhoja malleja, jotka eivät ole harmoniassa uusien ylösnousemusenergioiden kanssa, joita tulvii maapallolle. Ja tämän tietäminen on auttanut.

Työnnetään, tönitään ja venytetään

Mutta millaista kyytiä onkaan ollut! Kenties olen tuntenut enemmän kuin koskaan ylösnousemusenergioiden työntävän ja tönivän - aina eteenpäin, tuntien pakkoa ottaa seuraava haastava askel, mitä vaaditaan, ilman edes lyhyttä tilaisuutta kasata itseni edellisestä törmäyksestä. Ja venyttävän - venyttävän jatkuvasti ulos mukavuusalueeltani.

On ollut aikoja, jolloin ei ole ollut mitään taukoa rentoutuakseni - on ollut asia toisensa perään, mitä minun on tarvinnut tehdä. Ja toisia aikoja, jolloin tunne- tai mentaalihaasteet näyttivät ylivoimaisilta, ottaen huomioon, että minua vaadittiin voittamaan ne tai kestämään.

Yhdessä kohtaa valitin oppailleni tätä: milloin saisin tauon, milloin voisin rentoutua vähän, ennen kuin seuraava aalto osuisi minuun? Ensin kuulin hyvin lempeällä äänellä tunnustettavan, että kyllä, tosiaankin parhaillaan tielleni heitettiin paljon kaikkea, mikä on saatettava loppuun, integroitava ja mistä on toivuttava.

Tämä tunnustus oli lohduttavaa kuulla. Mutta sitten kuulin, että tapani reagoida siihen kaikkeen aiheutti pakahtumiseni.

Kolme tapaa kohdata ylösnousemusenergiat

Tosiaankin, he sanoivat, on kolme tapaa, jolla voisin päättää kohdata kaiken, mitä tapahtuu. Ensimmäinen vaihtoehto oli jatkaa entiseen malliin: yrittää pitää kaikki selkeänä mielessäni, tajuta kaikki, pitää jatkuvaa lukua siitä, mitä minun tarvitsi tehdä ja milloin, ja jatkaa kehoni työntämistä eteenpäin. Toisin sanoen: voisin jatkaa yritystäni pysyä kaiken kontrollissa - ja tuntea ympäri työntämistä ja pakahtumista prosessin aikana.

Toinen vaihtoehto oli oppia ratsastamaan energia-aallolla sen sijaan, että tuntee sen työntävän. Voisin päästää irti yrityksestä kontrolloida sitä (mihin en joka tapauksessa pystyisi - typerää edes ajatella niin). Ja sen sijaan tunnustella, miten virta liikkuu, harmonisoitua sen kanssa ja ratsasta sillä. Näkisin - minulle vakuutettiin - että jos tekisin näin, ei olisi pakahtumista. Kaikki mitä minun täytyi tehdä, kokea tai sanoa, annettaisiin minulle siinä hetkessä, missä sen tarvitsi tapahtua. Minun ei tarvitsisi pitää kaikkea mielessäni tai yrittää pysyä kaiken sen kontrollissa, mitä tein.

"Tämä kuulostaa hyvältä", vastasin, "jos minulla on energiaa tehdä kaikki tämä - pysyä valppaana ja ratsastaa aallolla. Mutta entä silloin, kun olen niin väsynyt ja aivokuollut, etten pysty edes siihen?"

"No, kolmas vaihtoehtosi on antaa energia-aallon kantaa."

Salli ylösnousemusenergioiden kantaa

"Ai jaa", huudahdin, kun yhtäkkiä mieleeni ilmestyi kuva kauniista valkoisista vaunuista, joissa lepäsi turvallisesti erittäin mukava tuoli. Edessä oli hohtava Pegasus valmiina kantamaan minua elämääni.

Astuin vaunuihin ja rentouduin tuoliin - ja lensimme pois. Pian oivalsin, että kummallakin puolellani oli enkeleitä, jotka opastivat vaunuja. Mikä autuus! Olin yhtäkkiä kyynelissä, helpotuksen valtaamana.

Se oli hyvin herkullinen kokemus - ja ollut siitä lähtien joka kerta, kun olen käyttänyt tätä kuvaa tuntiessani pakahtuvani siitä, ettei ole riittävästi aikaa, riittävästi aivosoluja muistaa asioita tai riittävästi sisua ja energiaa selviytyä siitä, mitä kulloinkin tapahtuu.

Ja niinä aikoina jolloin minulla on energiaa ja selkeä mieli, harjoittelen aallolla ratsastamista. Olen havainnut, että tämä voi olla hyvin hauskaa - tunnustellen, minne aalto vie minua, kaikkia kaarroksia ja käänteitä ja liikkuen sen mukana. Ja miten jännittävää onkaan ratsastaa niin voimakkaalla energia-aallolla tarvitsematta tietää, minne se vie minua - pelkästään luottaen, että sinne minun täytyy mennä.

On upeaa oivaltaa, että se on totta, mitä minulle kerrottiin: voin vain päästää irti yrittämisestä, muistaakseni oikeaan aikaan asiat, joita minun täytyy tehdä. Uudestaan ja uudestaan - juuri kun minun täytyy muistaa tehdä jotain, minua muistutetaan. Kaikki virtaa ja tapahtuu, kaikki oikeaan aikaan.

Aaltoja tulee ja menee

Minulla on nyt riittävästi kokemusta tietääkseni, että näitä ylösnousemusaaltoja tulee ja menee elämässämme tässä matkamme kohdassa. Ja niiden välissä on lepoaikaa, jolloin voimme rentoutua ja integroida sen, mitä olemme kokeneet, päästäneet irti ja oppineet.

Voimme ottaa näinä jaksoina aikaa kokeaksemme täysin ne uuden selkeyden, keveyden, tasapainon ja täyttymyksen tunteet, joita virtaa sisään sen vetäytyvän energia-aallon jälkimainingeissa, joka törmäsi elämäämme.

Kuten sanonta kuuluu: ylösnousemus ei ole nynnyjä varten. Ja me jotka olemme päättäneet tehdä muutoksen viidenteen ulottuvuuteen tietoisesti - tietäen, että autamme vapaaehtoisesti muita prosessissa - näytämme nyt kokevan jatkuvaa muutos- ja liikevoimaa elämässämme.

Miten onnekasta onkaan tietää, että on eri tapoja, joilla voimme kohdata haasteet - niiden kaikkien ei tarvitse olla vaikeita!

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.