VANHAT YSTÄVÄT
Kirjoittanut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Toukokuun 2024 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Sanonta ”vanhat ystävät” saa tuplamerkityksen minun iässäni. On kyse ihmisestä, jonka olen tuntenut pitkään, ja tulemme kumpikin vähän vanhemmiksi. Tämä ystävä ja minä olemme maailmojen päässä toisistamme monin tavoin. Elämme hyvin erilaisissa paikoissa planeetalla – hän on Israelissa ja minä olen USA:ssa. Olemme menneet hyvin eri suuntiin elämässä. Hän on trubaduuri/muusikko, ja minä olin liikemies ja nyt olen kanavoija. Hän viettää aikansa luonnossa, ja minulla oli tapana viettää aikani lentokoneissa, ennen asettumista Villa Ahmyoon Havaijilla.
Puhun tietysti Gerhard Fankhauserista. Useimmat shaumbrat tuntevat hänet ja hänen vaimonsa Einatin shaumbrojen musiikkiäänenä. He esiintyivät Lindan ja minun kanssani ympäri maailmaa monta vuotta ja loivat lukuisia merabheja ja albumeita, jotka on suunniteltu juuri shaumbroille.
Tapasimme sattumalta vuoden 2007 alkupuolella, toisella matkallamme Israeliin. Olimme jo varanneet Amir Ya’cobyn työpajan musiikkiosuuteen Tel Avivissa. Viime hetkellä Amir sanoi, että hänen kitaristiystävänsä olisi halukas tulemaan mukaan ilman lisäkustannuksia, ja epäröimättä tai voivottelematta suostuimme siihen.
Gerhard käveli kokoontumistilaan vähän ennen, kuin aloitimme. Hänessä oli tuo ulkomuoto, jota kutsun Mesari G -ulkomuodoksi. Se on kuin johtajakoira, joka silmäilee muuta laumaa ja katsoo jokaisen yksityiskohdan, ennen kuin tekee mitään liikettä. Kun minut esiteltiin hänelle, hän oli kohtelias, mutta mietteliäs. Hän oli nähnyt oman osansa henkisistä ryhmistä Intiassa ja Euroopassa ja luultavasti ihmetteli tätä kanavoijatyyppiä USA:sta. Myöhemmin hän myönsi, että hän oli vähän epäluuloinen kanavoijien suhteen, eikä ollut koskaan ennen työskennellyt sellaisen kanssa.
Hän ja Amir tulivat näyttämölle noin päivän puolivälissä soittamaan musiikkia suunnilleen 150 hengen yleisölle. Linda ja minä seisoimme huoneen takaosassa, kun he alkoivat soittaa. Minulta vei vain muutaman minuutin oivaltaa, että Gerhard soitti kitaraa loistavasti. Mielessäni välähti, ja sanoin Lindalle: ”Meidän täytyy kutsua Gerhard ja Amir esiintymään Kvanttihyppyjuhlaan”, joka pidettäisiin myöhemmin samana vuonna Taosissa, New Mexicossa. Linda vastasi: ”Ajattelin juuri samaa!”
Myöhemmin samana päivänä Tobias toi Adamuksen sisään kanavavieraana. Jossain kohtaa keskellä kanavointia, Adamus kutsui Gerhardin näyttämölle ja pyysi häntä improvisoimaan ”minä olen mitä olen” -laulun. En voinut uskoa, mitä kuulin tulevan suustani. Ei muusikkoa voi vain kutsua lavalle 150 ihmisen eteen ja kehottaa häntä keksimään laulu hetkessä. Se on silkkaa hulluutta. Mutta Adamus ei pelästyttänyt Gerhardia, joten hän nousi lavalle, mutisi jotain ja sitten alkoi laulaa nyt jo shaumbrojen tuntemaa hymniä, I Am That I Am (kuuntele täältä). Muutaman säkeistön jälkeen hän pani jopa yleisön laulamaan mukana. Kuulimme myöhemmin, että St. Germainilla ja Gerhardilla oli värikäs historia, mm. useita elämiä Mysteerikouluissa. Voit lukea tarinan St. Germainista ja Mestari G:stä täältä.
Gerhard ja Amir olivat valtava menestys Kvanttihyppyjuhlassa syyskuussa 2007. Vaikka he olivat vain kitaristi ja perussionisti valtavassa salissa, jossa oli yli 700 ihmistä, he pysyivät täyttämään tuon tilan musiikkienergioillaan. He päättivät kutsua ryhmäänsä Yohamiksi, kuultuaan Adamuksen viittaavan Metatroniin tuolla nimellä.
Seuraavat 12 vuotta matkustimme ympäri maailmaa Gerhardin, Einatin ja Amirin kanssa. He esiintyivät shoudeissa ja työpajoissa, asustivat kanssamme Villa Ahmyossa Havaijilla, lauloivat Suuren pyramidin Kuninkaan kammiossa Egyptissä ja kuluttivat lukuisia tunteja kanssamme nauhoitusstudioissa. Suurimmassa osassa tapahtumista he eivät koskaan tienneet, mitä Adamus pyytäisi heiltä, mutta heillä oli aina täydellinen musiikkivastaus. Yksi klassikko on se, kun Adamus esitteli merabh-käsitteen yhdessä työpajassa Frankfurtissa, Saksassa. Hän selitti, että merabh oli aika, jolloin tietoisuutta muutetaan musiikin säestyksellä. Gerhard vastasi säpsähtämättä, vaikka kukaan meistä ei ollut koskaan aiemmin kuullut merabh-sanaa, saati sitten tiennyt, miten se kirjoitetaan.
Voisin kirjoittaa kirjan tai pari kokemuksistamme tien päällä Yohamin kanssa. Ne ovat kaikkein suloisimpien muistojeni joukossa. Kyse ei ollut työstämme näyttämöllä. Puhuimme tuntitolkulla kahvikupin tai viinipullon ääressä. Gerhardista oli tullut kuin rakas veli minulle.
Sitten tuli korona. Kaikkien täytyi lakata matkustamasta useiksi vuosiksi. Linda ja minä juurruimme enemmän Villa Ahmyoon Havaijilla. Einat ja Gerhard muuttivat erämaahan Israelin eteläosaan päästäkseen pois kaupungista. Gerhard ja minä puhuimme aika ajoin, mutta enimmäkseen elämämme menivät eri suuntiin. Minusta tuli töissäni kiireisempi kuin koskaan, ja Gerhard löysi rauhaa ja lohtua erämaasta.
Pikakelauksena vuoden 2023 loppuun. Adamus puhui aerotheonin fysiikasta, jossa gravitaatio tuo asiat yhteen ja myös saa ne laajentumaan – joskus sitä kutsutaan pimeäksi energiaksi. Hän sanoi, että paras tapa tuoda aerotheon elämääsi on musiikki. Adamus kannusti shaumbra-muusikoista lähettämään sävellyksiään, jotka on nyt postattuna YouTubeen: Aerotheon Music. Gerhard ja minä puhuimme jälleen noin vuoden kontaktittomuuden jälkeen. Tuntui mahtavalta olla taas vanhan ystäväni kanssa. Tuntui myös, ettei aikaa ollut juurikaan kulunut sen jälkeen, kun olimme viimeksi yhteydessä, vaikka meillä kummallakin on muutama harmaa hius lisää.
Pian sen jälkeen Adamus kertoi minulle, että hän halusi tehdä erityisen session, DreamWalk into Aerotheon, ja pyysi, että Gerhard tekisi siihen musiikkikappaleen. Adamus lisäisi energiansa tuohon kappaleeseen Gerhardin, Einatin ja kaikkien shaumbrojen kera. Taas kerran työskentelimme yhdessä Gerhardin kanssa. Meillä on erityinen kemia, kun kyse on luomisesta shaumbroille. Meidän ei tarvitse puhua tai suunnitella paljon. Taikuus on jo siinä, vaikka vuosia on kulunut siitä, kun työskentelimme viimeksi yhdessä. Se oli kuin aikoina, jolloin esiinnyimme näyttämöllä yhdessä suunnittelematta tai ponnistelematta paljon. Oli luonnollinen harmonia, jota on mahdotonta sanoittaa tai selittää.
Gerhard sävelsi kappaleen ja keräsi yhteen muusikoita ympäri Israelia lisäämään oman taitonsa. Sitten hän meni studioon tekemään lopputuotannon ja miksauksen. Kaikki tämä tapahtui alle kahdessa kuukaudessa, vain muutamalla keskinäisellä sähköpostilla, jotta pysyttiin raiteilla. Gerhard toimitti lopullisen kappaleen täsmälleen sovittuna päivänä, ja vain muutama päivä ennen uuden DreamWalk into Aerotheonin julkaisemista. Joku voisi sanoa, että se oli liian lähellä määräaikaa, mutta tiesin, että lopputulos olisi erinomainen.
Käytimme 28.4. tuota musiikkia uskomattomassa merabhissa Discovering the New Light -työpajan viimeisenä päivänä Konassa. Osallistujat kertoivat minulle myöhemmin, että se oi paras merabh, jonka he olivat koskaan kokeneet. He sanoivat myös, että se oli Gerhardin paras luomus ikinä, mistä olen varauksetta samaa mieltä. Nyt sen voi ladata erillisenä kappaleena DreamWalk into Aerotheon -tuotteen mukana.
Mikään ei vedä vertoja vanhoille ystäville. Kaipaan työskentelyä Gerhardin ja Einatin kanssa tien päällä, mutta käsitän, että nuo ajat ovat jokseenkin takanamme. Oli suuri ilo työskennellä taas Gerhardin kanssa tässä projektissa. Opin, ettei taikuus lähde koskaan ystävyyssuhteista, vaikka vuodet ja kilometrit erottavat. Tällaiset ystävyydet ovat parhaimpien asioiden joukossa ihmiselämässä. Myös Adamus huomautti, että tällaiset ystävyyssuhteet ovat vaalitumpien asioiden joukossa tällä planeetalla – sellaisia koetaan harvoin universumimme missään muissa sivilisaatioissa.
Ajattele hetki vanhoja ystäviäsi – vaikka siitä olisi pitkä aika, kun olet viimeksi ollut yhteydessä heihin. Sitten tartu puhelimeen tai lähetä sähköpostia. H. Jackson Brown juniorin sanoin: ”Muista, että elämän arvokkainta antiikkia ovat rakkaat, vanhat ystävät.”
Kiitos, Mestari G monista ystävyysvuosista. Musiikkikappaleesi DreamWalk into Aerotheoniin on paras työsi ikinä.
–––––
Gerhard Fankhauserilta:
Te jotka tunnette minut, tiedätte luultavasti myös, että läsnäolollani Crimson Circlessä on historia – monia vuosia transformoivia musiikkikokemuksia Yohamin kanssa live-tapahtumissa, nauhoituksia Tobiaksen ja Adamuksen kanssa, I Am That I Am -laulu, merabheja, musiikkityöpajoja ja joitain tarinoita vanhojen Mysteerikoulujen ajoilta – Adamuksen versio niistä ainakin – mutta en mene siihen nyt.
Korona toi valitettavasti paljon muutoksia. Einat ja minä lakkasimme matkustamasta 2020 ja asetuimme pieneen kylään Israelin erämaassa, mikä osoittautui erittäin hyväksi liikkeeksi, ottaen huomioon tämänhetkisen tilanteen tässä maassa. Rakastan erämaata – sen hiljaisuus ja henki ovat elämän hallitsevia tekijöitä täällä, myös sodan päivinä.
Kun Adamus alkoi puhua aerotheonista, resonoin voimakkaasti ja ilmeisistä syistä. Oli hyvin inspiroivaa kuunnella shaumbra-musiikkia, jota oli luotu Aerotheon-kanavalle YouTubessa, ja nauhoitin sinne myös kappaleen nimeltään Beyond the Horizon. Mutta jotenkin tiesin, että siinä on vielä muutakin, ja kun Geoffrey lähestyi minua täysimittaisen musiikkikokemuksen luomiseksi dreamwalkiin, olin todella innostunut ja se tuntui kunnialta.
Kun sukelsin enemmän tuohon projektiin, se tuntui yhdistymiseltä sen ydinolemukseen ja korkeampaan tarkoitukseen, mitä rakastan musiikin tekemisessä – ajattomuus, laajentuminen sekä ja-tila. Oivalsin, että jotta tuo kokemus voisi olla todellinen, sen täytyy olla enemmän kuin vain meditatiivista, avaraa ja levollista. Ilmaisun täytyy syleillä lempeästi valoa ja pimeyttä, kerääntymistä ja hajoamista, jännittyneisyyttä ja vapautumista, kaipausta ja rauhaa – syleillä kaikkea sitä pitämään sielu kiinnostuneena ja ihminen läsnä.
Ensin työskentelin kotistudiossani, ja minulta vei noin kuukauden kuunnella, visioida, nauhoittaa luonnoksia ja säveltää perussäveliä karkeaksi osviitaksi koko kappaletta varten. Sen jälkeen keräsin joitain suosikkimuusikkojani ja kannustin heitä tuomaan mukaan oman mestaruutensa mahdollisimman vapaasti ja inspiroivasti. Kun olin saanut valmiiksi laulunauhoitukset Einatin kanssa, menin erään hyvän ystävän ja musiikkituottajan studioon Tel Avivissa, yhdistämään sen kaiken ja saattamaan korkeimman mahdollisen äänistandardin ja -laadun mukaiseksi.
Toivon, että tämä musiikki tukee sinua matkallasi ja että voit tuntea tietoisuuden, mestaruuden ja aikomuksen, mitä siihen on virratettu. Ole yhteydessä/kommunikoi musiikin kanssa ja salli sen resonoida koko olemuksessasi, paljasten kaikki ulottuvuutensa kuuntelusi ja läsnäolosi myötä. Toivottavasti tämä kappale täyttää tarkoituksensa ja nostaa sinut kauas gravitaation raskauden yli – tuntemaan valoa pimeydessä, löytämään toivoa epätoivon hetkenä, tuomaan rauhaa kaaosaikoihin ja resonoimaan sielusi laulun kanssa.
– Mestari G
***
Geoffrey Hoppe perusti Crimson Circlen 1999 käytyään keskusteluja Tobiaksena tunnetun enkeliolennon kanssa. Hän lähti yritysmaailmasta 2001 omistautuakseen kokoaikaisesti Crimson Circlelle, yhdessä Linda-vaimonsa kanssa. Geoff kanavoi Tobiasta vuoteen 2009 saakka, jolloin Tobias palasi maahan uuteen inkarnaatioon, joka tunnetaan Samina. Tobias luovutti opastusroolinsa Crimson Circlessä Adamus Saint-Germainille, joka on osa sitä rakastettua St. Germainia, joka on työskennellyt satoja vuosia ihmisten kanssa. Geoff on ollut siitä lähtien Adamus Saint-Germainin viestintuoja.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.