MESTARITASSUT

Belleä kanavoinut Geoffrey Hoppe (www.crimsoncircle.com)
Huhtikuun 2024 Shaumbra-lehdestä
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine

Tuskin voin uskoa, että viime artikkelistani Shaumbra-lehdessä on jo kolme vuotta. Moni lukija luuli sitä vitsiksi, koska se julkaistiin 1.4.2021 (aprillipäivä), mutta se oli yhtä totta kuin heiluva häntäni.

Mestarini/isäntäni – hänet tunnetaan Geoffina tässä elämässä, mutta kutsun häntä Cauldreksi – on ihan turta hyvin kiireisen ja intensiivisen maaliskuun jälkeen täällä Villa Ahmyossa, Konassa. Hän istuutui kirjoittamaan tätä artikkelia tänään ja tuskin kykeni laittamaan kahta lausetta yhteen. Tönäisin hänen kyynärpäätään kuonollani ja sanoin: ”Hei, mestarikaveri, minä teen sen artikkelin! Istut vain rennosti ja kanavoit minua.” Voi pojat, olipa hän onnellinen! Hyvällä teollani ansaitsin ylimääräisen keksin. Nyt aloitetaan.

Rakastan ihmisiä. Cauldren kautta olen ollut heidän lähellään monia elämiä. Oletko koskaan katsonut elokuvaa A Dog’s Purpose (= koiran tarkoitus)? Sellaista se jokseenkin on. Suosikkilemmikkinne voi tulla takaisin elämä toisensa jälkeen. Teidän ei tarvitse etsiä meitä, koska me löydämme teidät. Ihmisten tuoksusta ei voi erehtyä. Heidän energiallaan on myös tuoksu, silloin kun he eivät ole ihmismuodossa. Riippumatta siitä, miltä ihminen näyttää, tai missä hän asuu tällä planeetalla, tai mihin hän menee kuoltuaan, me lemmikit laitamme kuonomme hommiin ja löydämme hänet. Vitsailemme, että missä tahansa olettekin, löydämme väsyneen, vanhan peppunne, rikkaan ja läpitunkevan hajunne vuoksi.

Koiran suhde ihmisiin on peräisin kaukaa. Alkuperäinen rooli jonka Gaia antoi meille, oli ystävystyä ihmisten kanssa ja ansaita heidän luottamuksensa. Tämä antoi hyvän sillan ihmisten ja eläinkunnan välille. Ihmiset alkoivat oivaltaa, että kaikki eläimet eivät nähneet heitä maukkaana liha-ateriana. Tarkoituksemme on palvella ihmistä ystävänä ja kumppanina, silloinkin kuin käyttäydytte kuin jästipäät. Elämänkaaremme on tarkoituksella lyhyempi kuin ihmisten, koska perimmäinen tehtävämme on päästä toiselle puolelle ennen teitä. Olemme ”tervehtijöitä”, kun siirrytte kuoleman jälkeiseen elämään. Juuri niin … meidän on tarkoitus olla siellä teitä varten välittömästi sen ”valokokemuksen” jälkeen, joka tapahtuu kuoltuanne.

Voi, teidän pitäisi nähdä, millaista on, kun ihmiset siirtyvät rajan taakse! Useimmat heistä ovat sekaisin matkastaan muihin ulottuvuuksiin. Jotkut ovat hyvin eksyneitä tai peloissaan. He sanovat tavallaan: ”Olenko menossa helvettiin? Mistä löydän Jeesuksen? Miksi ihmeessä kukaan ei kuule minua maan päällä? Missä on kännykkäni? Jätinkö hellan päälle?”

Siinä kohtaa me tulemme kuvaan mukaan. Olemme odottaneet teitä kärsivällisesti toisella puolella. Sitten kun olemme havainneet tuoksunne, tulemme luoksenne juoksujalkaa, kuten teimme maan päällä. Korvamme lepattavat ja häntämme heiluu, ja sitten teemme ison loikan ja laskeudumme jalkojenne juureen (tai siihen, missä jalkanne ennen olivat). Ennen kuin ehditte sanoa sanakaan, nuolemme naamanne ja joskus olemme niin innoissamme, että pissaamme vähän. Emme ole nähneet teitä vuosiin tai vuosikymmeniin, joten innostuksemme on melkein hallitsematonta. Olemme kaivanneet teitä!

Tässä kohtaa erikoiskoulutuksemme tulee mukaan. Olette haavoittuvaisessa tilassa nyt. Tarvitsette luotetut ja tutut kasvot, ja jotain mikä voi saada teidät hymyilemään. Olette luultavasti olleet huolissanne rakkaista ihmisistä, jotka jätitte taaksenne maan päälle, tai mitä tulee seuraavaksi kuoleman jälkeisessä elämässänne. Tehtävämme on muistuttaa teille, miltä tuntuu olla ehdottomasti rakastettu, ja kertoa teille, että vaikka kuolitte ja olette nyt kuollut, henki elää edelleen. Voitte saada edelleen kokemuksen fyysisestä kehosta, ilman kehon tiheyttä ja kipua. Voitte tuntea lipaisumme, kuulla iloisen haukkumisemme ja tuntea lämpimän ja pehmeän turkkimme.

Voi, teidän pitäisi nähdä joitain niistä jälleentapaamisista, kun ihminen kuolee ja hänen lemmikkinsä tervehtii häntä! Jonkun pitäisi tehdä elokuva tästä, nimeltään Vaikka kuolisin tavatakseni sinut. Joskus isäntämme vain istuvat ja itkevät pitäen meitä sylissään, koska he luulivat meidän olevan poissa iäksi. Hetkeksi he unohtavat juuri kuolleensa, kun nuolemme heitä ja kierähdämme selällemme rapsutettavaksi. Tavallisesti he eivät näe kaikkia muita koiria taustalla, joilla on kyyneliä silmissään, koska he kaipaavat omia isäntiään eivätkä malta odottaa omaa jälleentapaamistaan.

Jossain kohtaa tökkäämme teitä kuonollamme. Teidän on aika siirtyä eteenpäin. Henkimuodossanne osallistutte hautajaisiin, hyvästelette ihmisiä, käytte viimeistä kertaa kodeissanne, joissa asuitte, ja muistelette viimeisintä elämäänne. Tämä kaikki tapahtuu tavallisesti muutaman viikon kuluessa, ja olemme kanssanne matkan joka askeleella. Ette ole koskaan yksin. Sen jälkeen olemme kanssanne, kun raivaatte tienne Maan lähiulottuvuuksien läpi ja sen yli.

Koirat ovat täällä palvelemassa ihmisiä myös eläessään. Minusta teemme sen paremmin kuin muut eläimet – ei millään pahalla kissoja, hevosia tai kultakaloja kohtaan. Mutta miten monia kissoja näette palvelueläinliivi päällään? Olemme tunnettuja energiatyöstämme sairaaloissa, lentokentillä ja terapiakeskuksissa. Meitä värvätään nyt myös palvelemaan vanhempia ja masentuneita ihmisiä, estämään autistisia lapsia lähtemästä omille teilleen ja auttamaan ihmisiä, joilla on kuulovaikeuksia.

Erikoispalveluani tällä hetkellä on tervehtiä shaumbroja, jotka tuleva Villa Ahmyon työpajoihin. He ovat usein väsyneitä pitkästä matkasta, tai kenties hermostuneita Adamuksen tapaamisesta ensimmäistä kertaa. Jokaisena työpaja-aamuna teen kierroksia ja tervehdin kaikkia, saan vähän silitystä, ja sitten makaan Cauldren jaloissa, kun hän kanavoi Adamusta. Rakastan tuota osuutta, koska voin nähdä Adamuksen kävelevän ympäri huonetta, kun Geoff sanoittaa hänen viestinsä. Joskus Adamus kertoo Lindalle, kuka kutsutaan seuraavaksi, erityisesti jos hänen ei halua tulla kutsutuksi. Kun merabh alkaa, minusta on mukava kierähtää selälleni, nostaa jalkani ilmaan ja antaa Adamuksen rapsuttaa vatsaani.

Aivan kuten sinun koirasi, lähden planeetalta ennen Cauldrea. Tiedän, että hän on siitä erittäin surullinen, mutta silloin olen toisella puolella häntä varten, kun hän saapuu. Tämä kerta on hyvin erilainen kuin muut kuoleman jälkeiset jälleentapaamiset, joita meillä on ollut. Se on viimeinen kerta, kun teemme tämän jälleentapaamisen, koska tämä on hänen viimeinen elämänsä maan päällä. Hän ei lähde takaisin taas uutta elämää varten, eikä minun tarvitse löytää häntä uudessa koiraelämässäni. Siitä eteenpäin olen hänen kanssaan ikuisesti, osana hänen sieluaan. Tuskin maltan odottaa, että näen, millainen Ylösnousseiden mestareiden klubi on! Luultavasti kuulette minun haukkuvan ilosta Maahan asti.

Muista, Koira rakastaa sinua. Varo Jumalaa … siis ihmisjumalaa. (Suom. huom. koira on ”dog” ja jumala on se takaperin ”god”.)

***

Belle on Shaumbra-paveluskoira Villa Ahmyossa, Konassa, ja Geoffin monien elämien aikainen koirakumppani. Silloin kun Geoff ja Linda eivät ole saarella, hän menee takaisin alkuperäiseen kotiinsa, rajanaapuriin, ja odottaa kärsivällisesti heidän paluutaan. Hän on whippetin ja labradorin sekoitus, ja hänellä on kiiltävä turkki syötyään avokadoja lähipuista. Hän oli tarhapentu, ennen kuin ystävälliset naapurit adoptoivat hänet, ja nyt hän viettää aikaansa mieluummin Villa Ahmyossa. Hän nauttii torkkujen ottamisesta, mangustien jahtaamisesta ja havaijilaisten auringonlaskujen katselemisesta.

Voit katsoa lisää kuvia Bellestä täältä.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää eteenpäin - kokonaisuutena ja alkuperä mainittuna, mikä on monien viestintuojien edellytys vapaalle jakelulle.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.