ELÄMÄÄ VALAISTEN
Kirjoittanut Jennifer Hoffman (enlighteninglife.com)
Uutiskirjeestä 13.2.2012
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Itsensä rakastaminen
Mitä merkitsee rakastaa itseämme? Olet kuullut minun sanovan, että kaikki rakkaus virtaa itsensä rakastamisesta emmekä koskaan löydä ketään rakastamaan itseämme enemmän, kuin rakastamme itse itseämme, mutta mitä merkitsee rakastaa itseämme ja miten tiedämme, ettemme rakasta itseämme? Jos se on niin tärkeää, miksi se on niin monimutkaista? Se riippuu siitä, miten määrittelemme rakkauden, miten määrittelemme itsemme sekä sen mittarin, mitä käytämme mittaamaan, onko meillä rakkautta elämässämme, koska vaikka itsemme rakastamisella ei ole mitään tekemistä näiden asioiden kanssa, niiden kautta päätämme, olemmeko rakkauden arvoinen ja voimmeko tai pitäisikö meidän rakastaa itsemme vai ei.
Kysymmekö koskaan itseltämme, mitä rakkaus merkitsee meille? Keskustelumme rakkaudesta ovat oikeasti keskusteluja suhteista, missä meillä on joku, joka rakastaa meitä vastineeksi, eikö vain? Ja sekoitamme usein rakkaus-substantiivin rakastaa-verbiin. Olemistilan sijasta rakkaudesta tulee toimintaa, mikä voidaan antaa ja ottaa pois tahdonalaisesti. Ja tässä kohtaa tunnemme, ettemme kontrolloi rakkautta, koska rakkauden "olemisen" sijasta keskitymme rakkauden "saamiseen". Ja hyvin usein puhuessamme rakkaudesta tuomme toisen ihmisen mukaan keskusteluun. Meillä on rakkautta, kun olemme suhteessa jonkun kanssa, joka on sanonut rakastavansa meitä. Ja jos emme ole, niin luulemme olevamme ilman rakkautta.
Mutta suurin haaste itsemme rakastamisessa on tuo "itse", mitä rakastamme. Vaikka näemme itsemme fyysisenä olentona ja voimme sisällyttää mukaan myös henkipuolemme, meissä on monia eri aspekteja. Meillä on haavoittuneita aspekteja ja ehjiä aspekteja, mahdollisia ja toteutuneita aspekteja, meillä on menneitä ja nykyisiä aspekteja. Ne joita emme rakasta, ovat niitä, joita häpeämme ja jotka ovat tuskallisia tai edustavat huonoja muistoja. Ne joita voimme rakastaa, ovat niitä, joihin olemme tyytyväisiä. Kykymme rakastaa itseämme riippuu silloin siitä, onko "hyviä" aspekteja enemmän kuin "huonoja", ja kuitenkin silloin kun aidosti rakastamme itseämme, rakastamme kaikkia aspektejamme.
Itsemme rakastamiseen ei liity tunteita, muistoja tai suhteita. Se on olemisentila, mihin liittyy itsemme näkeminen ehjänä ja kokonaisena, täydellisenä kaikessa, mitä teemme joka hetki, ja siirtyminen tuomitsemisesta hyväksymiseen. Olemme rakkautta, rakkaudesta ja rakkaudessa koko ajan. Rakkaus on energiaa, mikä saa sydämemme lyömään, joten emme voi koskaan olla ilman rakkautta. Se on jumalainen valonkipinä, mikä antaa meille elämän ja mikä on sisällämme ja mukanamme joka hetki. Meidän on mahdotonta olla rakastamatta itseämme, mutta meidän on mahdollista tuomita ja kritisoida sitä, kuka olemme, hävetä tekojamme ja olla uskomustemme ja ajatustemme rajoittama. Silloin kun voimme laittaa ne sivuun, tiedämme, että olemme rakkauden arvoinen, ja että jokaisen meidän sisällä olevan Jumalan valon heijastaminen itsellemme tekee meistä rakkauden arvoisen, rakastettavan ja rakastetun.
Hyvää ystävänpäivää
Pelkäätkö ystävänpäivää ja sen kuvia onnellisista pareista, jotka yllättävät toisensa huomaavaisilla lahjoilla, antavat tai saavat kukkia, menevät romanttiselle päivälliselle ja viettävät iloisen päivän, koska joku erityinen rakastaa heitä? Ensinnäkin muista, että ihmiset joita näet noissa mainoksissa, ovat näyttelijöitä ja he luultavasti tuskin tuntevat tosiaan. Ystävänpäivän tarkoitus on luoda tunneyhteys ja rakkauden fyysinen ilmaisumuoto, mikä on rakastaa-verbi eikä rakkaus-substantiivi. Ja jos sinulla ei ole elämässäsi suhdetta tai jotakuta, joka "rakastaa" sinua, se tapahtuu, sitten kuin olet valmis, ja jos ajattelet sitä, olet luultavasti valmis nyt.
Viimeiset 10-15 vuotta ovat olleet rankkoja romanttiselle elämällemme. Suhteet joko loppuivat tai hävisivät. Tuntuu siltä, että kun hyväksyimme henkisen polkumme, suuri "pois käytöstä" -kyltti liimattiin otsaamme, mikä kertoo kaikille lähellämme, ettemme ole käyttävissä suhteeseen. Ja vaikka olisimme halunneet tai kokeilleet sitä, suhteet joita vedimme puoleemme, olivat aina parantavia tai rankkoja, toivat esiin omia tai jonkun toisen (tai kummankin) syvimpiä ongelmia ja jotka loputtuaan tekivät meidät onnelliseksi sinkkuelämän rauhasta ja yksinäisyydestä.
Tällä hetkellä kysymme itseltämme, saammeko koskaan suhdetta, ja vastaus on "kyllä". Vastaus kysymykseen "milloin" on "pian" ja tiedän tämän, koska olemme saavuttaneet pisteen, missä olemme avoin tälle, ja samalla tiedämme omat rajamme, näemme itsemme ja suhteet paljon laajemmasta perspektiivistä ja olemme täysin maadoituneet siihen, kuka olemme. Emme myöskään ole valmiita tyytymään vähempään tai menemään suhteeseen ajatellen, että jos parannamme jonkun toisen, hän palkitsee meidät rakkaudellaan. Haluamme kestävää ja sitoutunutta rakkautta, mikä on energian, uskomusten, ajatusten ja tunteiden jakamista.
Rakkaus on vahva voima, mikä jaettuna voimaantuneena olentona siunaa meitä suhteilla (ja rakkaudella toiminnassa), mitä haluamme. Silloin kun rakastamme itseämme, mikä merkitsee itsemme täydellistä hyväksymistä ja itsemme tietämistä täydelliseksi ja jo rakastetuksi, ja aloitamme sen jakamisesta maailman kanssa, olemme valmis rakkauteen. Ja silloin kun tiedämme epäilemättä, että suhteet ovat ajoitusasia ja asettamalla aikomuksemme suhteesta sen on ilmennyttävä, niin olemme kärsivällinen prosessiin ja tiedämme jatkuvasti, että saamme haluamamme täydellisen kumppanin täsmälleen oikeaan aikaan.
Arkkienkeli Urielin viikon meditaatio
Henkimaailma ei siirry lähemmäs meitä, vaan me siirrymme lähemmäs henkeä.
Joskus on vaikeaa muistaa, että meidän on täytynyt kokea erillisyys ja meidän täytyy ottaa askeleet jälleenyhdistymistä varten. Jos tunnet erillisyyttä henkeen tällä viikolla, muista, että olet ottamassa askelia jälleenyhdistymistä kohti jokaisen ajatuksen, uskomuksen, sanan ja teon myötä. Näe itsesi yhdistyneenä henkeen joka tasolla ja tiedä, että olet aina jumalaisesti tuettu ja opastettu kaikissa asioissa. Ja muista pyytää apua ja opastusta kaikissa asioissa.
Indigoenergian haaste
Indigot ovat sukupolvi, joka on tullut luomaan uuttaa maailmanjärjestystä, ja heillä on kaikki työkalut työnsä tekemiseen. He ovat kaukokatseisten, omistautuneiden, sitoutuneiden ja tarkoituksellisten ihmisten sukupolvi, joka tietää tehtävänsä ja joka tekee sen toteuttamiseksi, mitä vaaditaan. Indigot eivät ole ainoastaan se lapsisukupolvi, joka lähestyy aikuisuutta tänä aikana. On monia, jotka tulivat ennen heitä, jotka kantavat indigoenergiaa ja jotka aloittivat tuon prosessin 1960- ja 1970-luvulla. Nämä varhaisindigot ovat monien tämän päivän indigolasten vanhempia, heillä on samat työkalut kuin nykyindigoilla ja he voivat usein kärsiä samoista haasteista kuin tämä sukupolvi.
Indigot eivät voi hyväksyä vallitsevaa tilaa ja ottaa toisten totuutta omakseen. Useimpien heistä täytyy oppia omien kokemustensa kautta. Niinpä silloin kun me vanhempina yritämme välittää tietoamme indigolapsillemme ja estää heitä kokemasta tiettyjen elämäntilanteiden tuskaa ja turhautumista, he katsovat meitä ja tekevät omalla tavallaan. Voi olla erittäin vaikeaa katsella lastemme luovan draamaa elämäänsä ja sitten vastustaa houkutusta sanoa "sanoin sinulle", kun asiat kääntyvät juuri siihen malliin, kuin tiesimme tapahtuvan. Ja meidän täytyy vastustaa tuota kiusausta. Indigoilla on paljon opittavaa ihmistunteista ja -kokemuksista ja he voivat oppia vain kokemalla niitä.
Henkilökohtaisella tasolla he turhautuvat siihen ristiriitaan, että he uskovat ehdottomasti voivansa tehdä asioista erilaisia osoittamalla maailman viat ja sitten maailma onkin haluton muuttumaan. Silloin kun he käsittävät olevansa voimattomia muuttamaan maailmaa voimalla, he voivat joko masentua kovasti tai oikealla opastuksella astua rohkeasti käynnistämään muutoksen ja johtamaan esimerkillä. Jos he voivat siirtyä itseluottamuksen puutteen yli, heidän hämmästyttävät lahjansa heijastavat heidän lahjojaan, sitoutumistaan ja motivaatiotaan. He tarvitsevat vain toisinaan muistutuksia tehtävästään ja vahvaa opastusta pysyäkseen raiteilla.
Kaikilla indigoilla - nuorilla ja vanhoilla - on tämä tehtävä ja he kaikki kamppailevat sen tärkeyden kanssa ja toisinaan ihmettelevät, ovatko he tehtävän tasalla. Indigot ovat erittäin hyviä rakentamaan yhteisön ja yllyttämään toisia toimintaan. Keskittymällä tähän, tuomalla toisia samanmielisiä ihmisiä yhteisöön kanssaan, he onnistuvat. Näemme esimerkkejä tämäntyyppisestä yhteisörakentamisesta ympäri maailmaa ja se on esimerkki indigoenergiasta työssä. Maailma on muuttumassa - kiitos indigojen - heijastamaan ykseyttämme, niin että opimme työskentelemään yhdessä kaikkien hyväksi ja jokaisella on tilaisuus kokea parasta itseään ja elämää.
-----------
Kirjoittanut Jennifer Hoffman (enlighteninglife.com)
Uutiskirjeestä 13.2.2012
Energiaa välittäen suomentanut Pirjo Laine
Itsensä rakastaminen
Mitä merkitsee rakastaa itseämme? Olet kuullut minun sanovan, että kaikki rakkaus virtaa itsensä rakastamisesta emmekä koskaan löydä ketään rakastamaan itseämme enemmän, kuin rakastamme itse itseämme, mutta mitä merkitsee rakastaa itseämme ja miten tiedämme, ettemme rakasta itseämme? Jos se on niin tärkeää, miksi se on niin monimutkaista? Se riippuu siitä, miten määrittelemme rakkauden, miten määrittelemme itsemme sekä sen mittarin, mitä käytämme mittaamaan, onko meillä rakkautta elämässämme, koska vaikka itsemme rakastamisella ei ole mitään tekemistä näiden asioiden kanssa, niiden kautta päätämme, olemmeko rakkauden arvoinen ja voimmeko tai pitäisikö meidän rakastaa itsemme vai ei.
Kysymmekö koskaan itseltämme, mitä rakkaus merkitsee meille? Keskustelumme rakkaudesta ovat oikeasti keskusteluja suhteista, missä meillä on joku, joka rakastaa meitä vastineeksi, eikö vain? Ja sekoitamme usein rakkaus-substantiivin rakastaa-verbiin. Olemistilan sijasta rakkaudesta tulee toimintaa, mikä voidaan antaa ja ottaa pois tahdonalaisesti. Ja tässä kohtaa tunnemme, ettemme kontrolloi rakkautta, koska rakkauden "olemisen" sijasta keskitymme rakkauden "saamiseen". Ja hyvin usein puhuessamme rakkaudesta tuomme toisen ihmisen mukaan keskusteluun. Meillä on rakkautta, kun olemme suhteessa jonkun kanssa, joka on sanonut rakastavansa meitä. Ja jos emme ole, niin luulemme olevamme ilman rakkautta.
Mutta suurin haaste itsemme rakastamisessa on tuo "itse", mitä rakastamme. Vaikka näemme itsemme fyysisenä olentona ja voimme sisällyttää mukaan myös henkipuolemme, meissä on monia eri aspekteja. Meillä on haavoittuneita aspekteja ja ehjiä aspekteja, mahdollisia ja toteutuneita aspekteja, meillä on menneitä ja nykyisiä aspekteja. Ne joita emme rakasta, ovat niitä, joita häpeämme ja jotka ovat tuskallisia tai edustavat huonoja muistoja. Ne joita voimme rakastaa, ovat niitä, joihin olemme tyytyväisiä. Kykymme rakastaa itseämme riippuu silloin siitä, onko "hyviä" aspekteja enemmän kuin "huonoja", ja kuitenkin silloin kun aidosti rakastamme itseämme, rakastamme kaikkia aspektejamme.
Itsemme rakastamiseen ei liity tunteita, muistoja tai suhteita. Se on olemisentila, mihin liittyy itsemme näkeminen ehjänä ja kokonaisena, täydellisenä kaikessa, mitä teemme joka hetki, ja siirtyminen tuomitsemisesta hyväksymiseen. Olemme rakkautta, rakkaudesta ja rakkaudessa koko ajan. Rakkaus on energiaa, mikä saa sydämemme lyömään, joten emme voi koskaan olla ilman rakkautta. Se on jumalainen valonkipinä, mikä antaa meille elämän ja mikä on sisällämme ja mukanamme joka hetki. Meidän on mahdotonta olla rakastamatta itseämme, mutta meidän on mahdollista tuomita ja kritisoida sitä, kuka olemme, hävetä tekojamme ja olla uskomustemme ja ajatustemme rajoittama. Silloin kun voimme laittaa ne sivuun, tiedämme, että olemme rakkauden arvoinen, ja että jokaisen meidän sisällä olevan Jumalan valon heijastaminen itsellemme tekee meistä rakkauden arvoisen, rakastettavan ja rakastetun.
Hyvää ystävänpäivää
Pelkäätkö ystävänpäivää ja sen kuvia onnellisista pareista, jotka yllättävät toisensa huomaavaisilla lahjoilla, antavat tai saavat kukkia, menevät romanttiselle päivälliselle ja viettävät iloisen päivän, koska joku erityinen rakastaa heitä? Ensinnäkin muista, että ihmiset joita näet noissa mainoksissa, ovat näyttelijöitä ja he luultavasti tuskin tuntevat tosiaan. Ystävänpäivän tarkoitus on luoda tunneyhteys ja rakkauden fyysinen ilmaisumuoto, mikä on rakastaa-verbi eikä rakkaus-substantiivi. Ja jos sinulla ei ole elämässäsi suhdetta tai jotakuta, joka "rakastaa" sinua, se tapahtuu, sitten kuin olet valmis, ja jos ajattelet sitä, olet luultavasti valmis nyt.
Viimeiset 10-15 vuotta ovat olleet rankkoja romanttiselle elämällemme. Suhteet joko loppuivat tai hävisivät. Tuntuu siltä, että kun hyväksyimme henkisen polkumme, suuri "pois käytöstä" -kyltti liimattiin otsaamme, mikä kertoo kaikille lähellämme, ettemme ole käyttävissä suhteeseen. Ja vaikka olisimme halunneet tai kokeilleet sitä, suhteet joita vedimme puoleemme, olivat aina parantavia tai rankkoja, toivat esiin omia tai jonkun toisen (tai kummankin) syvimpiä ongelmia ja jotka loputtuaan tekivät meidät onnelliseksi sinkkuelämän rauhasta ja yksinäisyydestä.
Tällä hetkellä kysymme itseltämme, saammeko koskaan suhdetta, ja vastaus on "kyllä". Vastaus kysymykseen "milloin" on "pian" ja tiedän tämän, koska olemme saavuttaneet pisteen, missä olemme avoin tälle, ja samalla tiedämme omat rajamme, näemme itsemme ja suhteet paljon laajemmasta perspektiivistä ja olemme täysin maadoituneet siihen, kuka olemme. Emme myöskään ole valmiita tyytymään vähempään tai menemään suhteeseen ajatellen, että jos parannamme jonkun toisen, hän palkitsee meidät rakkaudellaan. Haluamme kestävää ja sitoutunutta rakkautta, mikä on energian, uskomusten, ajatusten ja tunteiden jakamista.
Rakkaus on vahva voima, mikä jaettuna voimaantuneena olentona siunaa meitä suhteilla (ja rakkaudella toiminnassa), mitä haluamme. Silloin kun rakastamme itseämme, mikä merkitsee itsemme täydellistä hyväksymistä ja itsemme tietämistä täydelliseksi ja jo rakastetuksi, ja aloitamme sen jakamisesta maailman kanssa, olemme valmis rakkauteen. Ja silloin kun tiedämme epäilemättä, että suhteet ovat ajoitusasia ja asettamalla aikomuksemme suhteesta sen on ilmennyttävä, niin olemme kärsivällinen prosessiin ja tiedämme jatkuvasti, että saamme haluamamme täydellisen kumppanin täsmälleen oikeaan aikaan.
Arkkienkeli Urielin viikon meditaatio
Henkimaailma ei siirry lähemmäs meitä, vaan me siirrymme lähemmäs henkeä.
Joskus on vaikeaa muistaa, että meidän on täytynyt kokea erillisyys ja meidän täytyy ottaa askeleet jälleenyhdistymistä varten. Jos tunnet erillisyyttä henkeen tällä viikolla, muista, että olet ottamassa askelia jälleenyhdistymistä kohti jokaisen ajatuksen, uskomuksen, sanan ja teon myötä. Näe itsesi yhdistyneenä henkeen joka tasolla ja tiedä, että olet aina jumalaisesti tuettu ja opastettu kaikissa asioissa. Ja muista pyytää apua ja opastusta kaikissa asioissa.
Indigoenergian haaste
Indigot ovat sukupolvi, joka on tullut luomaan uuttaa maailmanjärjestystä, ja heillä on kaikki työkalut työnsä tekemiseen. He ovat kaukokatseisten, omistautuneiden, sitoutuneiden ja tarkoituksellisten ihmisten sukupolvi, joka tietää tehtävänsä ja joka tekee sen toteuttamiseksi, mitä vaaditaan. Indigot eivät ole ainoastaan se lapsisukupolvi, joka lähestyy aikuisuutta tänä aikana. On monia, jotka tulivat ennen heitä, jotka kantavat indigoenergiaa ja jotka aloittivat tuon prosessin 1960- ja 1970-luvulla. Nämä varhaisindigot ovat monien tämän päivän indigolasten vanhempia, heillä on samat työkalut kuin nykyindigoilla ja he voivat usein kärsiä samoista haasteista kuin tämä sukupolvi.
Indigot eivät voi hyväksyä vallitsevaa tilaa ja ottaa toisten totuutta omakseen. Useimpien heistä täytyy oppia omien kokemustensa kautta. Niinpä silloin kun me vanhempina yritämme välittää tietoamme indigolapsillemme ja estää heitä kokemasta tiettyjen elämäntilanteiden tuskaa ja turhautumista, he katsovat meitä ja tekevät omalla tavallaan. Voi olla erittäin vaikeaa katsella lastemme luovan draamaa elämäänsä ja sitten vastustaa houkutusta sanoa "sanoin sinulle", kun asiat kääntyvät juuri siihen malliin, kuin tiesimme tapahtuvan. Ja meidän täytyy vastustaa tuota kiusausta. Indigoilla on paljon opittavaa ihmistunteista ja -kokemuksista ja he voivat oppia vain kokemalla niitä.
Henkilökohtaisella tasolla he turhautuvat siihen ristiriitaan, että he uskovat ehdottomasti voivansa tehdä asioista erilaisia osoittamalla maailman viat ja sitten maailma onkin haluton muuttumaan. Silloin kun he käsittävät olevansa voimattomia muuttamaan maailmaa voimalla, he voivat joko masentua kovasti tai oikealla opastuksella astua rohkeasti käynnistämään muutoksen ja johtamaan esimerkillä. Jos he voivat siirtyä itseluottamuksen puutteen yli, heidän hämmästyttävät lahjansa heijastavat heidän lahjojaan, sitoutumistaan ja motivaatiotaan. He tarvitsevat vain toisinaan muistutuksia tehtävästään ja vahvaa opastusta pysyäkseen raiteilla.
Kaikilla indigoilla - nuorilla ja vanhoilla - on tämä tehtävä ja he kaikki kamppailevat sen tärkeyden kanssa ja toisinaan ihmettelevät, ovatko he tehtävän tasalla. Indigot ovat erittäin hyviä rakentamaan yhteisön ja yllyttämään toisia toimintaan. Keskittymällä tähän, tuomalla toisia samanmielisiä ihmisiä yhteisöön kanssaan, he onnistuvat. Näemme esimerkkejä tämäntyyppisestä yhteisörakentamisesta ympäri maailmaa ja se on esimerkki indigoenergiasta työssä. Maailma on muuttumassa - kiitos indigojen - heijastamaan ykseyttämme, niin että opimme työskentelemään yhdessä kaikkien hyväksi ja jokaisella on tilaisuus kokea parasta itseään ja elämää.
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Vanhoja viestejä voit lukea mm. näiltä sivuilta: www.adonai.fi/89 ja http://luxonia.com/viestit. Näillä sivuilla näyttää olevan laaja valikoima tekstejäni - en kuitenkaan suosi tai tue näitä sivuja sen enempää kuin muitakaan sivuja.